Miksi pitaa sukupuoli yllatyksena?

Mene ja tiedä! Mitään tilastoja en ole aiheesta nähnyt.



Mutta me teimme niin, että esikoisen kohdalla emme selvittäneet sukupuolta vaikka kävimme 3 ja 4d ultrassa jossa sen olisi varmasti nähnyt. Mulla oli (ollut koko ikäni) sellainen tunne, että vauva on tyttö. Ja niin hän olikin.



Toisen lapsen kohdalla päätimme selvittää sukupuolen. Ikäeroksi oli tulossa miltei tasan 2v ja mietimme tuolloin että meidän lapsilukumme on kaksi, että jos tulee poika, myymme kaikki tyttöjen tarvikkeet. Tietenkään tämä ei ollut mikää pääsyy, mutta yksi niistä. En mä muista MIKSI me haluttiin sukupuoli tietää. Silkasta uteliaisuudesta kaiketi. Kun sinne 3 ja 4d ultraan oltiin muutenkin menossa. Mutta tytöksi sanottiin ja tyttö myös tuli.



Nyt odotan kolmatta lasta emmekä tiedä selvitämmekö sukupuolta. Molemmissa edellisissä raskauksissa oli oma puolensa, tiesi sukupuolta tai ei. Jotenkin olisi ihanaa pitää se yllätyksenä, mutta toisaalta olisihan se kiva tietää tuleeko kolmas tyttö vaiko ensimmäinen poika. Ikäeroa on tulossa taas 2v.





Mutta itse en luottaisi mihinkään veikkauksiin. Meidän kunnan ultrat (vaikka sairaalassa otetaankin) ovat jotenkin niin epätarkkoja, että niissä ei kyllä saa oikein mitään selvää. Ellei sit just satu sukupuolielinten kohdalta ultraamaan poikaa. Eli kyllä käännyn tässäkin raskaudessa 3 ja 4d ultran puolelle, vaikka 2d:llä se kai sen sukupuolen viimeksikin selvitti, mutta kuvanlaatu on aivan toista kun meillä täällä julkisella. Samoin ammattitaito, kun on alansa spesialisti ja konkari.





Mikaela rv8+4

kysyin ja aina viikolle 30 sanottiin, että tyttö tulee. Kuinkas ollakaan oli tyttö muutunut pojaksi viimeisessä ultrassa. Onneksi en ollut ostellu vielä mitään hörhelöitä.



Kakkosesta en kysynyt. Tiesin, että tämä tulee maailmaan sektiolla, eli tiesin melko aikaisessa vaiheessa päivämäärän, jona syntyy.

Toinen syy haluttomuuteeni tietää, oli se, että toivoin tyttöä aivan valtavasti. Pinnallista tai ei, niin vain toivoin. Pelkäsin pettyväni jos saisin tietää toisen poijan olevan tulossa. Tiesin myös, että siinä vaiheessa kun lapsi on syntynyt, että minulle on aivan sama kumpi sieltä tuli, rakastan vauvaa ehdoitta joka tapauksessa.



Mutta myönnettäköön, että riemu oli rajaton kun meille näytettiin, että pieni tyttö oli syntynyt!

Itellä mulla on niin vahva tyttöolo ollut koko ajan, että ehkä haluaisin jonkunlaisen varmistuksen ultrasta tunteelleni. Saa nähdä kuukauden päästä....

Mutta oikeesti noi ultrat ei ole 100% varmoja, tyttöjen häpyhuulet esimerkiks voi olla niin turvoksissa, et luullaan pojaks, tai vastaavasti pojalla killit piilossa =) Varmasti noilla uusimmilla 3/4D laitteilla näkee paremmin, ainakin jos vauvan asento sattuu olemaan sopiva.

Ymmärrän, et Suomessa julkisella puolella sitä sukupuolta ei aleta erityisemmin tiirailemaan, jos ei helposti näy. Kyse on kuitenkin julkisesta, " ilmaisesta" palvelusta, jolla tarkoitus tarkastella vauvan terveyttä. (Olis se kiva kyllä sanoa silti, jos ultraaja se helposti saa näkyviin...) Käsittääkseni ulkomailla ainakin joissain maissa käydään (=maksetaan) yksityisellä lääkärillä, joten varmaan sitten tietysti ultraavatkin vaikka sitten joka kerta. Pääosa suomalaisistakin yksityisistä kyllä kertoo sukupuolen, sillä silloinhan asiakas maksaa juuri tästäkin palvelusta.

Pakko puolustaa julkista sektoria sen verran, että ainakin sairaaloissa/ keskusäitiysneuvoloissa julkisella toimivat lääkärit ovat ihan niitä samoja kuin yksityisellä toimivat, joten ehkä siinä suhteessa ei välttis ole kyse niinkään ammattitaidosta. (neuvoloissa harvoin ultraavat yleislääkärit ovatkin jo eri asia...)

Minustakin tytöt ja pojat ovat yhtä arvokkaita, ja toivon että lapsi olisi terve...



Mutta syy miksi olen halunnut tietää sukupuolen on se että olen sen verran suunnitelmallinen ihminen että haluan suunnitella valmiiksi nimet, vaatteet, sisustuksen, ja ennen kaikkea asennoitua uuteen tulokkaaseen omana yksilönä (poikana tai tyttönä, jolla on tietynlainen luonne ja tulevaisuus, enkä vain unisex-vauvana. Lapsesta tulee konkreettisempi. Inhoan yllätyksiä, ja uskon että järkyttyisin aikalailla, jos minulla olisi koko raskauden ajan esim. tyttöfiilis, ja saisinkin sairaalassa syliini pojan, kun en ultrassa olisi kysynyt kumpi tulee. Voisi tulla jopa itku silmään ¿pettymyksestä¿ jos olis ollut 9kk aivan varma omasta tuntemuksestani. Kaikki suunnitelmani menisivät uusiksi. Ja tuntuisi että minulle on annettu väärä vauva. ¿Eihän se voi olla mun vauva, kun odotin jotain muuta¿. Minusta on ihana kun tietää etukäteen ja saa asennoitua jompaankumpaan tulokkaaseen. Eihän sillä sukupuolella ole merkitystä ihan vauva vaiheessa, vaan vasta leikki-iässä erot alkavat näkyä. Alkuvaiheessa on siis hoitaminen hyvin sukupuoletonta.



Ja minä ainakin käytän lapsillani vaaleansinisiä ja vaaleanpunaisia vaatteita sukupuolen mukaan, koska minusta niin vaan kuuluu olla. Ostin toki varmuuden vuoksi esim. valkoisiakin vaatteita, jos ultra ei pidäkään paikkaansa. (mutta asia on tarkistettu joka kerralla useammassa ultrassa, joten melko varma voin olla). Ja hukkaanhan vaatteet ei mene, kun voihan niitä antaa lahjaksi vauvoja saaville tutuille ja käyttää myöskin ¿väärän värisiä¿ omalla vauvallaan jonkin verran. Aikuisillakin vaatteista tulisi saada sukupuoli selville, joten miksi ei lapsilla. Eli naistenkin tulisi olla mieluummin naisellisia, eikä kulkea lyhyt tukkaisena miehensä kanssa vierekkäin samanlaisissa unisex-tuulipuvuissaan. Minä ainakin haluan kasvattaa tytöistäni naisellisia ja pojistani miehekkäitä. Jos itse ovat murrosiässä eri mieltä, niin sitten se heille sallittakoon. Sitä ennen se tuskin lapsia haittaa, koska niinhän valtaosa vanhemmista kasvattavat lapsensa. Lapset haluavat luonnostaan tietää onko joku tyttö vai poika, ja leikkivät erilaisia leikkejä, joten käyttäköön myös erilaisia vaatteita.



Me ei olla kerrottu sukupuolta muille ihmisille. Syytä en oikein tiedä. Mieheni haluaa sen niin. Hän haluaa jättää sen muille yllätykseksi. Mulle koko synnytys on niin jännittävä että en halua siihen mitään lisäjännitystekijöitä, eli edes sukupuoli on kiva tietää etukäteen.



Friidamaria kommentoi hyvin; eli että kun kaikki muukin lapsen terveydentilasta selvitetään, niin miksi ei sitä sukupuolta selvitettäisi.

...vai onko? Eikö ulkomailla pidä etsiä itse lääkäri, jossa käy raskausaikana? (Vakuutus korvaa?) Ja silloin ultrataan joka käynnillä? Jotenkin mulla on tämmöinen käsitys, varmaa tietoa ei kylläkään ole! Vois olla vaikea pitää sukupuoli salassa, jos ultrattaisiin niin usein...tai siis tod.näköisemminhän sukupuoli näkyisi, koska mitä enemmän ultria, sitä tod.näköisemmin vauva olisi joskus asennossa, jossa sukupuoli näkyy...

Mulla oli 20. vk meneillään ja kävin ultrassa. Halusin tietää sukupuolen ja kätilö tai kuka se sitten onkaan joka sen ultran kattoo, sanoi aika varmana että poika siellä on. Mutta voiko se jo näin aikasessa vaiheessa olla niin varma, että se on poika?

Oon jo kaikille hehkuttanu että poika tulee mutta jos sieltä tuleekin sitten tyttö? Olis se aika yllätys. Siis jos ei siitä voi olla ihan 100 prosenttisen varma niin kuinka monta prosenttia voi olla varma siitä että se sukupuoli joka ultrassa kätilö on näkevinään on sitten se oikea?

Odottaessa en halua asettaa vauvasta itselleni, enkä muillekaan, mitään ennakko odotuksia.

Mielestäni ei tarvitse kategorioida vauvaa omaan kastiin jo ennen syntymää.

On aina ollut itselleni ihan sama kumpaa sukupuolta on tuloillaan, ja mies EI ehdottomasti halua tietää, niin miksen soisi sitä iloa synnytyksessä isukille, kun saa minulle kertoa kumpi tuli ylpeänä.



Se onkin yksi huikeimmista fiiliksistä, jonka osaan kertoa syyksi.

Mielestäni se on jotenkin isän " tehtävä" synnytyksessä kaiken tukemisen jälkeen nähdä lapsensa ja kertoa äidille kumpi tehtiin=)

Itse oon aina niin pyörryksissä hetken, etten näe mitään, heh.



Ystäväni sai kesällä vauvan, vauvauutinen ei vaan kolahtanut yhtälailla kumpaankaan meistä, kun sukupuoli oli jo tiedossa koko odotuksen ajan.

Vähän niinkuin joku sanoi että kurkkisi joululahjat jo itsenäisyyspäivänä lapsena(kokemustakin on=).

Silloin joulusta lähti se taika, joulu tuntui kyllä vielä joululta, muttei taikaa enää.En osaa paremmin selittää.





Jotenkin se vaan tuntuu meille luonnottomalta kysyä, eikä kenenkään tarvitse tästä loukkaantua, samalailla ihmettelen heitä jotka haluaa tietää, kuten AP ihmettelee meitä jotka ei halua tietää.