***--__Helmet viikonloppuun pe-su__--***

Suko81 kirjoittaa;

"rannerengas jossa on joku magneetti tms joka jollain tavalla helpottaa huonoa vointia? Kaverini löysi sellaisen Helsingistä jostain apteekista, Lahdesta ei saa. Mutta siitä oli suuri apu myös hänelle, oksenteluun ja muuhun!"



Hei!

Tulee sinulle varmaan hiukan myöhässä, josko vointisi on jo parempi.

Mutta näin Lahdesta saa CityBabystä noita pahoinvointi-rannekkeita. Ja kuulemma kaikkiin apteekkeihin saa kun pyytää tilaamaan...

Aloitinpa uuden pinon samalla viikonlopulle. Ja pitkästä aikaa minkäkin taas ehdin ja jaksan jotain itsestäni ilmoittaa, toki luen teidän kuulumiset joka päivä=)



Miestä odottelen kotiutuvaksi yölliseltä kalareissulta, en ymmärrä miten jaksaakin lähteä kesken parhaimpien unien kaloja narraamaan=D



Kaveri kävi eilen kyläilemässä ja ei voinut silmiään uskoa kun masuni näki, tätä kumpua ei enää kyllä kauaa salailla ainakaan niiltä jotka tuntevat mut=) Ihanaa taas seurata vatsan kasvua.



Ostinkin eilen huutiksesta äippävaatteita tosi halvalla ja oikein hyviä olivat, ainoastaan yhdet farkut olivat vähän isot mutta loppuraskaudesta tilanne saattaa olla toinen.



Näin pelottavan todentuntuisen keskenmenounen muutama yö takaperin, kyllähän tuntui kamalalta vielä aamullakin. Täytyy vaan toivoa että ihan uneksi jääkin. Viime yön unisarkaan kuului äidilleni kertominen mutta vastaanotto oli kylmä ja siitähän minä sitten äidilleni suuttumaan. Toivottavasti tässäkin asiassa todellisessa tilanteessa kaikki sujuisi mukavemmissa merkeissä=)



Onko muilla unet vilkastuneet?? Mulla kun tuntuu tuota actionia piisaavan joka yölle enkä normaalisti näin levottomia unia näe jatkuvasti kuten nyt=)



Edelleen oireina pahoinvointi, väsymys, laajentuneet ja tummuneet nännipihat ja tietenkin pyöristyvä vatsa=) Mutta nämä oireet kyllä toivon mukaan johtavat niin ihanaan lopputulokseen=D



Aikaisemmissa raskauksissa olenkin ollut melko pitkään oireeton, kahvi on maistunut loppuun saakka mutta nyt laskee aamuisin puoli kuppia jonka jälkeen iskee ällötys koko litkua kohtaan. Onneksi on hyviä teevaihtoehtoja paljon saatavilla=)



Oikein rentouttavaa viikonloppua kaikille ja onnittelut kaikille jotka olivat ultrista taas saaneet hyviä kuulumisia!!



p02p06 ja pieni 8+4

Tällä viikolla alkoi minun lomani, eikä oikein säät ole suosineet, onneksi olisi vielä puolitoista viikkoa lomaa jospa tuo säätkin vähän paranisivat.

Tämä kesä on siitä tylsä kun joudun lähtemään mökiltä yksin kotiin tekemään töitä ja mies ja neiti jäävät vielä lomailemaan sinne.Mitenkä ihmeessä osaan olla kotona ilman neitiä, olen ollut kerran viime kuussa viikonlopun yksin ja en oikein osannut nauttia siitä.Toisaalta ehkä tekee ihan hyvää kun saa nukkua ja tehdä niitä omia juttua, kohta (toivottavasti) näitä lapsosia on kaksi.



Nyt minua on hirveästi alkanut harmittamaan kun ystäväni pyysi minua kaasoksi ja ilmoitti että häät ovat 9.2, jouduin kieltäytymään hommasta, la on 12.2 ja samalla tajuttiin että me tödennäköisesti ei päästä häihin lainkaan, vaikka vauva syntyisi samaan aikoihin kuin esikoinen niin en uskalla talvella lähteä ajamaan 250km viikon ikäisen kanssa, eli nyt tässä toivon että menisi yli lasketun ajan.



Minulla on kanssa unet välillä todella surullisia ja pelottavia, mutta ei onneksi joka yö.Vessa saan melkein kyllä joka yö ravata. Pahoinvoinnin tai kuvotuksen saanut pysymään aisoissa kun vähän väliä napostelen jotain pientä.Sen olen myös huomannut että ei voi syödä vatsaa täyteen sitten tulee tosi paha olo.Itku on tosi herkässä välillä kun katsoo tv:tä ja sieltä tulee jotain surullista taikka muuten julmaa.Kärsivällisyyskin on välillä tosi tiukilla sekä väsymys painaa, mutta kaiken kaikkiaan olo on huomattavasti parempi kuin esikoista odottaessa.



Kovin odotan että pääsen elokuun alussa sinne np ultraan näkemään että kaikki on hyvin sekä kuulemaan että koskas se laskettu aika todellisuudessa on. Yksityisellä tosiaan käytiin viikko sitten joka mittasi sikiön ja sanoi että ei vastaa viikkoja vaan la menisi kaksi viikkoa eteenpäin.Mutta kun tiedän että hedelmöitys ei ole voinut tapahtua samalla viikolla kuin tein plussa testin ja oireet alkoivat.Neuvolasta olivat myös sitä mieltä että eletään nyt ihan niitten viikkojen mukaan mitä aikaisemminkin niin kauan kuin pääsen sinne np ultraan.



Nyt täytyy mennä juoruamaan kaverin kanssa ja kuulemaan hänen neuvola kuulumisia, heille on tulossa tässä minä hetkenä tahansa vauva=))) Ihanaa kun tulee vauvoja lisää



Nelli 9+2, neiti 2v 2kk

Oltiin Tyllerön kanssa kaksistaan tuossa 4 päivää reissussa sukuloimassa ja mökillä ja olo parani huimasti tänä aikana! Ihanaa! Sunnuntaina kun lähdettiin niin vielä oksensin oikein urakalla ja olin niin lähellä perua koko reissun, mutta onneksi lähdettiin. Pystyin syömäänkin ihan kohtuullisesti ja muuta. Kyllä jotkut ruuat edelleen tekee toooosi pahaa jo pelkästään ajatellakin ja hajut, mutta alkaa selvästi elämä voittamaan. Nyt tietysi miettii että toivottavasti siel masussa nyt kaikki tosiaan on kunnossa kun noin radikaalisti on olo muuttunut.



Nyt uutena oireena on tullut muutamana yönä itselle aivan hurjat sydämen tykytykset ja repäisyt alavatsasta kun kääntyy nopsasti. Nämä siis eri aikaan toki.



Mitäs teille muille kuuluu?





-Nojanda, jolla on viikot ihan sekasin

Olisin kauhean kiinnostunut tietämään että miten on käynnistetty ja onko se onnistunut vai jäikö siitä huonot muistot.



Mä olen niin miettinyt että millä todennäköisyydellä synnytys lähtee käynnistettäessä käyntiin viikoilla 35-38 ja onko mahdollista kypsyttää kohdunsuuta jo viikkojen 35-37 aikana siten että synnytyksestä tulisi mahdollisimman normaali.

Mulla kun on se raskausmyrkytysvaara ajattelin tässä vaan ennakoida eri mahdollisuuksia, kun lääkärini oli sitä mieltä että jos raskausmyrkytystodennäköisyys näkyy ultrassa joka on nyt 26.7 niin silloin voitaisiin viikon 35 jälkeen alkaa miettimään käynnistystä jotta en joutuisi kokemaan sektiota kun mulla raskausmyrkytys kehittyy kahdessa tunnissa niin rajuksi että sektio on ainoa mahdollisuus. Viimeeksi mulla alkoi raskausmyrkytys viikolla 37 ja jotain eli 35 varmaan pääsen kevyesti. Mutta ainoa ongelma on juuri se että kun pelkään että synnytys ei käynnisty vaikka kuinka käynnistettäis. Kun odotin kolmatta lastani silloin näin juuri yhden äidin jolla käynnistettiin kaksi ja puoli vuorokautta eikä siltikään onnistunut ja sitten jouduttiin tekemään sektio onkohan sellainen yleistä vai harvinaista.

No nyt odottelen sitä ultraa, aivan ihanaa että se siirtyi vähän aikaisemmaksi.



Annlinn

Noista unista täytyy heti sanoa että mäkin näen hyvin paljon unia läpi yön, mutta en muista niitä enään aamulla. Vessassa ravaan vähintään 3 kertaa yössä, mikä on tuskastuttavaa kun sieltä palaaminen sänkyyn tarkoittaa hetken unettomuutta vaikka olisikin ihan poikki! Mutta mulla on levottomampia unia jos nukun päivällä tirsat, ilman niitä olen niin väsynyt että yöt menee sikeästi...=)



Meillä alkaa miehellä kesäloma vasta kahden viikon päästä, joten sitä odotellessa... Eipä tuonne ole kummempia suunnitelmia paitsi risteilylle meinataan kahdestaan lähteä, mummi hoitelee esikoista.=) Saa nähdä miten osaan olla ilman tyttöä kaks yötä! En ole ollut öitä erossa pikkuisesta kuin kerran kun neiti oli kolmikuinen ja yhden yön silloinkin... Päiviä olen kyllä ollut erossa aina välillä.



Eilen iski sellainen fiilis että olisin kaivannut jotain työrupemaa tähän väliin ennen toisen lapsen syntymistä. Mulla on välillä sellaisia päiviä että tuntuu ettei itsellä ole mitään muuta elämää kuin täällä kotona lapsen kanssa. Näinhän se hyvin pitkälti menee vaikka liikkumaan pääsenkin vaikka joka ilta. Mutta en ole löytänyt täältä (2 vuotta asuttu Lahdessa) sellaista samanhenkistä ystävää jonka kanssa voisi suunnitella tekevänsä kaikenlaista kivaa. Ja mies on sitten taas se, jonka kanssa lähtisin tekemään retkiä ja vaeltamaan tms... Onko muilla näitä päiviä? Siis lähes poikkeuksetta olen erittäin tyytyväinen olooni kotona lapsen kanssa, mutta kai tämä on ihan luonnollista kaivata välillä jotain muuta...?



LuxusHippie (?) kirjoitteli siitä seabandista... En avannut linkkiä, mutta luulen että kyseessä on se rannerengas jossa on joku magneetti tms joka jollain tavalla helpottaa huonoa vointia? Kaverini löysi sellaisen Helsingistä jostain apteekista, Lahdesta ei saa. Mutta siitä oli suuri apu myös hänelle, oksenteluun ja muuhun!



No joo, huomenna vaihtuu viikot tasaan 11:een ja kahden vkon päästä on np-ultra! Sitä kohti siis!=)



suko 10+6

Heippa taas.

Olo tuon lasketun ajan suhteen kun ei ota selvitäkseen (mitenpä se sen kotona ollessa tekiskään), eikä oikein varaa toiseen omakustanteiseen ultraankaan ole, niin odottelen sit maanantain eka neuvolaa (yhteinen aika pojan 10kk-neuvolan kanssa)... Josko siellä sais päätään selvemmäksi...

Noh. Kotiäitinä minäki. Ja kun varsinki nyt tuntuu, et seinät kaatuu päälle, ni päätin ottaa pari työvuoroa, et saa ajatuksia vähän muualle... Reilun tunnin päästä alkaa sh:n iltavuoro piiiiitkästä aikaa... Oli aika virkistävä käydä eilen puhuttelemassa osastonhoitajaa ja sopimassa asioita (ja katsomassa, miltä sairaalassa näyttää). Kaavailin nimittäin, et olisin loppiaiseen töissä ja mies jää esikon kanssa kotiin syksyksi. Meillä toki oli jo perhepäivähoitopaikka pojalle, mut ko mies jää kotiin joka tapauksessa, ni leikkikööt sit lapsen kanssa :)



Unista... Mä kun nukun yhdessä asennossa koko yön ja sikeäasti, ni en kyllä muista nähneeni unia pitkään aikaan. En nähny viime raskaudessakaan... Mies aina sanooki, et se on kyllä hyvä, et meidän mamma todella levähtää, kun se laittaa kyljelleen!



Viikonloppu meneeki sit vieraita viihdyttäessä (mökki täyttyy Metallica-vieraista), joten luultavasti en käy sit täällä valittamassa joka käänteessä... :P Se on muuten hassu juttu, et sen jälkeen ko muutettiin pääkaupunkiseudulle, ni vieraita on riittäny lähse joka viikonlopulle, mitä ollaan oltu kotona. Ennen ko asuttiin 500km lähempänä kavereita, vieraita oli huomattavasti paljo vähemmän...



No mutta. Aurinkoista loppuviikkoa meille kaikille!

Luuk@

Ja se olisi taas perjantai. Äkkiä nuo viikot menee..



Annlinn: Minulla esikoinen käynnistettiin raskausviikolla 40 sillä kohdunsuulle laitettavalla tabletin palasella. Eli se vaikutti niinkuin haluttiin ja supistukset alkoivat. Synnytys oli kyllä melko raju ainakin verrattuna tähän toisen synnytykseen mikä alkoi ihan luonnollisesti lapsivesien menolla. Ja tässä ekassa synnytyksessä ekaan vuorokauteen supistuksilla ei tehnyt mitään eli ne ei vaikuttanut mitenkään synnytyksen etenemiseen.. Toivottavasti sulla menisi kaikki hyvin ja ei tulisi mitään tällä kertaa. Tosi kurjaa tuollainen kyllä. Varjostaa tietty omalla tavallaan sitten raskauksia kun tuokin mahdollisuus on otettava:(



Unista: Väillä en muista unia ja välillä on niin lennokkaita tai sitten suoranaisia painajaisia mutta normaalistikkin uneksin aika paljon ja muistan usein mitä unia näin yöllä joten en näe muutosta normaaliin nyt raskausaikana. Vessassa ramppaaminen on kyllä täälläkin alkanut. Viime yönä joka kerta kun tuo nuorimmainen ähisi ja itkeskeli niin itse sain painua vessaan..



Luuk@: Konserttia odotellessa täälläkin:) Meillä ei harmi vaan asukkaan ketään Helsingissä kuka majottaisi silloin ja ei siis ole ketään tuttuja jota samalla moikkaisi käydessä siellä.. joten hotelliin mennään sitten yöksi ja lähdetäänkin sinne laivalle sitten maanantaina. Joten silloinpa ei minuakaan täällä näy. Toivottavasti olo pysyy hyvänä ja mieli virkeänä niin jaksaa muiden mukana pysyä. Mutta hauskaa sunnuntai iltaa teille! :)



Minä muuten olen myös tuolloin tuosta nuorimmaisesta erossa sen kaksi yötä ja aikaisemmin en olekkaan erossa ollut noin pitkää aikaa joten varmasti ikävä vaivaa ainakin äitiä hurjasti! No, onneksi hoitajana toimii minun äiti joka hoiti tyttöjä päivisin sen puoli vuotta mitä kävin töissä joten tosiaan tuttu on paikka ja hoitaja.



Mutta nyt ruuanlaittoon joten kirjoittelemisiin.



Vimpula

Mulla käynnistettiin synnytys rv 40+1 alkavan raskausmyrkytyksen takia laittamalla puolikas mikä-lie-tabletti kohdunsuulle. Oltiin sanottu että varaudu vuorokauden synnytykseen, mutta tabletin laitosta meni pari tuntia niin alkoi tapahtua. Neljän tunnin synnytys ensisynnytäjältä. En oikeen itekään ehtiny mukaan siihen juttuun..

Ja tänään sitten hurahdin tekemään ekoja hankintoja vauvalle, kun kävin kirpparilla¿ Löysin muutamia hyväkuntoisia vaatteita ja Bumbo ¿sitterin¿. En sitten tiedä liekö tuolle bumbolle käyttöä, mutta esikoinen oli siitä ainakin vallan innostunut, kun toin sen sisälle¿ =o)



Unista oli puhetta¿ Minäkin olen huomannut nukkuvani nykyään yöt jotenkin todella ¿raskaasti¿ ja nään ihan ihme unia. Aamulla vielä saatan unen muistaa, mutta sitten se unohtuu. Ja vessassa saa nykyään yölläkin ravata, vaikka normaalisti sitä on pärjännyt aamuun asti ilman. Me, kun vielä näin kesäaikaan nukutaan tuossa saunamökillä, jossa on huomattavasti viileämpää kuin talossa niin on sieltä kiva aina yöllä kömpiä ulos pissalle.



Onko kenelläkään kokemusta, että esikoinen olisi syntynyt sektiolla ja toinen sitten ihan normaalisti alakautta? Eikös se alatiesynnytys kuitenkin ole ihan mahdollinen sektionkin jälkeen? Meillä esikoinen syntyi suunnitellulla sektiolla perätilan vuoksi. Minun lantio kuvattiin ja todettiin se ahtaaksi ja sovittiin aika sektioon. Sektiohaava ei millään meinannut ruveta parantumaan ja minulle jäi jotenkin hirmunen ¿kammo¿ koko sektiota kohtaan. Nyt toivonkin, että tämä tuleva vauveli voisi syntyä ihan normaalisti!!



Mutta nyt on pakko lähteä syömään jotain. Meinaa heikko-olo hiipiä¿





Amalia 7+0

Ollaan lähdössä anopin ja appiukon mökille ja valmistelut ovat ihan puolitiessä. Aamuyöstä tultiin yhden aikaan kaverin mökiltä veneellä, joten aamu venähti historiallisen pitkäksi myös lasten osalta - heräsivät vasta lähempänä yhtätoista. Luksusta oli itsekin nukkua niin pitkään!



[b]AnnLinn[/b] kyseli synnytyksen käynnistämisestä. Mulla käynnistettiin tuo kuopus rv:llä 40+0. Aamulla menin ison kokoarvion takia sairaalaan ja sitten rupesivat antamaan suun kautta tabletteja. Kolmas tabletti otettiin illalla kuudelta ja kun sen otosta oli kulunut jo pari tuntia ja mitään tuntemuksia ei ollut, ehdottivat jopa lähtemään kotiin yöksi. Mies sitten onneksi sanoi, että ehkä on parempi vaan jäädä sairaalaan ja niinpä synnytys käynnistyi noin tunti tämän keskustelun jälkeen. Supistukset tulivat kuin salama kirkkaalta taivaalta ja niiden väli oli 2 minuuttia heti alkuunsa. Ei puhettakaan, että olisin pystynyt kerätä itse kamojani - hyvä kun pääsin omin jaloin saliin. Mies ehti juuri ja juuri takaisin sairaalaan, kun rupesin ponnistamaan. Synnytyksen kesto oli 2 h 15 min., joten ihan hyvä, kun olin valmiiksi sairaalassa ;-). Eka synnytykseni oli mielestäni suht. helppo ja lyhyt (6h 30min.), mutta tästä jälkimmäisestä voisin [b]Nojandan[/b] tapaan todeta, että en ehtinyt siihen oikein itsekään mukaan. Olo oli suorituksen jälkeen jopa sellainen, että olisin vaan käynyt jossain rajummassa jumpassa :-o. Ihan hyvät fiilikset siis jäi, mutta ei siitä sellaista " yhteinen projekti" -fiilistä jäänyt miehen kanssa kuin esikoisen synnytyksessä, missä miehestä oli hurjasti apua ja seuraa koko tapahtuman ajan. Nyt lähinnä ryykäs saliin haavi auki ja banaani kädessä - muistan elävästi sen äimistyneen ilmeen, kun kätilö sanoi samalla, että nyt sitten voit ruveta ponnistamaan ;-).



[b]p02p06[/b] kyseli unista. Mä en ole ruvennut vielä niitä näkemään erityisen paljoa, mutta muistan kyllä, että aiemmissa raskauksissa niin kävi jossain vaiheessa. Muutenkin nukun oikein hyvin, mitä nyt kerran herään yleensä vessaan. Yleensä kylläkin pikkulikan vuoksi, kun se joskus viiden aikaan tepsuttelee meidän makkariin, niin käydään sitten yhdessä aamupisulla ja mennään takaisin nukkumaan. Voi olla, että selviäisin jopa ilman vessakäyntiä ilman tuota lyyliä.



Nyt ei auta kuin lähteä pakkaamaan. Ihan mukava lähteä mökille, vaikka siitä aina oma vaivansa onkin. Eipä tarvitse ainakaan kotitöitä vääntää viikonloppua myöten, kun anoppi antaa mun ottaa aina lunkisti. Omien vanhempieni mökillä joudun osallistumaan selvästi enemmän.



t. Jogu (9+2)

[b]Amalia81[/b] oli hankkinut Bumbon ja mietti, onko sielle käyttöä. Mä ostin Bumbon, kun kuopus oli pieni. Ajattelin, että se olisi helppo roudata pitkin kämppää ja likka voisi siitä istuskella ja katsella mm. suihkussa käymistä, pyykkikoneen täyttöä ym. Meillä kävi siinä niin, että kun tyttö pystyi siinä hyvin istumaan (olikohan jotain 4-5 kuukautta), istuin toimi hetken, mutta aika nopeasti tyttö oppi kinkeämään itsensä pois siitä. Meidän esikoinen oli selvästi rauhallisempi ja motorisesti hitaampi, joten hänelle olisi tuolista ollut varmaan enemmän hyötyä, mutta nyt meillä jäi käyttö tosi vähäiseksi. Katsotaan nyt, miten tämä uusi vauva siinä viihtyy.



Sen sijaan tavallinen sitteri on ollut meillä tosi kovassa käytössä, kun vauvat olivat pieniä. Kun omat lapset kasvoivat siitä ulos, kyllä sitä joutuu jatkuvasti kaivamaan varastoista vauvavieraita varten. Mielestäni ehdoton ostosvinkki esikoisen odottajille!



t. Jogu (9+2)

Viikonloppu taas. Onneksi aurinko paistaa, tuntuu taas enemmän kesältä, jos päästäis tuon esikoisen kanssa vaikkapa uimaan viikonloppuna. Saa nähdä.



Annlinn: Mulla käynnistettiin, rv 39+4 muistaakseni menin prenalle ensimmäisen kerran. Seuraavana aamuna sitten annettiin tabletteja muutaman tunnin välein, zytotec tai joku vastaava. No, sinä päivänä ei tapahtunut mitään ja pääsin kotilomalle viikonlopuksi (korkean verenpaineen ja lapsen oletetun suuren koon vuoksi käynnisteltiin, lapsi oli sitten tasan tarkkaan keskimääräisen kokoinen, 3730 g, mutta se on toinen juttu). Maanantaina takaisin ja taas tabletteja, vasta illalla klo 20 tienoilla alkoi tuntumaan vähän jotain, puolen yön maissa olikin jo kunnon supistuksia, neljältä saliin ja epiduraali ja viisi yli kuusi oli tyttö sylissä. Varsinainen synnytys meni kyllä ihan sujuvasti ja nopeasti jahka supistukset saatiin käyntiin, odottelussa vain oli kestämistä. Supistukset olivat aika rajut, ainakin itsestä silloin tuntui siltä. Toisaalta kun ei ole vielä vertailukohdetta niin vaikea sanoa.



Unista: Oon nähny enemmän unia kuin tavallisesti, en mitenkään kuitenkaan tavallisuudesta poikkeavia, eli raskaus ei ole tullut vielä uniin. Mutta eiköhän se tästä.



Rinnat on tulleet aroiksi, nännit tarkemmin. Viime raskaudessa oli koko rinta kipeä, nyt vain nännit.. Hmmm..





Nyt ruuan laittoon.





Mrs.Marple rv 7+2

Panadol 500 mg: voi aikuinen ottaa 1-2 tablettia korkeintaan 3 kertaa päivässä. Ohjeen mukaisin annoksin voi käyttää raskauden ja imetyksen aikana.



Oman napa: Väsyttää, väsyttää ja väsyttä! Tuntuu että nukkuminenkaan ei auta kun herättyään on kuitenkin väsynyt fiilis. Varhaiset heräämisajat on tietysti osana. En oo koskaan ollut aamuihminen ja silti meen seitsemäksi töihin. Hullun hommaa!

Nytkin taidan lähteä suihkun kautta nukkumaan yritän palata huomenna paremmalla ajalla palstalle. Viestit olen lukenut mutta en ole kertakaikkiaan jaksanut kirjoitella.



HYVÄÄ VIIKONLOPPUA!



mantelipulla

Vihdoin tyttö nukahti! Normaalisti nukkumaanmenoaika on siis klo 20, mutta nyt venyi puolitoista tuntia, kun likka harjoittelee nukkumaan lastensängyssä pinniksen jälkeen. Älytöntä pomppimista ja ravaamista, mutta siihen oltiin jo varauduttukin. Ainoa tavoitteeni onkin, että helmikuuhun mennessä homma jo sujuisi.;)



Nojanda: Mulla kanssa tuntuu välillä sydämenlyönnit ihan älyttömän voimakkaina muljahduksina. Eniten ehkä levossa. Merkillistä, en muista tällaista ollenkaan viime raskaudesta! Mistäköhän moinen johtuu?



Annlinn: Mulla ei ole käynnistetty synnytystä, mutta olin kyllä menossa käynnistykseen rv:lla 42+1, kun supistukset alkoivatkin edellisenä iltana itsekseen. Mutta: niin epäkypsä oli tilanteeni vielä tuossakin vaiheessa, että synnytys kesti kaikkiaan 26 tuntia ja oksitosiinia kului todella paljon. Synnytys siis tavallaan lähti käyntiin, mutta ei meinannut edistyä sitten millään. (Oli kyllä sinänsä kaunis ja rauhallinen kokemus, eli ei mikään horror tuosta kestosta huolimatta.) En usko, että olisi edennyt ainakaan nopeammin, vaikka olisinkin mennyt seuraavana aamuna sinne käynnistykseen.



Yleensä kai neuvotaan varautumaan siihen, että jos synnytys joudutaan käynnistämään, niin tositoimia voi joutua odottelemaan useamman päivän. Mä myös huomasin selvästi sen, miten oksitosiini, jolla synnytystä yritettiin jouduttaa, teki supistuksista paljon kivuliaampia.



Silti käynnistys voi joissakin tilanteissa olla hyvä (tai ainoa) ratkaisu, joten toivotaan että sulla kaikki sujuu hyvin ja nopeasti, jos niin käy.:)



Unista: Näen normaalistikin hyvin vaiherikkaita unia, jotka myös muistan yleensä jälkeenpäin hyvin, joten sikäli en ole havainnut suurta eroa. Viime raskaudessa muistaakseni näin jossain vaiheessa aika paljon painajaisia.



ON: Tänään on ollut melkein siedettävä olo, ja onpas se ollut mukavaa! Väsymys kyllä painaa, mutta täytyy tehdä vielä vähän valmisteluita, kun lähdetään huomisaamuna reissuun.



Mies tekee nyt pitkää päivää ja mulla on alaselkä ihan julmetun kipeä tuon 14-kiloisen vonkaleen nostelusta ja kaikesta kumartelemisesta. Pelkään vähän selkäni puolesta, että miten se kestää raskauden. Viimeksi kesti loppujen lopuksi hyvin, toivottavasti nytkin! Täytyisi yrittää ehtiä ja jaksaa mennä taas pilatestunnille - se auttaa.



Nyt pakkailemaan! Viikonloppuja!



Lumileopardi

Olipas monella käynnistyskokemuksia, kiitos kaikille hyvistä tiedoistä.



Mä oon aika hysteerinen täällä kotona kun jännitän niin sitä tulevaa ultraa.



Mulla myös unet on niin älyvapaita että ei mitään rajaa, varmaan siksi ei tulekaan nukuttua kunnolla kun joutuu nukkuessaan olemaan milloin balleriina milloin rodeohevosten kasvattaja. Lisäsi uneni loppuu aina silla samalla tavalla että joko vauvani on kuollut tai sitten tein jotain sellaista että sain keskenmenon. Tosi ahdistavaa ja mä tulen kohta aivan hulluksi.



Onko kellään vinkkejä Puuhamaa-käyntiin jotta retkemme sinne onnistuisi mahdollisimman hyvin.



Eipä tässä sitten juuri muuta



Annlinn

Noh niin.

Pari työvuoroa on keikkalaiselta takana ja Olympiastadion odottaa! Vimpulalleki oikein hauskaa iltaa tänään ja mukavaa risteilyä miehen kanssa! Jos kamala ikävä tenavia kohtaan iskee, ni sun pitää koittaa asennoitua vaikka siten, että kunhan nyt vähän vietät laatuaikaa miehen kanssa ja levähdät ollen vaan vaimona, ni jaksat sit paremmin olla äitinä kohti pimenevää syksyä :) (Hyvä neuvoa, kun ite olen kolmen yövuoron verran ollu pisimmän ajan pojan luota pois ja sillonkaa ei meinannu päivällä malttaa nukkua, ko yön olin ikävöiny kotiin...)



No mutta, (.): Yhtäkkiä mulle on kasvanu maha. Verenpaineet on jatkuvasti matalalla. Eilen aamuvuoron päätteeksi ja pe iltavuoron lopussa 103/63. Työkaveri katteli mittaria ja huokaili, et mitenkähän mut uskaltaa laittaa yksin mihinkää vessaan pesuja tekemään :P Mut kyllä mä pystyssä pysyin. Liikkeet pitää sovittaa vaan sen mukaan, ettei äkkinousuja tule... Ja toisaalta, nää on mun " normaalitilanki" paineet, joten ilman " Onni" -asukkia mä en edes huomais paineitani... Mut oonhan mä miettiny sitä, et jos äidin pää ei saa riittävästi verta, ni mitenkähän se tuo pikkuinen pärjää... Muistais vaan huomenna kysyä, ko on eka neuvola...

Onko muuten kellään muulla sellasta tieto-lisää-tuskaa -oloa? Eka raskaudessa kun ei oikein tienny, mitä tapahtuu/tulee tapahtumaan, ni sitä vaan silitteli massuaan ja odotteli, mut nyt jotenki hermoilee paljon enemmän ihan mitättömiäki asioita...?



No joo. Pitää lähtä aamupalan tarjoiluun tolle esikolle...

Toivottavasti illalla ei sada :)



Luuk@ ++

Annlinn kirjoitti väsymyksestään... Samaa on havaittavissa täälläkin. Ihan armotonta tämä väsymys! Tuntuu, että voisin nukkua kellon ympäri ihan helposti. Välillä tässä tuntui olo jo virkeämmältä, mutta nyt se väsymys näköjään tuli takaisin. Muuten ei oireita juurikaan... Välillä vähän huono-olo ja rinnat ovat arat. Toisinaan mietityttää tämä oireettomuus, että onkohan siellä masussa kaikki hyvin...? No, mutta perjantaina on sitten neuvola.



Huomenna sitten lähdetään sinne reissuun. Onko muuten teillä antaa vinkkejä Helsingin kirppareista, että missä kannattaisi käydä. Hietalahden kirppistä jo joku esitti tuolla toisella palstalla, mutta olisko vielä muita? Ja lähinnnä lastenvaatteita ja -tarvikkeita etsiskelen.



Luuk@ : Olen huomannut saman, että hermoilen kyllä jatkuvasti ihan pienistäkin asioista enkä oikein osaa/uskalla nauttia tästä raskaudesta. Esikoista odottaessa oli tosiaan " helpompaa" , kun ei tiennyt mitä odottaa tai pelätä. Ja tosiian, kun nuita raskausoireitakaan ei juurikaan ole...



Täytyy tästä lähteä laittelemaan kahvia tippumaan. Kohta tulee muutamia " vieraita" käymään mun synttärikakkukahveilla. Nyt en varmaan ehdi enää kirjoitella, mutta palaan asiaan sitten loppuviikosta, kun kotiudumme reissusta!



Voikaahan paksusti helmet!! =o)



Amalia 7+2

[color=#2E8B57] [b] sokokeritoppa[/b] kyseli tuosta tyttö/poikatunteesta. mulla ei kyllä ole vielä minkäänlaista oloa kumpaakaan suuntaan. Itse toivoisn tyttöä ja mies vastaavasti poikaa. Saapa sitten nähdä kumpi sieltä lopulta tulee.



[b]jontulla[/b] oli hyviä ultarakkuulumisia vauva oli hyvin kasvanut ja sykekin löytynyt. Onnea! :)



[b]Hömötintilläkin [/b] on ollut hyvä ultrakuulumisia. :)



[b]p02p06 [/b] Alkuviikoilla näin useampana yönä näin suorastaan väkivätaltaisia unia. :( Tällä hetkellä en yleensä aamulla edes muista mitä unta oon nähnyt, kun aamulla vaan tuntuu ettei ne yöllä nukutut tunnit riitä.

Samoin mullakin on nännipihat saaneet jo hieman tummempaa sävyä, muuten noin nännipihat on jo valmiiksi aika isot joten toivottavasti ne ei tästä enää isommiksi kasva.



(.) Väsyttää, väsyttää, väsyttää. Noihin sanoihin oikeestaan tiivistyy fiilikset. Ja tietty jännittää, ens viikolla on eka lääkärineuvoja vihdoin np-ultra . sittenpä sitten tiedetään onko sillä mahassa oikeasti joku olemassa.??



Taas sataa, ja mikään ei oikein huvita. :(



mantelipulla

ja nyt on mukaan päässet Vimpa, Nojanda ja kylli78. :)



Haluattekos että tehdään lista noista lasketuista ajoista?



(.)Tää sateinen sää ja väsynyt fiilis ei sovi ollenkaan yhteen kun tuntuu että mitään ei jaksa tehdä ja mikään ei oikein tunnu huvittavan.

Ruoka ei tahdo maistua, mitään ruokaa ei oikeastaan tee mieli. Ruuan kyllä saa alas kun sitä rupeaa syömään ja mikään ruoka ei toisaalta kyllä oksetakaan.



mantelipulla