Kumpi pahempaa; ettei saa toista lasta vai lapsettomuus kokonaan?
Itselläni on kohta 4-vuotias tyttö, ja toista lasta ei meille tule, koska mies ei tahdo. Toisen lapsen hankkimatta jättäminen, edes yrittäminen, on minulle tosi suuri juttu, välillä melkein kestämätön! Olen toki onnellinen ja kiitollinen terveestä, ihanasta lapsestamme, mutta toinen lapsi kummittelee mielessäni ja sydämessäni joka ikinen päivä, vaikuttaen toki myös elämäämmekin.
Lapsettomuus (jos siis lapsia haluaisi), mistä syystä tahansa, on aina tragedia, mutta onko se suurempi tragedia kuin se toisen tai kolmannen lapsen saamattomuus? Omasta mielestäni voin silti ääneen puhua siitä kuinka kipeä asia minulle on, eikä sitä kuitenkaan hälvennä se tosiasia, että meillä on se yksi lapsi. Kipeä asia minulle kuitenkin.
Kommentit (24)
Tottakai hän voi surra ten lapsen puutetta. Eikä sitä surua vähennä yhtään se että jollain menee vielä huonommin. Aivan niin kuin minäkin väsyn sairaan lapseni kanssa ja valitan vaikka varmasti monella on vielä paljon rankempaa.
Tunteet ovat ana hyvin subjektiivinen kokemus, eikä sitä pysty muut sanomaan kummalla on vaikeampaa.
sis täyslapsettomuus vai sekundaarinen.
Tästä päästäänkin taas siihen samaan vanhaan aiheeseen, että vain lapsettomilla on oikeus surra ja olla katkera...
Kenenkään muun ongelmat eivät ole mitään lapsettomuuden rinnalla?
Ap:lla on täysi oikeus surra sitä ettei saa toista lasta.
ps. Jos joku on loukkaavaa niin se, että lapsettomien mielestä lapsettomuus on pahempaa kuin oman lapsen kuolema. Kertoo kaiken lapsettomien mielentilasta...
Vierailija:
Ap, sun otsikkos on todella loukkaava lapsettomia kohtaan.
Siis voi idioottia ihmistä, jonka mielestä täyslapsettomuus olis helpompa kuin sekundaarilapsettomuus. Etkä sä edes kärsi sekundaarisesat lapsettomuudesta, vaan sulla ei ole siittäjää.
Siis voi idioottia ihmistä, jonka mielestä täyslapsettomuus olis helpompa kuin sekundaarilapsettomuus. Etkä sä edes kärsi sekundaarisesat lapsettomuudesta, vaan sulla ei ole siittäjää.