Tapakristitty on sana mitä en ymmärrä??
Miksi olla tavan vuoski mitään,jos sitä ei aidosti ole? Eikö rohkeus riitä?Sukulaisetko painostaa? Musta feikkiä pahimmillaan olla tavan vuoksi jotain,mitä ei ole
Kommentit (61)
tapakristillisyydestä ei ole " mitään" hyötyä. Tapakristillisyys ei ole nooan arkki millä pelastutaan. Suorittamalla hyviä tekoja ei pelastuta. Kuulumalla kirkkoon ei pelastuta. Eli siinä mielessä ei ole mitään hyötyä olla ns. tapakristitty.
Usko on jokaisen oma asia. Jos joku saa hengelisen elämyksen pelkästä joulukirkosta ja kirkkohäät tärkeä asia niin miten tämä on sinulta pois?
En kuulu kirkkoon, eikä lapsiani ole kastettu. Mutten ymmärrä, miksei muka tapakristitty voisi olla aidosti sitä mitä on.
4
He eivät edes tiedosta, että ovat jonkin uskontokunnan jäseniä eivätkä tiedä, mitä " uskonto" (siis tässä tapauksessa kristinusko) oikeastaan pitää sisällään ja mihin kaikkeen he tavallaan sitoutuvat uskomaan. Tyypillinen tapakristitty luulee, että vauva kastetaan sen takia, että se saisi nimen, vaikka nimenannolla ja kastamisella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Ja siis tapakristity kastavat lapsensa, koska luulevat, että niin pitää tehdä, jotta lapsi saisi nimen, ja koska niin nyt yleensä Suomessa tehdään.
Tapakristitty ei siis ymmärrä kristillisten tapojen syvempää merkitystä, ja se on ärsyttävää ja typerää.
se mihin uskon tai mikä on vakaumukseni olen se aidosti
Hän ei vain usko siihen ihan sillä tavalla, tavoilla on hänelle muu merkitys.
Mulla on ystäviä jotka suorastaan halveksuu uskovaisia. Silti heidän omat lapset kastetaan, koska eihän vauva saisi muuten nimeä. Pidetään kirkkohäät, koska muuten ei saa kunnon juhlia (ikäänkuin siviilivihkiminen olisi aina joku pikapyrähdys maistraattiin farkut jalassa). Kiroillaan kirkollisveroa, mutta ei kuitenkaan erota kirkosta, vaikkei siellä koskaan käydäkään eikä edes uskota.
Vierailija:
He eivät edes tiedosta, että ovat jonkin uskontokunnan jäseniä eivätkä tiedä, mitä " uskonto" (siis tässä tapauksessa kristinusko) oikeastaan pitää sisällään ja mihin kaikkeen he tavallaan sitoutuvat uskomaan. Tyypillinen tapakristitty luulee, että vauva kastetaan sen takia, että se saisi nimen, vaikka nimenannolla ja kastamisella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Ja siis tapakristity kastavat lapsensa, koska luulevat, että niin pitää tehdä, jotta lapsi saisi nimen, ja koska niin nyt yleensä Suomessa tehdään.Tapakristitty ei siis ymmärrä kristillisten tapojen syvempää merkitystä, ja se on ärsyttävää ja typerää.
kirkosta erottas tai jätettäs ristiäiset ym väliin
koska veronmaksajia ja fyffeä ei haluta menettää.
Vierailija:
koska veronmaksajia ja fyffeä ei haluta menettää.
Kyllä ne aikuiset itse sen valinnan tekee
Nimiäiset pidettiin, mutta suurin osa porukasta tuli ihan vaan kahville, ei mitään lahjoja tms.... ei ne lahjat tärkeintä ole, mutta oli se hieman kurjaa, että serkun kuukautta vanhemmalle ostettiin ihania ristiäislahjoja, ja meidän vauvalle ei mitään, vaikka järjestettiin oikein kunnon juhlat hienoine tarjoiluineen yms.
saatiin yhden sukulaisen kanssa samoja aikoja lapset, meidän syntyi pari kuukautta ennen kuin heidän. meidän lasta ei kastettu koska ollaan miehen kanssa uskonnottomia, ollaan tahoillamme ajateltu ja tutkiskeltu koko uskontoasiaa monelta kantilta ja tultu jo aika nuorina siihen tulokseen että uskonto ei ole osa meidän maailmankatsomusta. no, sukulaiset naljaili asiasta ja osa yritti kai hiukan vakavamminkin painostaa tai ainakin kauhistella kuinka meidän lapsesta nyt tulee pakana ja helvetin lieskat odottaa jne. joopa joo :). pidettiin kivat nimijuhlat ja kohu laantui.
sukulaisten lapsi kastettiin perinteen vaatimalla tavalla kirkossa. sukulaiset vakavina ja hartaina, rukoiltiin ja veisattiin virret. kahvitilaisuudessakin harras meno jatkui ..tasan siihen saakka kunnes pappi sulki oven perässään. sitten otettiin taskumatit esiin, homma vapautui tyystin, naurettiin ja tehtiin armotonta pilaa papin puheista ja koko uskonto-hommasta.
mä hiukan järkytyin siitä menosta. jotenkin. ihan aidosti mun on hankala nähdä tätä asetelmaa niin että me ollaan ne huithapelit välinpitämättömät pakanat ja muu suku sitten aikuisia ja asiallisia uskovaisia.
Hehän nimenomaan uskovat - tosin usein aika " pinnallisesti" , eli kuten joku sanoikin, eivät ole välttämättä perillä kirkollisten menojen syvemmästä merkityksestä.
En minä voi kenenkään uskon tasoa tuomita, mutta jossain määrin kyllä ihmettelen tätä kirkossa toimitusten vuoksi roikkumista. Ihmisten pitäisi yleensäkin ottaa vähän selvemmin kantaa uskontoon - suuntaan tai toiseen.
Tunnen Raamattua (olen sen lukenut parikin kertaa läpi ja monia kohtia useamminkin), teologiaa (luen kristillistä teologiaa ihan huvikseni kuten esim. filosofiaakin) ja kirkkohistoriaa paremmin kuin monikin. Olen myös melko perehtynyt muihin uskontoihin. Kirkkoon kuulun, koska kannatan monia kirkon työn alueita (lapsi- ja vanhustyötä, diagoniaa, kulttuurihistorian säilytystä (kotiseurakunnallani on keskiaikainen harmaakivikirkko huollettavanaan) jne.) ja koska pidän kristillistä tapaperinnettä tärkeänä ja sopivana osana monia psykologisesti tärkeitä siirtymäriittejä. Lapseni haluan kasvattaa " lapsenuskoon" , koska uskon sen olevan hyvä ja turvallinen kasvualusta lapselle. Miettivät sitten itse isompana, mihin oikeasti uskovat.
Kannan jopa kaulassani edelleen rippiristiä, koska sillä on tunnearvoa ja koska olen siihen tottunut. Lisäksi se määrittää ihan oikein kulttuuritaustaani, olen kristitty, protestantti ja evankelis-luterilainen, vaikka en olekaan yhtään varma minkäänvaltakunnan Jumalan tai yliluonnollisen olemassaolosta.
Verotulot kelpaavat joten tapakristittyjä rohkaistaan kirkkohäiden ja ristiäisten järjestämiseen sen sijaan että kysyttäisiin miksi te oikeasti näitä haluatte vaikka ette usko.
Vierailija:
koska veronmaksajia ja fyffeä ei haluta menettää.
Kyllä ne aikuiset itse sen valinnan tekee
mutta minäpä tunnen tytön, joka on kääntynyt muslimiksi, käyttää huivia, ja edelleen kuuluu luterilaiseen kirkkoon. SIINÄ en näe oikeasti mitään järkeä. Paitsi sen, että äiti ja tädit sanoi tekevänsä perinnöttömäksi jos hän eroaa kirkosta... kiva suku.
määritelmän tapakristitylle? Termille ei vaan ole täysin virallista määritelmää, joten sen käyttötilanteet ja merkitykset vaihtelevat. Takuulla löytyy noita kuvailemiasi ihmisiä, mutta itsenikin määrittelisin tapakristityksi, mutten tunnista silti itseäni kuvailemastasi tyypistä lainkaan. Kirkkoon kuuluminen ja osa uskonnollisista tavoista ja rituaaleista ilmentää minulle kulttuuriperintöä ja yhteiskunnallista kuulumista eikä uskonnollista vakaumusta, olen kuitenkin melko hyvin perillä esimerkiksi kasteen merkityksestä, emme aio avioitua, ainakaan kirkossa, mutta lapsemme on silti kastettu ja menee seurakunnan ylläpitämään kerhoon. Vietämme joulua ja laulan lapsellemme lastenvirsiä, koen olevani ihan aito tapakristitty :)
hauavat kuitenkin käyttää kristillisiä symboleita juhlissaan esim. nimiäisissä kastemekkoa. Ollaan olevinan niin tiedostavia ja irrallaan uskonnosta...
Itse kuulun kirkkoon myös kulttuurihistoriallisista syistä, iso osa kirkollisveroista menee juuri näihin maamme museohistoriallisesti arvokkaimpiin kohteisiin, kirkkoihin. Mitä oikeasti arvokasta esim. keskiajalta meillä on, jos kirkkoja, kirkkotaidetta ja muuta uskontoon kuuluvaa ei lasketa?
Miksi ihmeessä meidän pitäisi luoda uusia perinteitä (nimiäisiä, vaihtoehtoisia häätapoja ja hautajaisia yms.), jos haluamme viettää nämä juhlat perinteen mukaisesti? Ketä se haittaa, että emme ehkä usko? Kirkko on valmis kastamaan lapset, joiden vanhemmat eivät usko ja vihkimään parit, jotka eivät välttämättä usko yhtään mihinkään. Voin ymmärtää, että toisenlaisella filosofialla varustetulle seurakunnalle se voisi olla jumalanpilkkaa, mutta kun kyse on uskonnosta, jossa lähetystyö on tärkeää, niin mitä pilkkavaa on kirkon kannalta siinä, että ei-uskovatkin vapaaehtoisesti antavat lastensa altistua heidän opetuksilleen.
Ei-uskovan kannalta taas kirkolliset seremoniat ovat vain ja ainoastaan tapoja ilman syvempää sisältöä. Miksi niitä pitäisi välttää, jos ne kuitenkin täyttävät tarkoituksensa (lapsen nimi kerrotaan kaikille ja syntymää juhlitaan, nuoren siirtymistä pikkuhiljaa aikuisten maailmaan juhlitaan, päästään naimisiin, ruumis saadaan hautaan ja vietetään surujuhla)? Miksi pitäisi luoda jotain uusia ja keinotekoisia riittejä näihin tilanteisiin, kun toimivat ovat olemassa?
23
Pidetään ristiäiset ym kun se on tapa ym