Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miks mua nyt pelottaa kotiin jääminen KUITENKIN ????
09.10.2008 |
Oon ollut niin hajalla ja tympääntynyt töihini ja halunnut vaan sieltä pois. Nyt sit jotenkin yhtäkkiä ne onkin muka edes vähän kiinnostavia - kun mammaloma alkaa iha parin viikon päästä!
Kuvittelin et oon ihan onnessani kun saan jäädä kotiin (viimeksi jäädessä, oikeesti kivasta duunista, olin aluksi vähän "masis" tms. kun mukamas joku uraihminen olin).
Nyt pelkään et vaan passivoidun ja tuun hulluksi valittajaksi ja samanlaiseksi ääliöksi kun suurin osa tällä palstalla kirjottelevista. Perspektiivi kapenee. Tylsistyn, pikkuasiat saa suhteettomia merkiytksiä, elämä pyörii jonkun puiston ja naapureiden ja hiekkalaatikon väliä.
Töissä käynti antaa kyllä muutakin sisältöä elämään, mutta se on taas perheeltä pois :-(.
Haluaisin nyt panosta kunnolla äitinä olemiseen ja olla vähän pidempään kotona, n. 1,5-2,5 v. !! Ja en haluaisi siis edes osa-aikasta työtä tehdä ,vaan todella keskittyä ihan perheeseen.
Mutta mitä jos mä muutun sitten idiootiksi!!??
(oon ollut ennenkin kotiäitiniä, mutta opiskellut yms. samaan aikaan.)
Ajattelin jonkun kielikurssin ottaa 1 x vk, mutta kerrankin haluaisin tehdä niin ,ette kahmi liikaa harrastuksia/opiskelua tms. vaan todella hoitaisin lapsia ja perhettä. Mutta jos musta ei oo siihen????
Kommentit (7)
Mutta vinkkinä: jos haluaa täältä tukea tms, niin ei ehkä kannata sanoa meitä heti ääliöiksi...
mutta siis tarkotin ääliöllä jo itseänikin yhtä lailla... täällähän mäkin nyt oon... :-)
ja tän palstan kärkevä kirjotustapa muuten pahasti tarttuu!!
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta tietysti niillä jotka olivat ääliöitä alunalkaenkin on äitiyslomalla enemmän aikaa toteuttaa ääliöyttään kuin jos olisivat töissä...
Kaikki eivät nauti äitiyslomasta yhtä paljon, ei sille mitään mahda. Itse kuulun niihin jotka kaipaavat töihin, siitä huolimatta että tietysti rakastan lapsiani. Ne vain ovat niin pieniä ettei niiden kanssa pysty vielä käymään fiksuja keskusteluja jne. Otan äitiysloman vähän samalta kannalta kuin moni varmaan ottaa armeijan. Että se nyt vain on tehtävä, halusi tai ei.
leppeämpikin tyyli yhtä lailla ;)
Sitä piti vielä sanomani, että minusta on tosi hyvä idea säästää JOTAIN omaakin juttua, esim juuri tuo kielikurssi; siis ei mitään liian isoa, mutta kuitenkin jotain omaa.
Itse käyn nyt autokoulua :D ja se piristää kummasti.
t: kakkonen
Mä HALUAN olla kotiäiti, ja nauttia lapsistani!!! Ja niin mä teenkin.
Viimeksi kun olin kotona, se oli todella LOMAA - tosin sitten kun on taas enemmän näitä pieniäkin, niin ei ehkä enää ookaan samanlaista (ruusunpunaista elämää jossa vaan shoppaan ja käyn babybiossa helpon vauvan kanssa :-).
Mutta pelottaa se, etten kuitenkaan osaa tarttua hetkeen ja nauttia siitä - pelkään että putoan kelkasta ja en saa mitään hyvää työtä enää vapaan jälkeen, kuka haluaa vastuullisiin hommiin 3 v. kotona ollutta - etenkin kun haluaisin ehdottomasti pikkaisen vaihtaa alaa/toimenkuvaa siitä mitä nyt viimeksi oon tehnyt...
Var,maan murehdin siis töihinpaluuta koko vapaan ajan.
Ja kun palaan töihin, murehdin sitä kun haluaisin olla lasten kanssa. (Niinkun tein nyt.)
MÄ HALUUN KAIKEN HETI JA YHTÄAIKAA, miksei vuorokaudessa voi olla 48 tuntia ja viikossa 10 pv. ?!
Voi kun sais vaikka 3 pv tehdä 10h työpäivää ilman mitään vastuuta kenestäkään / mistään kotitöistä, ja sitten vaikka olla täyspainoinen kotiäiti 5-6 pv putkeen... kai sitä sillonkin haluaisi aina jotai muuta.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
Siis vaikka työ josta luovut ei nyt olisikaan niin mieleinen, niin luovut silti paljosta. Toki tulossa paljon paljon tilalle :)
Mutta vinkkinä: jos haluaa täältä tukea tms, niin ei ehkä kannata sanoa meitä heti ääliöiksi...