No eipä ole nimiäisten järjestäjien röyhkeydellä rajaa jos

" PÄÄSIÄISEN AIKA

Tutkikaamme nyt, mistä syystä kristityt muistelevat Jeesuksen ylösnousemusta nimenomaan samaan aikaan vuodesta kuin babylonialaiset viettivät " Taivaan kuningattaren" kunniaksi vietettävää juhlaa (engl. easter).



Koska eri nimillä eri kulttuureissa esiintyvä Ishtar oli nimenomaan hedelmällisyyden jumalatar, hänen nimensä yhdistettiin kevätpäiväntasauksen aikaan tapahtuvaan maan henkiin heräämiseen. Kevään myötä kuolleelta näyttänyt luonto herää elämään. Pakanuuden aikana oli yleistä palvoa tuona aikana tiettyjä hedelmällisyyden jumalia.



Nikean kirkolliskokouksessa (311 jKr) määrättiin, että Kristuksen ylösnousemusta oli vietettävä kevätpäivän tasauksen aikaan ja pääsiäissunnuntaiksi määrättiin ensimmäinen sunnuntai kevätpäivän tasauksen jälkeen. Koska astrologinen ajanlasku ei käy yksiin nykyisen (paavi Gregorius XIII:n v. 1582 käyttöönottaman) gregoriaanisen kalenterimme kanssa, kevätpäivän tasauksen ajankohta vaihtelee vuosittain. Se vaihtelee tavallisesti maaliskuun lopusta huhtikuun loppupuolelle. Siten pääsiäinen on liikkuva juhla, ja pääsiäissunnuntain ajankohta vaihtelee 12 vuoden jaksoissa.7 Tämä Nikean kirkolliskokouksen määräys oli ainoastaan jo jonkin aikaa jatkuneen Rooman kirkon käytännön vahvistamista.



100-luvun lopulla esiintyi kiistaa siitä, milloin Kristuksen ylösnousemusta olisi vietettävä. Aasian seurakuntien vanhimmat vastustivat roomalaisten tapaa viettää Kristuksen ylösnousemusta ensimmäisenä kevätpäivän tasauksen jälkeisenä sunnuntaina sen sijaan, että sitä olisi vietetty Nisan-kuun 14. (vanhan heprealaisen kalenterin mukaan Aviv-kuu). Nisan-kuun 14. päivä on juutalaisten pääsiäispäivä -- eli Happamattoman leivän juhlan valmistuspäivä. Koska Jeesus kuoli 14. Nisan-kuuta, Hän nousi ylös 17. Nisan-kuuta, joka olisi siis oikea päivä Kristuksen ylösnousemuksen viettämiselle. Mutta siihen aikaan roomalaiskatolisessa kirkossa esiintyi juutalaisvastaisuutta, jonka takia vaadittiin juhlien muuttamista mieluummin roomalaisten pakanallisten juhlien mukaan, sen sijaan, että ne olisi sijoitettu Jumalan sanan mukaisiin aikoihin. 8



Pääsiäissunnuntai on vain yksi niistä monista juhlapäivistä -- " pakollisista juhlapäivistä" -- jotka roomalaiskatolinen kirkko on asettanut. Roomalaiskatolisten on kuolemansyntiin syyllistymisen uhalla (iankaikkisen kadotuksen ansaitseva synti) suoritettava pakollisina juhlapäivinä tiettyjä, kirkkolaissa määrättyjä toimituksia.9 Tärkeimmät näistä juhlapäivistä alkavat jo edellisen illan vigilialla.



Kristuksen ylösnousemuksen juhlapyhä on " velvoittava" , mikä tarkoittaa ehtoolliseen osallistumisvelvoitetta vähintään kerran pääsiäisen aikana " kuolemansyntiin" syyllistymisen uhalla. Monet katoliset täyttävät tänä aikana velvollisuutensa tunnustaa vähintään kerran vuodessa syntinsä " papille" ."



ohis

ei kuitenkaan ole suurta heittoa. Keväälle kevätpäiväntasauksen jälkeen se osuu kuitenkin. Nikean päätös ei tehnyt mitään radikaalia siirtoa mihinkään suuntaan vaan vain laskentajärjestelmä vaihdettiin vallitsevaan ajanlaskusysteemiin.









Pääsiäissääntö eli milloin pääsiäistä vietetään



Juutalaisen vuoden ensimmäinen kuukausi nisan alkaa kevätpäiväntasauksen jälkeen, kun kasvavan kuun sirppi ilmestyy taivaalle. Siitä kaksi viikkoa eteenpäin on täysikuu ja happamattoman leivän juhla, pääsiäisjuhlan ensimmäinen päivä. Tämä oli Jeesuksen ristiinnaulitsemispäivä. Ylösnousemus tapahtui kolmantena päivänä, joka oli kyseisenä vuonna sunnuntai.



Aluksi vallinneen kirjavuuden ja 200-luvun kovien kiistojen jälkeen Nikean kirkolliskokous päätti vuonna 325, että pääsiäistä vietettäisiin kevätpäiväntasausta seuraavan täyden kuun jälkeisenä sunnuntaina. Tiedettiin, että taivaallinen kuu syntyy joka 19. vuosi samana kuukauden päivänä ja että viikonpäivät sattuvat joka 28. vuosi samalle kuukauden päivälle. Näiden kahden osuminen samaan päivään tapahtuu vain joka 532. vuosi (19 x 28 vuotta); tätä ajanjaksoa alettiin nimittää suureksi pääsiäiskierrokseksi.



Vuonna 1582 vahvistettiin Länsi-Euroopassa gregoriaaninen kalenterinuudistus, joka tarkensi juliaanista ajanlaskua vuosisataisvuosien karkaussäännön ja kuuntasauksen avulla. Lisäksi vuodesta 1700 lähtien protestanttisissa valtioissa kokeiltiin reformoitua eli parannettua pääsiäissääntöä, joka perustui entistä tarkempiin tähtitieteellisiin laskelmiin. Suomessa reformoidusta laskutavasta luovuttiin viimeisinä 1868.



Itsenäisyytemme alkuvuosina ortodoksinen maailma noudatti edelleen juliaanista ajanlaskua, jonka ero gregoriaaniseen - 13 vuorokautta - tuotti monia ongelmia. Suomen ortodoksinen kirkko sai Konstantinopolin ekumeeniselta patriarkaatilta luvan noudattaa uutta ajanlaskua, mikä aiheutti vastustusta etenkin Valamon luostarin pääsiäisen vieton osalta. Vielä nykyäänkin muiden maiden ortodoksit viettävät pääsiäistä ja muita liikkuvia juhlia yleensä vanhan ajanlaskun mukaan.



Pääsiäissääntö on mutkikas, ja liikkuvien juhlien sitomisesta kiinteisiin päivämääriin on keskusteltu moneen otteeseen. Käytännössä pääsiäinen voi olla kalenterissamme aikaisintaan 22. maaliskuuta, mikä tapahtui viimeksi vuonna 1761 ja tapahtuu seuraavan kerran vuonna 2285. Myöhäisimmillään pääsiäinen voi olla 25. huhtikuuta. Viime vuosisadan myöhäisin pääsiäinen oli 25.4.1943; näin vältettiin Marian ilmestyspäivän (25.3.) osuminen kiirastorstaiksi. Seuraavan kerran pääsiäinen on yhtä myöhään vuonna 2038.

Vierailija:

Hanastako se pappi sitä vettä lapsen päähän ottaa??

Morreko?



Pääsiäisellä on puhtaasti uskonnollinen funktio, juutalaisten juhla, jota he viettivät Egyptistä vapautumisen kunniaksi. Aivan mieletöntä väittää toisin! Jos näillä noidilla ja muilla saatananpalvojilla on ollut omia kevätjuhliaan, sillä ei ole mitään tekemistä PÄÄSIÄISEN kanssa, jonka nimikin tulee hepreasta!



Saatana kyllä osaa valheen ja vääristelyn.

Pääsiäinen on kristinuskon juhla, jota vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen ja siihen johtavien tapahtumien juhlana. Ylösnousemus on kristillisen uskon ydinkohtia, ja pääsiäinen virallisen kirkkovuoden vanhin ja tärkein juhla. Pääsiäisen pyhäpäiviä ovat pitkäperjantai, pääsiäissunnuntai ja sitä seuraava toinen pääsiäispäivä.



Juutalaiset viettävät kuukalenterin mukaan vaihtelevaa juhlaa, ja kristityt ovat sijoittaneet oman juhlansa sen mukaan. Juutalaisuudessa pääsiäistä vietetään Egyptin orjuudesta vapautumisen eli vapaaksi pääsemisen (mistä johtuu myös sana pääsiäinen) muistoksi. Juutalaisten juhlan nimi on pesah ja siihen liittyvä happamattoman leivän juhla. Euroopassa pääsiäisen aikoihin on muinaisuudessa ollut kevätjuhla, joka on Välimeren maissa sijoittunut suunnilleen kevätpäiväntasaukseen ja jota pohjoisissa maissa on vietetty hieman myöhemmin.

pakanallinen juhla... niinku joulut, juhannukset ym!



Meidän lapsia ei ole myöskään kastettu, mutta esikoinen piti nimenantojuhlissaan kastemekkoa.. Tiedossa oli se, ettei vieraslistalla ollut ketään niin uskonnolista ihmistä, jota moinen olisi voinut loukata. Varmaan näitä ristiäisten pitäjiä sitten harmittaa kun nimenantojuhlat ovat niin " vapaamuotoiset" , lapsi saa olla vaikka alasti jos halutaan... Ihme möyhöömistä täällä taas! Hankkikaa elämä.

eli ei pelkästään kristinuskon juttu. Islam kun on valtauskonto noissa maissa.

Vierailija:

Pääsiäissääntö eli milloin pääsiäistä vietetään

Juutalaisen vuoden ensimmäinen kuukausi nisan alkaa kevätpäiväntasauksen jälkeen, kun kasvavan kuun sirppi ilmestyy taivaalle. Siitä kaksi viikkoa eteenpäin on täysikuu ja happamattoman leivän juhla, pääsiäisjuhlan ensimmäinen päivä. Tämä oli Jeesuksen ristiinnaulitsemispäivä. Ylösnousemus tapahtui kolmantena päivänä, joka oli kyseisenä vuonna sunnuntai.

Sillä, mikä juhlan alkuperä on, ja mistä kielestä sen nimi on lähtöisin, ei ole mitään tekemistä. Tottakai kristityt alkoivat kutsua juhlaa omalla nimellään.

Vierailija:

Jo pääsiäisen nimi tulee heprean kielen sanasta pesah, joten miten te noitaopin siteerajat edes voitte väittää mitään muuta!

Pääsiäinen on kristinuskon juhla, jota vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen ja siihen johtavien tapahtumien juhlana. Ylösnousemus on kristillisen uskon ydinkohtia, ja pääsiäinen virallisen kirkkovuoden vanhin ja tärkein juhla. Pääsiäisen pyhäpäiviä ovat pitkäperjantai, pääsiäissunnuntai ja sitä seuraava toinen pääsiäispäivä.

Juutalaiset viettävät kuukalenterin mukaan vaihtelevaa juhlaa, ja kristityt ovat sijoittaneet oman juhlansa sen mukaan. Juutalaisuudessa pääsiäistä vietetään Egyptin orjuudesta vapautumisen eli vapaaksi pääsemisen (mistä johtuu myös sana pääsiäinen) muistoksi. Juutalaisten juhlan nimi on pesah ja siihen liittyvä happamattoman leivän juhla. Euroopassa pääsiäisen aikoihin on muinaisuudessa ollut kevätjuhla, joka on Välimeren maissa sijoittunut suunnilleen kevätpäiväntasaukseen ja jota pohjoisissa maissa on vietetty hieman myöhemmin.

ja sen nimikin tulee hepreasta (pesah).



Jos näillä noidilla on ollut kevätpäiväntasauksen aikaan omat noitajuhlansa sillä ei ole mitään tekemistä pääsiäisen funktion kanssa! Tottakai näillä noidilla on ollut omat juhlansa aina merkittävinä kalenterivuoden päivinä, niitä ei pidä sotkea pääsiäiseen (pesah) joka on puhtaasti Jumalan sanaan, Raamattuun sidottu.

kansat kun ovat olleet siellä sikin sokin ja sotia on käyty.



Arabit ovat omaksuneet juutalaisilta monia asioita. Nebukadnessar, Babylonian hallitsijakin joutui nöyrtymään Israelin Jumalan, ainoan elävän Jumalan edessä.

Kristillisyys alkoi Jeesuksen kuoleman jälkeen. Vuonna sata ja yksi alettiin Jeesuksen seuraajia kutsua kristityiksi.

On kysymys USKOSTA ei faktasta.

Vierailija:

Sillä, mikä juhlan alkuperä on, ja mistä kielestä sen nimi on lähtöisin, ei ole mitään tekemistä. Tottakai kristityt alkoivat kutsua juhlaa omalla nimellään.

Vierailija:

ja josta nimi pääsiäinen Pesah tulee.

Jumala auttoi heitä pääsiäisenä juutalaiset vapautumaan Egyptin orjuudesta ja monia ihmeitä tapahtui, joka kaikki oli ennakkokuvaa Jeesuksesta Kristuksesta. Kaikki nämä on kirjoitettu Vanhaan Testamenttiin.

Jos joillain noidilla/pakanoilla on ollut kevätpäiväntasauksen aikaan omat epäjumalienpalvontamenot irstailuineen (jota ainoa elävä Jumala on aina vihannut) sillä ei ole mitään tekemistä juutalaisen/kristinuskon pääsiäisen kanssa, jolla on puhtaasti uskonnolinen tarkoitus.

Kristinusko, Jumalan ilmoitus on pakanuuden eli saatananpalvonnan täydellinen vastakohta ja kristinusko on tämän maailman herran Saatanan vihollinen, siksi tältäkin palstalta voi lukea kristinuskoa vähätteleviä/vääristeleviä kirjoituksia.

[b]pääsiäinen[/b]

Kirkkovuoden suurinta keväistä juhlaa merkitsevä

pääsiäinen

on johdos verbistä

päästä

. Merkitysyhteyttä on selitetty mm. siten, että

pääsiäinen

on merkinnyt paastonajan päättymistä eli paastosta pääsemistä. Suomen kirjakielessä pääsiäinen on esiintynyt Uppsalan evankeliumikirjasta ja Agricolasta alkaen.

--

Paastohan kuului myös näihin alkuperäisiin pakanallisiin juhliin. Pappi/papitar paastosi, jotta hän pääsisi helpommin transsiin ja sitä kautta saisi yhteyden " tuonpuoleiseen" . Samaan tyyliin kuin siis shamaanit.

Ei ole ollut ihmistä sen jälkeen, joka olisi noussut kuolleista eikä sen jälkeenkään, paitsi viimeisenä päivänä jolloin Jumala herättää ensin Kristuksessa kuolleet ja sitten ne jotka menevät kadotuksen viimeiselle tuomiolle.

Morre:

[b]pääsiäinen[/b]

Kirkkovuoden suurinta keväistä juhlaa merkitsevä

pääsiäinen

on johdos verbistä

päästä

. Merkitysyhteyttä on selitetty mm. siten, että

pääsiäinen

on merkinnyt paastonajan päättymistä eli paastosta pääsemistä. Suomen kirjakielessä pääsiäinen on esiintynyt Uppsalan evankeliumikirjasta ja Agricolasta alkaen.

--

Paastohan kuului myös näihin alkuperäisiin pakanallisiin juhliin. Pappi/papitar paastosi, jotta hän pääsisi helpommin transsiin ja sitä kautta saisi yhteyden " tuonpuoleiseen" . Samaan tyyliin kuin siis shamaanit.

ja pääsiäisellä samoin kuin pääsiäiseen liittyvällä paastolla on puhtaasti uskonnollinen merkitys. Paasto on ollut Raamatussa aina, se on tarkoitettu koko kansalle ja sen avulla on puhdistauduttu. Jos joku noita paastoaa, jotta saisi yhteyden pahoihin henkiin, niin miten voit taas sotkea kristinuskon paaston tähän? Onko paastoaminen noitien oma keksintö? Tottakai hekin paastoavat jotta saisivat yhteyden siihen Saatanaansa.

Luultavasti paasto on niin vanha kehonpuhdistamiskeino, että sen tarkkaa alkuperää on vaikea jäljittää.



Wikipedia taas kertoo easter -sanan alkuperästä:

Englantilaisen pääsiäisen nimen, easter, alkuperä on keskienglannin kielen estre ¿ vanhan englannin kielen eastre ¿ ja edelleen vanhan saksan kielen ostarun (monikko) ja skandinaavinen ostra. Bede Venerabiliksen mukaan (700-luvulla) Eastre eli Eostre eli Ostara oli vanha anglosaksinen kevään ja aamunnousun jumalatar, ja Beden mukaan hän antoi nimensä myös tälle hänen kunniakseen vietetylle juhlalle.

Uudessa testamentissa mainituista ihmeistä on tuskin yksikään sellainen, josta ei jo ennen olisi jossakin muodossa kerrottu muissa uskonnoissa.



Kuolleita ovat herättäneet eloon Krishna, Horus, Marduk, Eskulapius ym. Samat jumalat ovat suorittaneet monenlaisia muita ihmetekoja, parantaneet sairaita, sokeita, kuuroja ym. Kreikkalainen Bacchus muutti veden viiniksi. Dionysos samoin muutti hänkin veden viiniksi ja ratsasti kahdella aasilla Dodonan temppeliin kuten Jeesus Jerusalemiin. Poseidon käveli veden pinnalla, Buddha lensi erään joen poikki, Pythagoras kulki ilmassa ja veden pinnalla, »heitti ulos perkeleitä» ja herätti eloon muutamia kuolleita. Hindujen Sakiasta (n. 600 vuotta eKr.) kerrotaan, että hän alkoi opettaa ja parantaa sairaita 28 vuoden ikäisenä. »Sokeaa näkivät, kuurot kuulivat, mykät puhuivat, halvaantuneet kävelivät ja rammat tervehtyivät», aivan niin kuin Jeesuksenkin aikaan.



Graves mainitsee seuraavat 16 ristiinnaulittua vapahtajan (ajalta 1700¿600 eKr.):



Krishna (Intia)

Hindul. Sakia (Intia)

Tammuz (Syyria)

Wittoba (Telingonese)

Iao (Nepal)

Hesus (kelttiläinen)

Quetzalcoatl (Meksiko)

Quirinus (Rooma)

Prometeus (Kreikka)

Thulis (Egypti)

Indra (Tibet)

Alkestos (Egypti)

Atys (Fryygia)

Chris (Kaldea)

Bali (Orissa)

Mithra (Persia)



Vanhoista vapahtajista on ¿ Gravesin mukaan ¿ ainakin Krishnaa, Sakiaa, Bacchusta ja Prometeusta pidettävä historiallisina. Muiden historiallisuus on yhtä varma tai epävarma kuin Jeesuksenkin. Joka tapauksessa »vapahtaja» ihmisten syntien sovittajana oli ennen Jeesusta monilla tahoilla tunnettu oppi. Runoilija Ovidius (43 eKr.¿17 jKr.) sanoo: »Jos itse olet syyllinen, miksi toisen olisi kuoltava sinun puolestasi? Miten järjetöntä on odottaa pelastusta toisen kuolemasta?» ¿ Alfred Loisyn mukaan (The Birth of the Cristian Religion) aate jumalan pojan syntymisestä maailman pelastajaksi on olennaisesti kreikkalainen. Levantin kreikkalaisiin oli juurtunut vanha maanviljelykseen pohjautuva hartaus elämän uudistumisen edessä uutena vuonna kuolleen talven jälkeen, ja tämä uudistuminen käsitettiin persoonana. Se oli maan ja taivaan välisen avion hedelmä kevätauringon ja sateen välityksellä; jumalan ja maallisen neitsyeen poika; lapsi, josta tulee kuningas, joka hävittäen menneen kuolleet jätteet tekee kaiken uudeksi.



Useiden Jeesuksen ristiinnaulitsemisen yhteydessä todettujen luonnonilmiöiden ym. tapahtumien kerrotaan esiintyneen myöskin pakanajumalien kuollessa. Niin esim. Krishnan kuollessa aurinko pimeni ja taivaasta satoi tulta ja tuhkaa. Buddhan kuollessa tapahtui valtava maanjäristys ja ukkonen jyrisi taivaalla, Osiriksen ja Caesarin kuolemaan liittyi auringonpimennys ja Prometeuksen kuollessa maa tärisi, haudat aukenivat jne.



Monien pakanajumalien ilmoitetaan kolmantena päivänä kuolemastaan tai kolmen päivän jälkeen nousseen kuolleista. Tällaisia ovat mm. Horus, Osiris, Chris, Quirinus, Prometeus, Quetzalcoatl, Atys ja Mithra. Helvettiin astuivat mm. Krishna, Zoroaster, Osiris, Horus, Adonis, Bacchus, Herkules ja Quetzalcoatl. Yli 3000 vuotta vanha hindujen pyhä kirja kertoo, että Krishna »astui helvettiin puhutellakseen pimeyden vankilassa olevia tarkoituksenaan saada heidät käännytetyksi ja johdetuksi takaisin taivaaseen, ja hän halusi omalla kärsimyksellään lyhentää heidän rangaistusaikaansa». Kaiken lisäksi Krishna »kirkastettiin» kuten Jeesus ja hän ilmestyi ylösnousemisensa jälkeen opetuslapsilleen. Ylipäätänsä erityisesti Krishnan elämänvaiheet ovat hämmästyttävässä määrässä samanlaiset kuin Jeesuksen.



Ainakin Krishnan, Buddhan, Zoroasterin, Sakian, Prometeuksen, Quetzalcoatlin, Laotsen ja Lao-Kiun kerrotaan lopuksi »nousseen taivaaseen». Kreikkalainen historioitsija Plutarkos kertoo, että Romulus nousi taivaaseen v. 713 eKr.



Myöskin Herran Ehtoollisen alkuperä on pakanallinen. Cicero mm. mainitsee siitä ja ihmetellen tätä toimitusta sanoo: »Miten ihminen voi olla niin hölmö, että saattaa kuvitella sen mitä syö olevan jumalaa?» Renan kirjoittaa mithraismista, joka syntyi Persiassa ja oli kristinuskon alkuaikoina laajalti levinnyt yli koko Rooman valtakunnan: »Sillä oli mystiset kokoustilaisuutensa ja pienten kirkkojen kaltaiset kappelinsa. Sen tunnustajia yhdisti toisiinsa voimakas veljeyden tunne; sillä oli ehtoollinen, niin samanlainen kuin kristillisten mysteerien ehtoollinen, ettei Justinus Marttyyri keksinyt sille muuta selitystä kuin että saatana oli pettääkseen ihmisiä päättänyt jäljitellä kristillisiä seremonioita ja siten varasti ne». Yhtenä esimerkkinä pakanauskontojen menoista mainittakoon, että mm. perulaisilla oli pyhä tilaisuus, jossa syötiin pyhitetyn lampaan verellä kostutettua pyhää leipää papin julistaessa: »Tätä leipää syödessänne muistakaa, että hänet, joka syö sen synnissä ja uskottomana, näkee Isämme, Aurinko, joka tulee rankaisemaan häntä hirveällä tavalla.» Villeillä kansoilla näyttää olevan yleinen sellainen käsitys, että syömällä jonkin eläimen tai ihmisen asianomaiseen siirtyy syödyn olion ominaisuuksia ja voimia. Tähän käsitykseen ei liity mitään uskonnollista sisällystä, se on tavallista taikauskoa.



Kaste on vanha riitti sekin. Vain kastamistapa on vaihdellut eri aikoina ja eri kansoilla; yleensä on kasteessa käytetty välineenä vettä, verta tai tulta. Muutamissa vanhoissa uskonnoissa esiintyy legenda kyyhkysestä, joka kasteessa laskeutuu alas taivaasta.



Jos tässä yhteydessä vielä mainitsemme kristinuskon »pyhän kolminaisuuden», niin sekin on lainattu pakanauskonnoista. Itämaisilla kansoilla luku 3 on yleisesti pyhä ja jumaluuskin on aina jonkinlainen kolminaisuus. Vanhimmassa brahmanismissa kolminaisuus esiintyy muodossa Brahma (isä), Sana ja Pyhä Henki. Myöhemmin tätä kolminaisuutta on nimitetty tri-murtiksi, ja sen ovat muodostaneet Brahma, Vishnu ja Siva.

se on historiallisesti osoitettu ja uskotko todellakin, että Kristuksen seuraajat olisivat kehittäneet sepitelmä ja vielä kuolleet sepitelmän puolesta. Kuka on valmis kuolemaan valheen vuoksi? Apostoleissa tapahtui hämmästyttävä muutos, kun he kohtasivat ylösnousseen Jeesuksen ja silloin kun pyhä henki laskeutui alas taivaasta maan päälle. Sitä ennen he olivat olleet täysin masentuneita ja lyötyjä Jeesuksen kuolemasta. Jos Kristus ei olisi noussut kuolleista, kristinusko ei olisi syntynyt.



Kyse on tottakai myös uskosta. Paavali sanoo, että Kristus on hullutusta niille jotka joutuvat kadotukseen. He eivät usko vaikka heille esittäisi minkä tahansa dokumentin, epäusko on sulkenut heidän silmänsä näkemästä. vasta uskoontulo avaa ihmisen silmät ymmärtämään ja näkemään.

Raamattu ei kelpaa.



Muutenhan minäkin voisin väittää, että on historiallisesti todistettu, että maailma synty sotkan munasta. Katsokaa vaikka Kalevalasta!