Vastatkaa kiltit vielä tähän! (IKUISUUSKYSYMYS)
Tuosta toisesta ketjusta tuli nyt mieleeni, ja alkoi tietysti epäilyttämään koko juttu:( V*ttuillakin saa, mutta ihan tosissani hieman pehmona(?) ensarina tätä kysyn:
Eli jättäisitkö 10 kk ikäisen vauvan mummonsa luokse vuorokaudeksi hoitoon?
Huonot puolet: ei ole ollut säännöllisesti/ kovinkaan montaa kertaa mummonsa kanssa tekemisissä, pitkästä välimatkasta johtuen. Muutaman kerran ollaan oltu yhdessä mummolassa yökylässä. Ja on aikalailla äitinsä perään..
Hyvät puolet: Mummo on hyvä ja " rakkaudesta pakahtumaisillaan oleva" hoitaja. Olisimme ennen tätä ' hylkäämistä' 3-4 päivää yhdessä mummolassa, että ehtisi tottua ja mummo ehtisi opetella rutiinit. Ei huoli enää rintaa eli siitä ei tulisi ongelmaa.
Kiitos kommenteista:)
Kommentit (10)
Mutta itse jättäisin, jos kerran kaikki kunnossa.
ei se lapsi oikeasti siitä mene pilalle!
(täällä on ylihysteeristä porukkaa, jos joku on sanout ettei niin saa tehdä, se uskotaan heti)
Mummo oli kinunnut vauvaa hoitoon jo ties kuinka kauan. Lopulta annoin periksi, kun olin imetyksenkin lopettanut. Me oltiin yksi yö vauvan kanssa kaikki mummolla yötä. Toisen yön vauva oli mummon kanssa kahden. Kaikki oli mennyt tosi hyvin, eikä lapsi ollut yhtään ikävöinyt.
että niinkuin itsekin hyvin tiedät, ei sillä lapsella ole kertakaikkiaan yhtikäs mitään hätää sen mummon kanssa! Ihan oikeesti. Varmasti moni sinulle nyt sanoo että kyllä on liian pieni, mutta kuitenkin tosiasiassa käy niin, että lapsi on ihan tyytyväinen koko ajan, todennäköisesti käy illalla nukkumaan helpommin kuin kotona koskaan ja saa tuntea sitten sen ihanan jälleennäkemisen riemun kun taas näkee sinut. Ihan totta. :)
Ja mummu saa nauttia lapsenlapsestaan ja luoda suhdetta häneen. Ihanaahan se vaan on. Nimimerkillä: Lapsillani on todella hyvä suhde mummonsa kanssa
Vauva ei sitä tarvitse, mutta venhempien hyvinvointi on toki aina lapsenkin etu.
Jos itse pystyt oikeesti nauttimaan " vapaudesta" , niin jätä ihmeessä!!
Mutta jos itse huolehdit, soittelet ja mietit, että siellä raasu parka itkee, niin ehkä kannattaa aloittaa ensin vain parin tunnin erossa ololla.
Koska äitiin se taitaa enemmän koskea :)
Itselle tuli vrk:n pakkoero, kun jouduin leikkaukseen,. Lapsi oli 4kk ja ihan kauheen " mammantyttö" , edes isä ei kelvannut sitten kun oli väsy, nälkä tms, muuten kyllä.
Mun vanhemmat siis oli meillä sen vrk:n, mies ei ollut töistä pois, koska oli vihdoin saanut jalkansa vakit. työpaikan ovenväliin vuosien pätkätöiden jälkeen, ja oli siis silloin vielä koeajalla. Toisaalta isoveli oli kotona, että tuttuja ääniä ja omassa kodissa :)
Hyvä puoli oli se, että en itse ehtinyt lainkaan jännitämään leikkausta _ tai nukutusta - kun olin niin huolissani vauvasta..
Niin, eli mun mielipide on että JÄTTÄISIN KYLLÄ!! Eli jos se susta (ja mummusta) tuntuu hyvältä, niin jätä ihmeessä!
Ihan sama onko syy " pakollinen" (sairaus, työ tms) vai ihan puhtaasti huvia.
" riippuu kenen tarpeista kyläily lähtee.
Vauva ei sitä tarvitse, mutta venhempien hyvinvointi on toki aina lapsenkin etu. "
Ja nämä viestithän kannattaa jättää ihan omaan arvoonsa, kas kun ei huostaanottoa ehdotettu...
Koska loppujen lopuksi, eihän meistä kukaan TARVITSE kuin lämpöä, ravintoa ja unta hengissäpysymiseen, mutta kun se elämä nyt on vähän muutakin nykyään :)
jos tiedät mummon olevan lapsellesi hyvä ja luotettava hoitaja! Sitä ei tiedä etukäteen vaikka lapsi ei tippaakaan itkisi äitinsä perään.