Elämä on niin epäreilua!
Miehelläni todettiin parantumaton sairaus perjantaina, elinaikaa noin 6 kuukautta. Viimeiset 2 vuotta ollaan rakennettua ja kuukausi sitten muutettiin uuteen kotiin. Lapset vielä pieniä. Olen itkenyt koko viikonlopun. Mies on sairaalassa ja lapset ihan ihmeissään ja sekaisin.
Kommentit (8)
Mutta te saatte sentään hivenen aikaa valmistautua. Kaikki eivät saa sitäkään.
että kaikista kauheinta on se että tietää että läheinen kuolee pikku hiljaa sairauteen (minulla isäni sairastaa parantumatonta syöpää) , kuinka tuskallista on seurata läheistä joka pikku hiljaa hiipuu kohti lopullisuutta . kaikki olisi (valitettavasti)huomattavasti helpompaa kun kuolema tulisi yhtä äkkiä . . . tämä on niin hel*etin rankkaa . . .
olen todella todella pahoillani puolestanne ja lähetän virutaalisesti sinulle ja lapsillesi halaukset *halaa* : (
Olen hyvin pahoillani.
Toivon sinulle ja miehellesi voimia jaksaa loppuun asti.
Toivon sinulle voimia että jaksat kantaa miehesi ja lapsesi läpi tämän kamalan ajan.
ja toivon voimia ja jaksamista! Ei oikein edes osaa muuta sanoa.
Voimia sinulle ja lapsille, ja tietysti miehelle..