MAALIKSET 2007 viikolla 29

Huomentapäivää!



Toivottavasti heinäkuisen lomailun lomassa meidän maalismammat ennättävät myös tänne kuulumisiaan kirjoitella :)



Meille kuuluu periaatteessa hyvää. Tyttö kasvaa ja kehittyy huimaa vauhtia ja on enimmäkseen oikein aurinkoinen pikku rinkuja ja kiljuja. Vielä hän ei tuosta noin vaan automaattisesti käänny suuntaan eikä toiseen, mutta yritys on ERITTÄIN kova, etenkin selältä mahalleen, eli eni dei nau! Eteenpäin, tai taakse, hän puskee itseään liikkeelle selällään maatessaan.



Mutta mutta... (nyt tulee se alun huokaus) Ahdistusta ja väsymystä aiheuttavat nukkumaanmeno sekä vieläkin välillä vaivaavat mahakivut. Fiksuina vanhempina me laitoimme pienen vastasyntyneemme nukkumaan aivan alusta asti kapalossa; lapsella on turvallinen olo tiukassa paketissa, ja näinhän se onkin. No, mites nyt, kun lapsi ei enää kapaloihin mahdu eikä niissä pysy? Miten nyt opetetaan lapsi nukkumaan ILMAN kapaloa? Auttakaa oikeasti, jos teillä on kokemusta tai ihan vain pelkkiä ideoita, nyt tarvitaan TODELLA apua! Viimeksi eilen illalla kokeiltiin ja tulos oli, että tissille melkein nukahtanut lapsi siirrettiin pinnikseen, jossa tietenkin kädet rupesivat heilumaan aivan vimmatusti ja hereillehän siitä virkistyttiin, ja kun kädet heiluivat eikä suussa ollut tissiä, huutoa kesti pari tuntia. Ei auttanut tassuttelut, ei sylissä rauhoittelut, ei mikään. Tuntui, että lopulta lapsi oli niin hysteerinen, että olisi huutanut maailman loppuun asti. Sitten kietaisin kapalon pelkästään käsien ympärille, annoin maitoa ja siihen sitten pikkuhiljaa neiti rauhoittui. Mutta miten tästä eteenpäin? Kapalo ei kuitenkaan pysy koko yötä pelkkien käsienkään ympärillä, kun voimaa alkaa olla työntää se pois, ja sitten yölläkin ollaan levottomia sen takia, kun kädet vispaavat vapaina. Pitääkö minun vain kehittää jokin parempi käsikapalosysteemi vai huudattaa lasta ilman kapaloa? Omat aivot ei keksi mitään ratkaisua... Meidän tyttö kun on sen verran temperamenttinen tapaus, että ei vähästä rauhoitu,kun herneet nenäänsä ottaa, ei etenkään yksin huutamalla.



Toinen murheenkryyni on nuo maha-asiat. Kertokaa mulle, millaista on vauvan ripuli? Aika-ajoin neiti kakkaa toooosi löysää ja vähän pistävän hajuista kakkaa, jota ähistää oikein kunnolla ja hartaasti. Välillä on myös ihan selkeitä ilmavaivojakin, kun mahassa vääntää ja ilmaa tai kakkaa ei ulos saa. Minä olen itse ollut nyt maidottomalla dieetillä kolme-neljä viikkoa, mutta silti sinäkin aikana on ollut noita edellä mainittuja oireita, joten en sitten tiedä, onko kyse minun maitotuotteiden käytöstäkään. En ole uskaltanut kokeilla, sillähän se selviäisi. Mutta kun mitään muita oireita ei ole, iho on todella hyvä jne, joten sen vuoksi mietityttää nuo allergia-asiatkin, eikä allergioita edes ole kummankaan meidän suvuissa saatika meillä itsellä. Voihan olla, että kyse on vielä kehittymättömästä suolistosta, mutta kun arveluttaa, jos se onkin jotain muuta. Meillä on viikon päästä neuvolalääkäri, jossa ajattelin asiasta puhua, mutta meidän neuvolassa se on vähän yhtä tyhjän kanssa. En tiedä, pitäisikö ihan yksityiseltä lääkäriltä aika varata. entiedäentiedäentiedä!



Mutta isommassa perspektiivissä kateluna nämä meidän ongelmat on niiiiiiiin pieniä; tiedän että on suurempiakin murheita, ja se pitäisikin muistaa. Eikä meillä tosiaan oikeastaan muuta ns. ongelmaa ole, joten ei pitäisi valittaa turhasta...



Pitäisikö nyt miettiä positiivisia asioita, niin kuin maha-aikojen keskusteluissa? No:

+ ei ole mahdoton hellekeli, eli lenkille pääsee hyvin tänään

+ mustikat alkaa olla kypsiä

+ sain juoda rauhassa aamukahvin

:) :) :)



Kirjoitelkaahan muutkin kuulumisia!



Raisa ja rimpsessa melkein 4 kk

Olen käynyt lukemassa näitä maaliksien juttuja jo syksystä asti, mut ei oo vaan saanu ajoix kirjottaa..

Meille poju syntyi 9.3 sektiolla. Se oli jo suunniteltu 12 päivälle, mutta vieläpä kerkes vedet mennä ennen sitä, eli sitten tehtiin kiireellinen sektio, ylälantion ahtauden vuoksi.

Juu, tossa vähän esitietoja...jatko onkin sitten muuta..

Meillä alko mahavaivat 3vk ikäsenä, huuti jaltkuvasti, välillä vähemmän. Kokeiltiin kaikki jumalan tipat, vyöhyketerapiat, mun dieetit ja muut. Sitten sain omalääkärin kirjottamaan lähetteen sairaalaan tutkimuksiin ja 3kk ikäsenä sairaalassa tehtiin maitoaltistus ja NAN maidosta tuli aivan kauhia ihoreaktio!! Sitä ennen iho oli vallan hyvä.

Eli maitoallergiahan siellä kupli vauvan elimistössä!!

Sitä vaan Raisalle että se maidoton dieetti mulla ei ainakaan helpottanu pojan vaivaa. Ja meillä ei ole suvussa ollenkaan allergioita, eikä meillä vanhemmilla ole mitään. Nykyisin kuulemma allergiat on niin paljon lisääntyneet ettei enää sukurasite edes oo tarpeellinen saadakseen jonkun allergian!!

Kyllä oli paukku tuo diagnoosi...mulle joka ei tiedä allergioista tään taivaallista!!! No lopetin imetyksen ja nyt poju juo Almiron Pepti maitojauhetta. Mahavaivat loppuivat kolmeen päivään kun alkoi käyttää pelkästään tota apteekin maitoa. Saatiin 2009 vuoteen asti KELA korvaus, 72%. Nyt tulee tuttelin kanssa samoihin hintoihin tuo maito.

Ravitsemusterapeutilla käytiin ja siellä ohje et kiinteet on alotettava heti 4kk ikäsenä, koska on alotettava niin varovasti jha kokeilut saattaapi venyä.

Nooh, alotimme vaarovasti perunalla, ja meni kaksi pv ja alkoi sama vanha huuto öisin!! Voi....

Nyt ollaan taas tauolla pari vk ja perunahan on tauolla 2kk. Mitähän sitä seuraavax kokeilis...

Nyt poika on tyytyväinen ja nauravainen, vatsalleen kääntyy ja eteenpäin olisi kovat menohalut. Kauhean valpas kaveri on, johtuu kuulem niiltä mahavaiva ajoilta. Viihtyy aina vaan sylissä pystyssä katsellen maisemia..sekin niitä masuajoilta...kiva kun eipä kerkee mitään tekee...millonkaa..

Joku täällä kirjoittelikin että taitaa vaativampien vauvojen äidit pysyä poissa, niin totta se on , kyllä oli niin kauhean väsynyt ja uupunut ettei kyllä jaksanut tehdä kun ne pakolliset hommat aina päivissä..

Mut Raisa, kannataa miettiä sitä allergia juttuu... ja varata lekuriin aikaa.

No nyt kun sain nää tunnukset väännettyä tänne, (olikin iso homma :) )niin ehkä kirjottelen useemmin!!??

Nyt ruuan laittoonn...

-tilulei ja pojat 6v ja 4kk

Raisa: Jos allergia asiat yhtään mietityttää, niin kannattaa käydä lääkärissä, se on tosi rankkaan kun vauva vaan itkee!!



Meillä ollaan nyt viikko maisteltu perunaa ja kiinteiden aloitus on saanut meidän iloisesta tytöstä kiukkuisen, ei voisi uskoa miten pieni voi välillä karjua ja öistäkin on tullut vähän levottomampia. Sitterissä ei enää viihdyttäisi ollenkaan, lattialla on hyvä, kunnes ei enää jansa kannatella päätä ja selällään ei voi olla :), sylissäkin tietysti viihdytään! Kuitenkin vielä melko helppo tyttö on. Auttaisikohan rela-tipat?? Tänään olisi tarkoitus lisätä ruokavalioon kukkakaali, kun on vihdoin opittu nielemään.



Paljon onnea plussanneille!! Te saatte mun mielikuvituksen laukkaamaan... Eilen oli rinnat kipeet ja tänään pahoinvointia ja ehkäisyn kanssa ollaan oltu huolimattomia... mutta nää on varmaan vain hormoonejen heittelyä, tällaista oli muistaakseni esikoisen syntymän jälkeenkin.

Raisa(ko) se kyseli vauvan kakasta. Maitokakkahan on aikas litkua ja pistävän hajuista. Meidän edellisellä epäiltiin n. vuoden iässä allergioita ja kakka oli sillon sellasta ryynimäistä, ei ihan löysää, ja pistävän hajuista. Kaikki viljat, maito, naudanliha, soija, kananmuna, kala ja varmaan jotain muutakin jätettiin pois ja johan vatsa ja yöt rauhottui. Mitään ei koskaan kuitenkaan todettu ja nyt 3,5 vuotiaana syö kaikkea. Jos teillä on vakuutus, hakeudu allergialääkärille, heillä on kuitenkin enemmän tietoa, kuin yleislääkäreillä (kokemuksen syvällä rintaäänellä todettu).



Meillä Siiri jo kellahti masulleen, eikä kukaan ollut todistamassa suurta hetkeä, yhyy. Tänään aloitetaan kiinteät bataatilla, eilen sai vesimeloonin mehua ja suuttumus oli suuri, kun äiti lopetti kesken :))

Ääniala on laajentunut ja nykyään meillä taitaakin asustella pikkuinen kissanpoika; hassua maukumista kuuluu lattiantasolta.



Mitä, kuka??? Lisää plussaneita vai?? Huisasti onnea kaikille.



Nyt pitää taas mennä.



-m- ja Siiri 4kk

Tuli noista allergioista mieleen, et mimmoista esikoisen kanssa oli n.15,5 vuotta sitten. Syntyi vuoden -91 lopussa, helppo synnytys mutta sit se huuto alkoi jo sairaalassa ihan 24/7, mikään ei auttanu! Tota läpivuorokauden huutoa jatkui noin 7-8 viikkoa, sit mä en enään kestäny, en ollu nukkunu melkein kahteen kuukauteen tuntia pidempää pätkää kerralla. Neuvolassa mua ei uskottu (olin niin nuori), sanottiin vaan, et se on sitä koliikkia. Lopuksi meni niin hermot, että vein muksun yksityiselle lääkärille ja sanoin, et nyt lähete vaikka sairaalaan osastolle, että mä saan nukkua edes yhden yön! Sairaalassa sit selviskin että tytöllä oli synnyinäinen lehmänmaitoallergia, olin imettäny siihen asti enkä ollut antanut yhtään korviketta. Sairaalassa sai sitten hyvin voimakkaan reaktion korvikkeesta ja tuli toi diagnoosi. Siirrytttiin apteekin korvikkeille. Mutta kaikista uskomattominta että puoli vuotiaana ei tytöllä ollut yhtään mitään allergiaa enään, ei meinannut lääkärit uskoa millään kun oltiin testeissä eikä mitään oireita tullu! Mutta oli aika hurja alku ton esikoisen kanssa, onneksi ei toistunut tokan tai kolmannen kohdalla.

Eli kaikki sympatiat niille joilla on allergioita, mulla ei muuta kokemusta kun tuo esikoisen kanssa. Mutta kannatta tosiaan mennä yksityiselle jos epäilyttää toi kunnallinen terveyden huolto, jotenkin saa parempaa ja nopeampaa palvelua (mun kokemus).

Minä se täällä vielä yömyöhällä kirjoittelen...

Onkos täällä maaliksissa jo useampia plussanneita?!?! Oon vähän ulalla, kun en nyt vähään aikaan ole koneelle kerennyt pinoja lukemaan.



Meillä oli 4kk neuvola tänään. Viikko sitten se huikeat 4kk saavutettiin :)

Uudet mitat olivat: 7015g ja 65,4cm.

Poika kasvaa mainiosti pelkällä rinnalla. On tosi hyväntuulinen kaveri. Hirmuinen hymyilemään ja kovasti tulee sitä omaa juttua.

Kääntyy selältä vatsalleen ja tarttuu esineeseen. Kaiken pistää suuhunsa ja kuolaa aika lailla!



Samalla oli meidän keskimmäisen pojan 1v9kk neuvola. Häneltä tuota juttua ei oikein vielä tule. Vain muutama sana ja niitäkin käyttää vain hyvin harvakseen. Hänen puheen kehitystään nyt sitten vähän seuraillaan... Onkos täällä ketään muuta jolla olisi isommat lapset myöhään oppineet puhumaan?! Kun tuntuu niin hassulta ettei puhu juurikaan, kun esikoispoika puhui vastaavan ikäisenä jo 4 sanaisia lauseita. Mutta jokainen tietenkin kehittyy omaa tahtiaan...



Esikoisella on parin viikon kuluttua 4v synttärit. Kunnon uhma hänellä meneillään. On ollut yhtä taistoa meillä viimeiset pari viikkoa. Tekee kaikenmaailman tuhmia ja itkee ihan tosi helposti kun komennetaan. Kiusaa tuota mein keskimmäistä alituiseen ja tuntuu ettei oikeen mikään tunnu menevän perille. Samoista asioista sen sata kertaa päivässä käydään kädenvääntöä :/

miljoona kertaa päivässä kuuluu : mie haluuuuun!!! ja tietenkin asioista joita ei tartteis haluta... ja vastapainoksi ei sitten halua tehdä mitään sellasta mitä pitäisi haluta... huoh... liekkö nyt iskenyt myös jokin mustasukkaisuus pojalle. Onhan se totta ettei äidillä aika riitä niin paljon hänelle, kun hän haluaisi. Välillä on ihan paha mieli, kun nuo pienemmät vaan vie enemmin huomiota.

Ollaan sitten iltaisin pelattu vähän lautapelejä ja sellaista laatuaikaa vietetty esikoisen kera kun pienemmät nukkuvat.



Mutta siis pääasiassa tänne kuuluu oikeen hyvää :)



Mies lomalla ja remppaa ollaan tehty, nyt jo voiton puolella se projekti.



Mutta nyt pitänee lähteä nukkumaan, jotta taas aamulla jaksaa touhuta tuon katraan kanssa.



t. K@tju ja poikakolmikko

Ekavekara herätti mut ja tässä sitä nyt kukutaan, kun ei ollut vauvantahtinen herätys :(



m@mma-74: Mulla kesti Jaakosta jälkivuoto 2vk josta 2vk alkoi ekat menkatkin, siis tasan 28pv synnytyksestä jatkuen suht säännöllisinä imetyksestä/lypsämisestä riippumatta. Tällä kertaa jälkivuotoa oli viikon pidempään ja kaks ekaa kiertoa oli normi 28pv, sen jälkeen on kierto pidentynyt. Viime menkat oli normaalin runsaan oloset, mutta sitä edelliset taas olemattomat. Vaikutti siltä, että runsas täysimetys kokonaan ilman lypsämistä olisi niukentanut vuotoa ja pidentänyt kierron. En oo tehnyt uutta testiä, tänään haen Nuvaringit, jos neuvolassa ei huomata mitään ;).

Mulle käy kumpikin, ei oo kauheeta vauvakuumetta vielä, muttei se kolmas lapsi venettä kaataisi.



Mulla valemenkat tuli selkeiden raskausoireiden päälle, eli en hämääntynyt niistä. Pikemminkin ensin säikähdin, kun huomasin verta, mutta koska silmä osui kalenteriin, jossa väli oli sen 28pv, rauhotuin ihan ilman neuvolantätiäkin. Valemenkat niukkeni kerta kerralta, eikä olleet yhtään kipeät.

Ja täsä linkki viime viikolle:



http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?appid=93&m=10732604&p=4&tmo…



Missä kaikki oikein luuraa?????



Nyt kaikki maalit sieltä taustalta joukolla ilmoittautumaan,kuulumisia:)



Hanan

Täällä arki rullaa niin kiireisesti, ettei millään tahdo ehtiä koneelle :) Jokainen pikkuinen vaatii osansa; 4v kiukuttelee minkä ehtii, 2v 5kk ottaa mallia isoveljestä, ja Sinjassahan riittäisi työtä yksinäänkin :) Pojat ovat huomanneet Sinjan syöttöhetket otolliseksi ajaksi " tehdä kaikkea sitä mitä ei saa tehdä" . Ovat huomanneet, ettei äiti keskeytä alkanutta syöttöä, ja vain huutaa kieltoja, eikä tule keskeyttämään esim sängyssä hyppimistä. Ovelia pikkuisia, jotka koettelevat äidin hermoja :)



Sinja syö 5 kertaa päivässä runsaan puoli purkkia soseita ja välissä juo maissivelliä 40-60ml juomaksi. Öisin juo kahdesti 130-140ml velliä. Mielestäni siis syö kohtuullisesti ja silti ei ollut paino noussut 3 viikossa kuin 90g!! Olen aika epätoivoinen. Mitä muuta voin enää tehdä? Niin paljon annan ruokaa kuin suinkin saan annettua! Ja silti paino ei nouse :( Nyt öljyä laitetaan joka ruokaan ja vellin joukkoon nan-jauhetta. Katsotaan auttaako... Sinja on nyt 4,5kk ja painaa 5590g ja on 64cm pitkä. Aika pikkuinen siis.



Arki on aika raskasta, kun jokainen ruokailu on täyttä " viihdyttämistä" , että saadaan ruoka syötyä. pitää laulaa, ja näytellä leluja ja laittaa ruoka aina uudelleen ja uudelleen takaisin suuhun. Välillä sitten erehtyy nielaisemaan, ja lopulta ruoka on syöty. Vaan on aikast raskasta.



Sinja on myös luonteeltaan aika kärsimätön vauva, eli vaatii hereillä ollessaan viihdytystä. Ei viihdy lattialla yksikseen, vaan aina täytyy istua vieressä ja näytellä leluja ja hupsutella jotta viihtyy. Pojat olivat samanlaisia. Joten täällä odotellaan ajan kuluvan nopeasti, ja vauvan kasvavan, jotta viihtyy hetken ilman äitiäkin.



Mutta nyt Sinja heräilee!



Aurinkoa teille!



Caius ja Sinja kohta 5kk

Meidän tyttö on uskomaton! En todella meinannut eilen uskoa silmiäni kun tyttö teki ryömimis liikkeitä ja pääsi jo ihan vähän eteenpäin! Ei nyt voi sanoa, että vielä osaisi ryömiä, mutta yritys on kova ja osaa jo pyöriä navan ympäri ja pyöriä joten vyörymällä paikasta toiseen, ihan uskomatonta! Poika oli hitaampi näissä asiossa ja oli vasta 6kk kun alkoi ryömiä ja 7kk kun nousi pystyyn... Mitenhän nopeesti tää tyttö sitten lähtee liikenteeseen? Uudet taidot ovat tuoneet mukanaa nukahtamis vaikeudet, millän ei meinaa tyttö nukahtaa, kitisee vain.



Mies on vielä huomisen lomalla ja sitten alkaa arki lasten kanssa ja loppuu löysäily :).



Hanan: Minkäslainen on vointi, onko pahonvointi pysynyt kurissa?



Omaa napaa: En muista kirjoittelinko kierukka episoodista, jos olen jo marissut niin hypätkää yli! Eli oma lääkäri ei sitä suostunut laittamaan, selitin hoitajalle (jonka kanssa asiaa senvitettiin) että mitään ehkäisyä ei nyt sitten ole kun ei pysty käyttämään.. Hoitaja sitten soitteli, että lääkäri ei suostu laittaa kierukkaa ja puhelun lopuksi tokas että pidähän huoli ehkäisystä, eikä edes antanut lääkri aikaa!! Kyllä nousi savu korvista, teki mieli kysyä, että oliko tuo vitsi! No nyt odotellaan elokuun alkuun että voin varata ajan ehkäisyneuvolaan, jos en sitten tule raskaaksi. Rinnat edelleen kipeät ja pahoinvointi aaltoja alavatsa kipua, mutta varmaan vaan hormoonejen heittelyä. Sitten testailen jos tulee huonompi olo..

Meidän tyttö on uskomaton! En todella meinannut eilen uskoa silmiäni kun tyttö teki ryömimis liikkeitä ja pääsi jo ihan vähän eteenpäin! Ei nyt voi sanoa, että vielä osaisi ryömiä, mutta yritys on kova ja osaa jo pyöriä navan ympäri ja pyöriä joten vyörymällä paikasta toiseen, ihan uskomatonta! Poika oli hitaampi näissä asiossa ja oli vasta 6kk kun alkoi ryömiä ja 7kk kun nousi pystyyn... Mitenhän nopeesti tää tyttö sitten lähtee liikenteeseen? Uudet taidot ovat tuoneet mukanaa nukahtamis vaikeudet, millän ei meinaa tyttö nukahtaa, kitisee vain.



Mies on vielä huomisen lomalla ja sitten alkaa arki lasten kanssa ja loppuu löysäily :).



Hanan: Minkäslainen on vointi, onko pahonvointi pysynyt kurissa?



Omaa napaa: En muista kirjoittelinko kierukka episoodista, jos olen jo marissut niin hypätkää yli! Eli oma lääkäri ei sitä suostunut laittamaan, selitin hoitajalle (jonka kanssa asiaa senvitettiin) että mitään ehkäisyä ei nyt sitten ole kun ei pysty käyttämään.. Hoitaja sitten soitteli, että lääkäri ei suostu laittaa kierukkaa ja puhelun lopuksi tokas että pidähän huoli ehkäisystä, eikä edes antanut lääkri aikaa!! Kyllä nousi savu korvista, teki mieli kysyä, että oliko tuo vitsi! No nyt odotellaan elokuun alkuun että voin varata ajan ehkäisyneuvolaan, jos en sitten tule raskaaksi. Rinnat edelleen kipeät ja pahoinvointi aaltoja alavatsa kipua, mutta varmaan vaan hormoonejen heittelyä. Sitten testailen jos tulee huonompi olo..

onnittelut kaikille plussanneille!!!!



poika nukahti, toivottavasti jo yöunilleen. eli tässä saattaa jopa ehtiä muutakin kuin lukea pinoja läpi.



oltiin tässä toissaviikolla reissussa. matka meni hyvin, oikeastaan loistavasti. kertaakaan ei reissussa herätty yöaikaan. ketään ei vierastettu, ja muutenkin oltiin niin iloisia ja aurinkoisia.



matkan aikana (4kk päivänä) kääntyminenkin alkoi tapahtua useammin, joten tosta päivästä lasken sen alkaneen. kotona sitten kääntyilläänkin jo melkein jatkuvasti. selällään ei lattialla enää olla kuin hetki. mutta takaisin selälleen ei vielä osata kääntyä.



toi kääntyminen toi meille mukanaan levottomat yöt. kääntyily kun ei lopu öiseen aikaankaan. ja itse pitää sit olla puolivalveilla että tajuaa kääntää pojan takaisin selälleen uudelleen ja uudelleen ja uudelleen... eli aamuisin on melkein yhtä väsynyt kuin nukkumaan mennessä.



eilen sitten nostin vaunun kopan sänkyyn. ei ole tilaa siinä pojan kääntyä. ja yö meni loistavasti! kertaakaan ei tarvinnut herätä. ei äidin eikä pojan. joten voitte olla varmoja että siinä vaunun kopassa poika nukkuu nytkin.



soseiden syöminen sujuu täällä oikein mukavasti. jo ruokalapun esiin ottaminen saa Leolle hymyn kasvoille. eikä meille ole tullut mitään oireita syömisistä, ei vatsaoireita eikä iho-oireita.



kuolaaminen on hurjaa. ja taitaa ikeniä jo kutittaa. saa nähdä minkä aikaa menee ennen kuin ensimmäiset hampaat puhkeavat.



mutta on tämä aika mennyt nopeasti. yhtään en vielä töihin kaipaa takaisin. enkä haluaisi ainakaan heti äitiysloman jälkeen sinne palata. pitää vaan miettiä talouspuolta. toivon totisesti että se ei kaada tätä suunnitelmaa. en ole vielä kelan nettisivuihin ehtinyt keskittyä, mutta ensi lukemalta jäi mieleen melkoisen pieniä rahasummia...



seuraava neuvola meillä on ensi viikolla. joten kasvu-uutiset ilmoittelen sitten.



ruusunpiikki + Leo

Mulla on varmaan jääny joku raskauden aikainen dementia päälle, ehkä siit tuli sit pysyvää, hitto kun mä muista yhtään mitään siis kaikki unohtuu (arkipäiväiset jutut). Onko kellään muulla tämmöitä?

No mä en varmaan ole muistanut myöskään sanoa että meidän tytöstä tuli Mila, hirvee kädenvääntö oli miehen kans nimestä. no onneksi päästiin kompromissiin just ennen ristiäisiä.

Käytiin Lintsillä tänään ja oli ihan pirun kuuma, mä olen ihan loppu siitä kävelemisestä ja venaamisesta. En ite käyny laitteissa vaan odotin rattaiden kanssa aina jossain penkillä istumassa ja sit taas ravasin perässä kun mentiin seuraavaan laitteeseen. Meni melkei 7 tuntia siellä ollessa ja Mila oli kaikista rauhallisin kaveri, nukkui melkein koko reissun pari kertaa heräs vaan syömään.



Katju: Mun kolmonen oli vast reilu 2,5v kun alkoi puhumaan. Mä olin itse 2v neuvolassa huolissani kun puhetta ei vielä tule mut terkka sanoi ettei mitään hätää vielä, odotellaan rauhassa. No ei se puhunu viel kauheesti siinä 2,5 neuvolassakaan sillon ne oli huolissaan ja meinas lähettää jo jonnekkin. Mä kyl sanoin niille että ei mennä mihkään odotellaan vielä. Ja kyllä se pikku kundi oppi puhumaan sen jälkeen melkein laakista tuli juttua niin paljon, että mä olen toivonut melkein joka päivä sen jälkeen, et pysyispäs tuolla suu kiinni edes hetken! Tästä on aikaa jo yhdeksän vuotta ja pälätys jatkuu 24/7 (melkein)



Caius: Meillä ihan mielettömät viihdytys karnevaalit kanssa kokoajan Milan kanssa, yksin ei viihdy montaa minuuttia. Ehkä just ehdin käydä vessassa, siis tosi nopeesti. Osaa jo kääntyä masulleen mut siinä viihtyy max. 10 minuuttia jos joku viihdyttää. Sitterissä sama homma.

Syöminen on ihan yhtä helvettiä välillä kun tuntuu ettei mitään mene alas, paino ei myöskään pahemmin nouse. Mä odotan kuun lopussa neuvolaa ja sit jos paino ei ole tullut lisää niin alan kyl huolestuu jo aika lailla. Tuleekohan must koht ylihysteerinen äippä, en ole ikinä kyl ollu semmonen :))



Toivotaan että tuli tuota painoa tulis lisää kaikille pikku maaliksille ees se minimi viikossa ja sapuskat alkais maistua paremmin!!!



m@mma&mila

Caius: eihän tuo paino vielä niin kovin pikkuiselle tunnu, pituutta on samanverran kun meidän Siirillä, painoa puol kiloa vähemmän. Mun kälyn vauva syö vaan 4-5 krt/vrk ja ikää tällä hetkellä 2,5kk. Pakkosyöttö ei onnistu, mutta ainakaan vielä ei ole tehty mitään radikaaleja toimenpiteitä. Jaksuja sinne.



-m-

Voimia caius ja onnea kaikille plussanneille!



Onpas kurjan näköinen sää, vettä on satanut yön aikaan useaan kertaan.Ja kun eilen oli todella hieno sää, suorastaan helle.Mutta minä se vaan kökötin sisällä neidin kanssa. Sillä meidän pikkuselle iski kuume maanantaina, käytin sitten heti lääkärissä kun oli niin itkuinen ja hieroi korvaansa ja korvatulehdushan se oli iskenyt päälle.No nyt alkaa jo olemaan paremmin nuo asiat, kun on tuota antib. saanut jo jonkin annoksen.



Tuosta puheenkehityksestä-->meillä 4v lapsukainen ei vieläkään puhu kunnolla, tosin hällä on diagnosoitu puheen viivästymä. Mutta hyvin tulee siitä huolimatta ymmärretyksi. Tukena käytetään joitain tukiviittomia ja sitten ihan opetellaan sanoja pikkuhiljaa. Puheterapeutilla käydään. Joten en olisi vielä huolissaan jos 2 vuotias ei vielä hirveästi juttele, mutta kannattaa kuitenkin seurata tilannetta ja tarttua sitten asiaan jos muutosta ei tapahdu.



Caius kerroit, että teillä vanhemmat lapset käyttävät tilaisuuden tehdä kaikkea kiellettyä silloin kun syötät nuorimmaista.Mutta niin se on meilläkin...kun ei pysty kieltämään.



No nyt täytyy lähteä antamaan neidille ruokaa...hei täällä näkyy joku valoilmiö pihalla, jos se aurinko sittenkin paistais.



Kaksosmamma ja neiti

M@mma: täälläkin vaivaa dementia, olenkin nimennyt ongelman " maitoaivoiksi" :).



Annoin tänään tytölle päärynää, kun maha on kovana kiinteiden aloituksen takia. Eipä työntänyt sosetta yhtään ulos, samanlainen herkuttelija kuin äitinsä ;). Perjantaina on sitten punnitus, jossa nähdään onko paino noussut.



Sunnuntaina olisi meidän ensimmäinen hääpäivä! Taidetaan olla vain kotona lasten kanssa, jos vaikka kakun väsäis ja jotain hyvää ruokaa ja kenties viini pullon, tai voihan se mies mut jotenkin yllättää... Epäilen kyllä, että mies ei muista koko päivää, ei tuosta perussuomalaisesta miehestä saa romantikkoa tekemälläkään :). Mä kuitenkin päätin, että mä en jaksa aina järjestää lasten hoitoa ja keksiä tekemistä, eli jos mies ei ole mitään järjestänyt niin ollaan perheen kesken, kivaahan sekin on.

Täällä on tänään ihan harmaa päivä, ei oo aurinko pahemmin näyttäytynyt. No välillä sentään pieni pilkahdus näkynyt. Ei oo satanut (yöllä tosin senkin edestä), mutta ihan sen oloista että pian voisi alkaa.



Me käytiin tänään jälleen neuvolassa. Sonja sai nyt rotavirusrokotteen 2. osan. Neiti oli koko neuvolareissun hiukan itkuisella tuulella, aika kun sattui olemaan päikkäreiden aikaan. Oli kovin väsy, ja nukahtikin sitten lopulta mun syliini. Painoa oli tullut oikein hyvin lisää, ollaan enää -4 käyrällä, välilä kun oltiin jo -9. Johtuu tosin varmaankin siitä että nyt ei pituutta tullut suhteessa yhtä paljon, ainoastaan 0,4cm, oli tosin eri terkkakin ja mittas mun mielestä vähän huolettomammin kun se meidän normiterkka. Paino meillä nyt siis jo 6200g, pituutta 63,4cm, pipon ehdin jo unohtamaan. =) Niin ja Sonjalla nyt ikää 3½kk.



En sitten yhtään muista mitä muut kirjoittivat, joten enpä niitä sitten sen kummemmin kommentoi..



Me ollaan nyt sitten alettu viimeinkin osakestovaippailemaan. Mun kovasti piti jo silloin kun Sonja syntyi, mutta laiskuus vei voiton. Tai pikemminkin kuvitelma että se olis jotenkin työlästä. Itseäni oikein hirvittää millainen himo kaikkiin vaippoihin on tullut, koko ajan tekis mieli ostella lisää ja lisää... Mulla ei tosin onneksi ole vielä montaa vaippaa joten saan ostella niitä vielä.. =) Tein jopa itse kahdet hahtuvapöksyt, olin oikein yllättänyt että kuinka helpot nekin oli tehdä, jopa mun kaltaisen poropeukalon. ;) Ja eikä siinä vielä kaikki, lisäksi haaveilen kudotusta kantoliinasta (mulla on vaan yksi trikoinen.. =( ) ja Ergostakin, ja kaikki tietty tarttis saada heti tänne nyt ja mieluiten puoli ilmaiseksi. =) No mies lupasi ostaa mulle synttärilahjaksi kantoliinan, jippii! Nyt kun vielä keksis jonkun hyvän selityksen että miksi tartten Ergon, hmmm...



Sonja nukkuu yönsä yhä edelleen tosi hyvin, herää vaan 1-2 kertaa syömään 12 tunnin aikana. Kääntyilee kovasti vatsalleen, takaisin selälleen on onnistunut vasta kerran kääntymään. Hymyilee kovin, ehkä jopa naureskeleekin, tarttuu leluihin jo kiinni. Sonja juttelu ääni on kovasti muuttunut, ja sen vähän kummastuttaa. Ennen Sonja jutteli kauniilla vienolla äänellä, lähinnä uuuu-uu äännettä, no nyt tulee melkein vallan örinää, siis oikein örkkiörinää, murinaa tai jotain se tapasta, ja väliin jotain ihme kriekunoita. Ei oo mitään kaunista kuunneltavaa.. =)



Mutta nyt muillekin tilaa..



sohvi84 ja Sonja 3½kk

Sohvi: me ostettiin Ergo reilu vuosi sitten ja ollaan oltu tosi tyytyväisiä. Metsäpoluille oli päästävä mutta eihän sinne vaunuilla tai rattailla ole mitään asiaa. Toinen vaihtoehto oli liina. Ajattelin, että mun hermoilla sitä ei sidota kunnolla kuitenkaan, että hermot vaan menee ja mä oon koko rievun kanssa vaan turvallani ja solmussa. Kun miehen kanssa asiasta juteltiin, niin mies yhtä-äkkiä hokasi, että " mä en ainakaan mikään riepu ympärilläni kulje pitkin kaupunkia" . Ergo oli siis miehekkäämpi vaihtoehto ;D Metsäpoluille mennessä 2-vuotias on Ergossa ja vauveli rintarepussa.



Neuvolassa käytiin tänään. Pituutta oli tullut vain 2cm. Tosin mielestäni pidin vauvaa viimeksi huonosti mitattaessa ja mittaustulos saattoi näyttää pojan pidemmäksi kuin tämä oikeasti onkaan. Nyt kuitenkin mitat oli 68cm ja 8300g. Kääntyy mahalleen (ei välttämättä joka päivä, toisinaan ei selällään viihtyis ollenkaan), punnertaa käsivarret suoriksi, pyörii napansa ympäri ja yrittää ryömiä. Viihtyy sitterissä jos on tarpeeksi mielenkiintoista katseltavaa. Hätätapauksessa viihvykkeeksi käy musiikkikanava telkusta tai iso akvaario kaloineen ja kuplakoneineen. Tai käsken koiran istumaan paikoillaan sitterin edessä, poika tuijottaa sitä mielellään. Saa koirakin tehdä vähän töitä ruokansa eteen :) Nää hätätapaukset on yleensä mun vessassa käyntejä, eli koirakaan ei joudu istumaan komennuksessa puolta päivää =)



Onnea hääpäiväänsä viettäville! Olikos se Möhkis??? Meillä on 4v hääpäivä ensi kuussa. Viikko sitten tuli 5 vuotta yhdessäoloa täyteen.



Esikoinen on ihan mahdoton. Kukkuu vieläkin. Mä en tajua miten se nukkumaan meno oli ennen niin helppoa, että pojan vaan pisti sänkyyn. Nykyään nousee vähintään 20 kertaa illassaan sängystään, usein kiukuttelee ja itkee... Huokaus. Ihana uhmaikäkin vielä...



rimma

Eilen meillä oli " känkkäränkkä" kylässä tuntu että kaikki menee ihan p**tä. Ei Milan kans onnistu noi syömiset sit millään, kyllä sinne sit lopujen lopuksi jotain upposi. Aattelin että alan pitää vähän kirjaa mitä määriä sinne masuun menee päivässä. Kun ei nää " maitoaivot" (hyvä nimitys möhkis!) mitään muuten muista! Sattuuko joku muistaan että oliko se noin 10% painosta mitä pitäisi suunnilleen syödä??? Meillä neuvolassa edelleen sijainen joka ei tiedä tuon taivaallista, en jaksa soittaa ja kysyä kun ei siitä tule yhtään viisaammaksi.

Meilläkin oli kihlajais päivä tossa juhannuksena, mies muisti sen perjantaina mutta sitten sunnuntaina oli jo unohtanut koko jutun. On niin tuttua, ei se muista synttäreitäkään ikinä. Ei se ilkeyttään sitä tee mutta on just niin tyypillinen suomalais ukko, ettei vaan tajua että vois sitä vähän panostaa vaimoonsa! No joo, ostihan se mulle uudet kesärenkaat meidän autoon äitienpäivä lahjaksi! Että onhan siinä sen logiikalla jo paljon huomioitu. Saa nähdä miten käy tossa loppuvuodesta, meillä eka hääpäivä myös silloin. Miehellä myös synttärit samana päivänä.

Harmi kun meillä ei olen koiraa, sehän ois hyvä kikka tossa vauvan viihdyttämisesä. Haluisin kyllä, mutta asutaan kerrostalossa niin saa kyllä odottaa sitä päivää kun rivitaloon tai omakotitaloon muutetaan. Saa noi isommat lapsen toimia viihdykkeinä vielä. Mila on hauskan näkönen kun on löytänyt omat jalkansa. Selään kun makailee niin jalat on kokoajan kattoa kohti ja sit yrittää saada kiinni niistä, mutta toistaseksi kyllä kaatuu vaan kyljelleen kun yritys ei ihan onnistu.

Vitsi, en mä taaskaan muista mitä kaikkea muut kirjoitti. Onko teillä muuten kaverit säilyny tässä vauva aikana? Mulla ainakin suurin oasa kadonnut jonnekkin, niillä lapset niin isoja ettei oikeen ole mitään yhteistä. En tosiaankaan hölötä vauva juttuja kokoajan, mutta hiljasta on. No löytyyhän niitä uusiakin, kai jostain? Pitää varmaan syksyllä lähtee tutkiin leikkipuistot yms.

No mä meen nauttiin aamu rauhasta kun muut nukkuu vielä, palaillaan!



m@mma%mila

Nauratti itteeni kun sotkin % merkin tohon mun ja milan väliin, piti olla tietty & merkki, liian nopeet sormet taas!

Niin piti kysyy vielä, että onko kukaan ostanu sitä patapum kantoreppua tai vastaavaa? Mä olen miettiny, mutta en ole raaskinu vielä ostaa. Vois olla ihan kätevä reissussakin, kun Mila ainakin tykkää nähdä kokoajan eteensä. Kertokaa jos on kokemuksia!?