*Elokuiset ma-ke*

Ollaan oltu jo kuuden jälkeen hereillä ja aamupalat syöty. Ajateltiin lähteä ulos kävelee ja leikkipuistoon.



Ihanan lämmin, pitänee yrittää tästä helteestä nyt nauttia:)



Oma olo hyvä, ei kummempia masuun, siellä kovasti neiti myllertää:)



Aurinkoista päivänjatkoa eloisat:)



Iivokki 35+4 (la 3.8)

Tänään viikkoja kasassa tasan 32. Torstaina neuvolakäynti. Olen kesälomalla kahdestaan 4-vuotiaan tyttäreni kanssa ja olo on melko tukala. Enää ei viitsi lähteä minnekään kauemmaksi, viime viikkoinen kuuden tunnin ajomatka Itä-Suomesta tänne Lounais-Suomeen oli ihan liikaa. Seuraavana päivänä supisteli aivan kuin synnytyssalissa kahden tunnin ajan ja selkäkin oli aivan tulessa. Onneksi tuska loppui aikanaan ja päätin, että nyt loppui kaikki turha hosuminen ja hötkyily, nyt on aika ottaa ihan rennosti.

Olen tässä pikkuhiljaa pessyt vauvan vaatteita ja laittanyt pinnasängynkin valmiiksi. Välillä ärsyttää, kun mies ei huomaa auttaa ollenkaan, enkä aina viitsi olla pyytämässä apua. Eilen illalla suutuspäissäni istutin tuoksuvadelmia pihallemme, kaivoin oikein syvät kuopat ja tuo otti tietysti voimille (heti unohtui lupaus siitä, että pitää ottaa rennosti). Tänään on luvassa hellepäivä, joten on syytä ottaa rauhallisesti. Neuvolatäti kehoitti välttämään auringossa oloa ja juomaan runsaasti.

Huomenna saan hieman omaa aikaa, kun vien esikoisen mammalle ja menen itse kylpylään jalkahoitoon ja kulmien ja ripsien kestovärjäykseen. Ihanaa!

Lukiko muuten kukaan teistä siitä Ilta-Lehden artikkelista miten miehilläkin on raskausoireita? Meillä se pitää varsin hyvin paikkansa. Mies on lihonut raskauteni aikana liki 10 kg ja valittelee usein tukalaa oloaan. Vai onkohan vaan huomion kipeyttä.

Täällä ei mitään sen kummempia. Vaikkakin juuri kun eilen ihmettelin puuttuvia ja vain toisinaan tulevia supisteluja, niin viime yönä oli kaksi sellaista alavatsan kovettumista joihin liittyi alavatsan jomotusta ja siihen aina heräsin. Tosin menivät ihan asennon vaihdolla ohi, mutta kyllä aki niitä pikku hiljaa pitää alkaa tulemaankin. Vai liekkö edes supisteluja ollut, vai miltä teistä kuulostivat?



Lämmintä piisaa täälläkin, ihan mukava kun tarkenee, vaikkakin hiki virtaa aika vuolaasti ja yötkin hikoilen kuin possu, mutta kyllä sen kestää kun tietää kaikella olevan tarkoituksensa.



vauva2006 rv35+3, la 4.8.

Nyyh! Kaikki lapset ovat olleet yökylässä ja kyllä on outoa ja hiljaista, mieskin tietysti nyt töissä.



Supisteluista oli galluppia, eli päivittäin on jonkin verran, varsinkin liikkuessa, tosin nyt ei paljon enää liikuta, kun vahtailen noita paineita. Levossakin tulee muutama päivittäin, 3. raskaudessa taisi supistella eniten, mutta ennen 37 viikon käynnistystä tilanne oli ihan epäkypsä tuolla alapäässä, eli ei noista mitään hyötyä ollut. Tosin olen miettinyt, että jos synnytyksiäni ei olisi aina etuaikaan käynnistetty niin varmaan menisivät yli lasketun ajan.



Synnytystä en ole nyt juuri ajatellut, epiduraalin olen saanut molemmissa alatiesynnytyksissä ja olen saanut siitä hyvän avun ja mulla ainakin epiduraalin aikana kohdunsuu on tosi nopeasti alle tunnissa auennut 4.stä 10 cm.n, eli synnytys ei ole ainakaan hidastunut. Toisaalta viime synnytyksessä epiduraalia suositeltiin myös korkeiden paineiden ja kouristusriskin takia, kun tahtoo alentaa paineita, joka sitten oli omalta kannaltani positiivista. Muutenkaan ei ole synnytyksissäni ollut mitään luomua, etuaikaan on kaikki vauvat häädetty ja synnytysten aikana on mennyt jos jonkinlaista mömmöä suoneen ja viimeksikin olin koko päivän ravinnotta kanyyli käsivarressa, kun tyttö sitten illalla syntyi sain vasta ruokaa.



Emma0403 ja vitanova tsemppiä supistusten kanssa!!!



Perätilasynnytyksestä ei ole kokemusta, mutta noin periaatteenahan on, että perätilasynnytykseen annetaan lupa vain jos aika tarkat kriteerit täyttyy, eli äidiltä otetaan lantion mitat, vauvan paino arvioidaan, vauvan asento täytyy olla optimaalinen eli pepputarjonta, synnytyksen pitää lähteä spontaanisti käyntiin ja äidillä ei saa olla esim. verenpaineongelmia ym. Jos sitten kaikki kriteerit täyttyvät niin äiti saa luvan alatiesynnytykseen, mutta ainakin täällä pääkaupunkiseudulla äiti saa valita synnytystavaksi myös sektion. Synnytyksessä on ulosauton tekemässä aina lääkäri ja yleensä siis paikalla sairaalalääkäri ja seniorilääkäri.



Tuo onkin muuten hyvä juttu laittaa tuo laskettu aika tuonne viikkojen perään, tulee sitten vielä konkreettisemmaksi, ketkä ovat lähinnä poksahtamista.



Vielä omaa napaa, paineet illalla rauhoittuivat, hieman ovat nyt aamulla koholla aikaisempaan tasoon ja nyt siis päivän olen yksikseen kotosalla verenpainemittari kaverina. AJattelin tässä hiljakseen tosiaan kaappeja siivoilla, se kun on tuollaista rauhallista hommaa, jonka ei luulisi paineita nostavan, enemmän nostaa tämä sotku täällä huushollissa! Onneksi tuo pikkuinen masussa on ihailtavan tarmokas pikkutyyppi, potkii ihan mojovasti koko ajan, joten ei tarvitse vauvan voinnista huolestua. Huomenna äpkl.lle sitten näytille...



wintergirl 32 tasan (l.a. 28.8)

Täällä myös herätty jo puol kasin paikkeilla.



Ihan ekana:



Omppumamma: Siis eks kyys mii, mutta että tuota noin täällä on toinenkin Itä-Suomalainen savolais agentti, joka asustaa Lounais-Suomessa... Saako udella synnärin osoitetta, josko vaikka suunta ois sama?



Ootteko muuten miettiny löytyykö täältä tuttuja noin yleensäkkin? Mua ei tuttujen bongailu hirvitä, mutta oishan se kiva tietää jos sellasia täällä ois! =D





Miehen raskaana oloon: KYLLÄ! Meillä mies väittää, että sen lihominen on mun vika... Hih... Nimittäin ensimmäiset n3-7kk meni niin et mun teki mieli sitä ja sitten tota ja vielä sitä kolmatta ja loppujen lopuks en syönykkää mitään niistä vaan keksin sen neljännen jutun, jota sain sitten syötyä. Ja mies toimi perinteisenä " roskiksena" ja söi aina lähes kaiken mikä jäi multa syömättä.

ja syömättä jäi todella paljon...



ON:

Eilen yritin pyllistella mekka asennossa hetken, josko siitä ois apua Mariksen kääntymiseen mutta paskan marjat.

Illalla en kylläkään tunnustelemalla löytäny päätä mistään ja melkein hurrasin et se kääntys sittenkin, ja tiedä sitten oliko kääntyny, mut ainakin yön pimeinä tunteina pää on löytäny paikkansa taas tuohon navan viereen pullottaan...

Joten olkoon, perjantaina saa lääkäri vuorostaan yrittää parhaansa.



Oliko muuten Vitanova, jolla käännetty useemminkin? Sovitteko lääkärin kanssa myöhemmäks vielä kontrolliajan jossa ultrataan ja varmistetaan että vauva on pysyny rt? esim viikko kääntämisen jälkeen?



Liitoskivut rassaa päivittäin ja alkaa ahistaan pikku hiljaa mokomat. Varsinkin tuo häpyluuliitos, ai p*****e että se voikin olla kipee!??!!

Lonkat ei varsinaisesti kipuile, johtunee varmaan notkeista nivelistä, kiitos entisen harrastuksen. Ja samaisesta harrastuksesta kuuluu kiittää myös tuota luunliitos kipua...

Normaalia notkeimmilla ihmisillä kuulemma liitoskivut voipi yltyä aika pahoiks, niin lääkäri mua valisti, kun ihmettelin jo aikapäivää sitten, että miten se liitos voi aristaa jo vaikka viikkoja ei ollu niin hirvittävästi.



Täälläkin näyttää tulevan kuuma päivä, yhtään pilvee ei taivaalla näy ja tuulesta ei tietookaan!

Ja mun piti vähä harrastaa pinniksen loppuhiontaa, mutta ehkäpä ajattelen asiaa vielä toistamiseen...



T Helga & Maris rv 35+1 la 6.8

Voi läde, jos olisi kunnossa, niin oitis pörähtäisin lasten kanssa rantsuun polskimaan ja hauskaa pitämään. Vaan totuus on toinen! Alkaa olla jo ikävä lapsiaankin, kun esikoista ei ole kahteen yöhön ollut kotona (tänä iltana palaa), ja meidän innokas tyllerömme viettää kaikki päivät aamusta iltaan äitini luona muutaman sadan metrin päässä. Tosin iha hyvä, että viettää, sillä aamupuuroa kun keittelin ja tyttö sai raivarin, kun oli niin nälkä, niin jo sen parku sai aikaan kovempaa supistelua! Eli kai tätä lepoa oikeasti vielä tarvitaan jonkin aikaa.



Helga taisi kysellä kääntämisistä. Eli to ja pe käännettiin sitkimys oikeaan asentoon, ja kontrollikäynti määrättiin kahden viikon päähän äitipolille, eli ensi viikon lopulle. Nyt en tiedä, elättelen toiveita, että olisi vihdoin pysynyt raivotilassa (hauska sana sinänsä!). Kaiken maailman komplikaatioita ja perin harvinaisia onkelmia kun on molemmissa synnytyksissä ollut, niin sitä kovasti toivoisi, että tämä kolmas olisi jotenkin normaali!



Masennuksista: Meikällä ei moista ole ollut, vaan olen suinpäin ollut vain yltiöpäisen rakastunut ja ihastuksissani lapsesta. Tosin kuten monella muullakin, esikoisen alkuaikoina väsymys oli kovaa,kun kroppa ei ollut tottunut jatkuvaan heräilyyn, ikuiseen " itsensä unohtamiseen" , kun pienen tarpeet olivat tietty koko ajan esillä, jatkuvaan hälytysvalmiuteen ja sen semmoiseen. Tuli pari messevää riitaa silloin miehenkin kanssa. Tokalla kerralla sen jo tiesi, että tätä tämä tulee olemaan jonkin aikaa (meillä kun kumpikaan ei ole toteuttanut tätä ihmeelliseltä tuntuvaa " Meidän lapsi oppi nukkumaan yönsä jo kaksikuisena" -lausetta), ja sitä se oli sen saman yhdeksän kuukautta, jotka imetin. Ahnaasti söivät päivin, öin, pitämättä suurempia taukoja välissä! Myös kroppa oli kai tottunut katkonaiseen elämään ja aivan edellisestä elämästä poikkeavaan rytmiin, ja mieli samoin. Nyt en enää muistakaan, millaiselta tuntuu, että saisi nukkua joskus 5.40 pitempään aamuisin, tai että saisi syödä aamupalan ihan rauhassa tai käydä vessassa omassa tahdissa tai voisi kokata ilman väsynyttä kiljuntaa ympärillä jne! Tätä se elämä on...



Huvittaa, kun mies, joka (no ei enää pitkään aikaan!) aikoinaan tuntui olevan sitä mieltä, että mä " vain olen" kotona, on ollut nyt varsin uupunut ja läkähdyksissä, kun on raukka joutunut elämään minun arkeani viikonlopun ja töittensä jälkeen tehden kaiken kotona! EI siis pienintäkään huolta mun jaksamisesta koko pitkän talven aikana, kun hän oli töissä ja opiskeli, mutta itselleen tuntuu tuo viikonloppukin olevan jo saavutus! Mikäs siinä, yleensä, kun mies hoitaa hetken lapsia kotona, hän voi keskittyä vain siihen hauskuttamiseen, mutta nyt omaani on kohdannut Todellisuus: täällähän täytyy siinä ohessa koko ajan kokata, pyykätä, kantaa pyykkejä yläkertaan ja taas alas, viikata, putsata kakkavaippa just, kun sait oman aamupalan nokan eteen, käydä ojentamassa toista, joka tekee pesun ajan pahuuksiaan toisessa huoneessa, villiintyy lopulta, kun saat taas palan leipää suuhusi, on laitettava ulos. Sitten toinen jo kirkuukin haluavansa myös ulos, mutta koska on niin pieni, on itsesikin lähdettävä ulos hänen kanssaan, jolloin vessassakäynti, roskiksen vienti, pyykkikoneen päällelaitto tms. saattaa unohtua, tai sitten teet loput rutiinit yhä yltyvässä huudossa. Käyt kaupassa, kokkaat, putsaat taas kyökin, nukutat yhtä ja sitten toista, muistat koneessa lilluvat pyykit... Ja sitä rataa! Ja mies on, voi voi, UUPUNUT! Niin, eipä ihme, jos tällä kertaa on alkanut supistellakin näin vinhaan näin aikaisin, kun samaa olen pyörittänyt yksin raskaana. No joo. Onneksi tekee kaiken ja kieltää mua osallistumasta mihinkään, mutta samalla sieppoo, että esittää vaitonaisena jotenkin uhrimieltä, aivan kuin väen vängällä tahtoisin vain kellistellä soffalla aamusta ehtooseen! Mikään ei kuulemma vaivaa häntä, mutta jostain kumman syystä ei juurikaan puhu kanssani... Hm???



Jahas, parasta taas pistää suuhunsa jotain raikasta, ehkäpä pyöräytän smoothien ja painun taas leposijoilleni.



Sympatioita Wintergirlille!



Vitanova rv 35+3 (la 4.8)

Vitanovakin se ilman jälkikasvua kärvistelee. Vaikka eri vaiva on kyseessä meillä niin on se siinä mielessä sama, että eilen kyllä paineet nousivat ja olo huononi, kun lapset kinastelee ja on sitä lapsiperheeseen normaalisti kuuluvaa hälinää. Tuohonhan se monesti perustuu, että ottavat välillä herkästi osastolle makaamaan, kun siellä ei kukaan ole vaatimassa äidiltä jotain koko ajan.



Eilen illalla paineet olivat neljän tunnin makoilun jälkeen ihan normaalit ja ajattelin jo, että turhaan lapsetkin lähtivät mummolaan. Suunnitelmana on mennä tänään illalla sinne miehenkin kanssa yöksi. Vaan kyllä nämä paineet onkin tosissaan otettava, kun ei ne kestä edes suihkussa käyntiä. Jälkikäteen pitää makoilla puolisen tuntia niin olo kohenee ja paineet laskevat, no onneksi sentään levolla laskevat vielä, mutta ei tästä mitään tulisi, jos lapset olisivat tässä. Saa nyt nähdä sitten mitä äpkl.lla huomenna sanovat.



No jatketaan lepäilyä....

Tässä on taas vähän päivitetty esittelypinoa: http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?appid=102&m=10683645&p=1&tm…



Vitanovalle ja Wintergirlille tsempit. Koettakaa jaksaa. Toivottavasti Emmalla olisi kaikki vielä ok.



(.) Tänään naapuri ihmetteli, että mahani onkin jo laskeutunut ja ääneen pohti, että meneeköhän elokuulle. Säikähdin vähän kommentista, kun useat asiat vielä odottavat tekijäänsä.. Itsekin olen kyllä tuntenut, että vauva on alhaalla, pikku kävely (esim. vartti) ja tuntuu, että rakko on räjähtämisillään, vaikka juuri olen käynyt vessassa. Välillä myös ihan kuin joku tökkisi puikoilla alapäähän. Auts. Ja liitoskivuista. Itse en ole mikään notkea ollut ikinä, mutta hormonit ovat tässä raskaudessa tehneet vähän aikaisemmin kaikkea löysyyttä. Häpyluu on ollut kauan kipeänä. Myös selällään en ole voinut olla kuin just just neuvolakäynin noin neljänneltä kuulta asti. Selän rustot alkavat paukkua ja sen jälkeen oonkin ihan jumissa.. Viime viikko olo kamalaa närästyksen kanssa, ihan koko ajan, mutta nyt se on vähän helpottanut. Eli maha taitaa olla laskeutunut ihan oikeastikin. Vauva liikkuu mahassa säännöllisesti ja taitaa vielä mahtua vaihtelemaan asentoa, vaikka välillä punkemiset sattuvatkin kovasti. Yöt menevät välillä kyllä ihme pohdiskeluun.. Tänään heräsin siihen, kun mietin, että onko meillä vessassa tarpeeksi tilaa vauvan tarvikkeille. Sen jälkeen olinkin mittanauha kädessä miettimässä taas lisää tilaratkaisuja. Mies raukka joutuu meillä toteuttamaan meillä nämä jutut ja päähänpistoni. ;)



Ihana ilma ulkona, vaikka montaa tällaista hellepäivää en jaksakaan. Pyykkiä kuivuu ulkona useampi koneellinen ja vielä lisää pitää pestä, kun on niin mahtavat kuivausilmat. Itse kyllä viihdyn vain varjossa näillä säillä.



Kestovaipoista vielä. Itse aion kokeilla osittaista kestoilua. Itsellä on pari NB-kuorta (toinen ä-pakkauksen) ja niihin vähän imuja. Sen lisäksi 2 s-kokoista pul-kuorta ja 2 s-kokoista taskuvaippaa (toinen fuzzi ja toinen eemukka). Harsojen lisäksi imuja flanelista ja bambusta ja froteesta. Katsoo mikä on sitten hyvä meille. Aion ostaa kuitenkin vähän kertakäyttövaippoja kotiin, koska ei tiedä, miten arki sitten lähtee sujumaan ja tuleeko kovakin kakkakone.



Tähän asti olen miettinyt vain imetystä, kun imetys sujui niin hyvin esikoisen kanssa. Kaikki vanhat tuttipullot ovat missä lienee ja myös surkea käsikäyttöinen rintapumppu on heitettu pois. Nyt sitten tajusin, että täytyy kai pari pulloa ostaa varuilta kotiin, kun ei taas tiedä, osaako tulokas imeä kunnolla. Nyt alkaa selvästi vasta omat mietteet olla kunnolla tulevassa vauvassa ja siinä, mitä tarvitsee vielä hankkia. Pitkää kai ryhtyä jonkinlaisen listan tekoon.



Koettakaa jaksaa lämpimät säät!



Västis ja Taimi 33+4 (la 17.8)

kun vauvan vaatteille ei ole tilaa, vaatteet kaikki pesemättä, apua tutit ja pullo!!!!???? ym. Nytkin on mentävä makuulle tästä koneen äärestä sillä ei tahdo nuo paineet pysyä kurissa istuessa... joten jos huomenna ei minusta mitään kuulu, niin makoilen sitten osastolla... taitaa olla murphyn laki meidän perheessä, että ikinä en kerkeä laittaa vauvan tavaroita valmiiksi...

No kunhan huomiseen pärjäisi, ettei tarvitsisi iltasella päivystykseen lähteä!

Heipsan!



Nyt on siis neuvolassa käyty ja näin siellä meni:



hb: 120 (en ole syönyt rautaa)

verenpaine: 110/80 (pysynyt samana koko ajan)

sf-mitta: 33 cm

liikkeet: ++

syke: 135

paino: -2200 g eli siis tippunut (painoa tullut n. 6 kg)

tarjonta: vauva on edelleen perätilassa. Hoitaja ei nyt ollut 100% varma asiasta, mutta vahvasti epäili näin. Syke kuului mun navan yläpuolelta ja päätä ei saanut tuntumaan mun alamasulta, vaikka kuinka yritti painella ja etsiä. Ens viikolla on siis äitipolilla käynti ja mahdollinen ulkokäännös.



Vointini on ihan hyvä. Vatsa on kivikova pallo, kun käyn kävelylenkeillä ja silloin taitaa supistella. Muuten ei oikeastaan supistele.



Huh hellettä!



T: Ona rv 34+4 la 10.8

Kävin äsken vessassa ja pikkuhouissani oli hyvin venyvää ja paksua limaa. Ei siis ole valkovuotoa. Tää lima oli ihan silikonimaista. Voisko jo olla limatulppaa? Toivottavasti lima ei viittaa synnytykseen, sillä viikkoja on vasta 34+4.



T: Ona

taitaa olla, se sisin ja akuutein onkin jo veristä.

Itse en huolehtisi, vaikka kaikki kovin yksilöllistä onkin: Kuopuksellamme juuri tuota väritöntä irtosi joulukuun ensi päivinä, ja lapsi suostui syntymään vasta tammikuun puolivälissä! Vaan merkkihän tuokin on, että jotain kohdunsuulla tapahtuu...



Kylläpä Wintergirlillä paineet nousevatkin pienestä. Tsemppiä vielä ja sitä " lapsetonta" lepoa. MÄ olen tänään töpötellyt enemmän pystyssä, kun kyljet kipeinä makaamisesta ja siipi maassa, kun vain lökötän apaattisena paikoillani. Ja juuri kun ehdin hehkuttaa, että lapsi taitaa olla oikeassa asennossa, potkut ja hikan tunteminen oudossa kohdassa antoivatkin viitteitä, että on mennä myllätty taas ja jossain ihme asennossa ollaan. Perhana, niin perätilasynnytys kuin sektiokin kuulostavat alan opuksesta luettuina melkoisen karseille vaihtiksille, kieltäytyisin kauniisti molemmista, jos voisin! Saapa nähdä...



Vitanova

Eli ei juurikaan mitään uutta auringon alla ;) Supistelee edelleen, mutta onneksi rauhottumaan päin. Eilen tuli tosiaan vähän veriviiruja pyyhkiessä, mutta tilanne pysyi supistusten osalta kuitenkin niin rauhallisena, että jäin kotiin vaan lepäilemään. Mutta nytkin masu kovana istun tassä koneella.



Neuvolassakin kävin tänään, sijainen oli vastaanottamassa, joku koulun terkka ja aika pihalla. Voivotteli vain mun supistuksia, siinä kaikki. Sf-mitan laitto vähän sen mukaan miten menee hyvin käyrällä ;) Muuten kaikki olikin oikein hyvin hemppa vähän laskenu 135-119. Ja paino! tippunu 2100g! Mulla on kyllä maha toiminu iloisesti näiden supistelujen aikana, oiskohan siellä päin selitystä painon laskulle. Eikä näin lämpimällä tuo ruokakaan kyllä maistu. Sinänsä ei painon laskusta mitään haittaa varmasti ole, painoa kun on tosiaan jo ennestään.



Wintergirlille tsemppiä! Oma olo täällä ollu aika syvältä, mutta ei tuo sunkaan tilanne helpolta kuulosta! Koeta nyt jaksaa lepäillä (tiedän, helpommin sanottu kuin tehty). Ois kuitenkin näille pienille hyvä pysyä sisällä vielä jonkin aikaa. Vitanovalle kans tsempit, koetetaan mekin kärvistellä vielä jonkin aikaa.



Itseä tässä vaan huvittaa, että mun tuurilla tämä näistä supisteluista huolimatta menee ihan varmasti vielä yliaikaseksi! Noh, aika näyttää!



Voikaa hyvin! emma 34+4

Kiitos tytöt! Oli kiva huomata että joku oli kaivannut mua! Tosi harvinaista mun elämässäni...olen monesti miettinyt että huomaisivatkohan meidän ukkelit jos en oiskaan ihan läsnä kotona..ja olen päätynyt siihen että kyllä ne huomaa ku ei tuu ruokaa ja puhtaita vaatteita tms. ;) eli tosin vasta siinä vaiheessa...



Wintergirl: koita nyt lepäillä, jos nuo paineet lähtee noin helposti nousuun..hyvä jos sulla on mahdollista saada lapset hoitoon! Millä viikoilla sulla on aiemmissa paineet nousseet? Kurjaa, jos osastolle nyt jo joutuisit :( sympatiat on puolellasi!



Emma0403 ja Vitanova: koittakaahan tekin ottaa rennosti, vaikka teillä näyttää noita viikkoja olla jo hieman enemmän ku meillä muilla...vielähan nuo pikkuiset saisivat kasvaa tuolla meidän eristeiden alla



Masennuksesta: ei ole ollut täälläkään, joskus kuopuksen ollessa reilun vuoden oli sellasta haikeutta ku ei ollut aikusseuraa miehen paljon reissailessa, mutta ns babyblues:a ei ole siis ollut..



Vauvan tarvikkeista: Me käytiin ostamassa sellanen recaron-turvakaukalo Vilperille...vähä ku on hieno! Kyllä nyt kelpaa vauvan siinä köllötellä...Lakanat on pesemättä, mutta muuten pienimmät vauvan vaatteet on pesty ja laitettu lipastoon jonka tyhjensin eilen...kylläpä muuten niitä on paljon..saa olla melkonen pulauttelija ja kakkakone että saa kaikki sotkettua ;) siskolta sain melkosen läjän niitä lainaksi...tosin osa vaatteista on mekkoja yms tyttöjen vaatteita, jotka oli pakko ottaa ettei se ois arvannu Vilperin sukupuolta :) Vielä puuttuu sellanen sitteri ja hoitopöydän suojus/pehmuste, jossa on sellaset korkeat laidat ku meidän lipastossa ei laitoja ole.. Sitä Nan:a ei ole mutta täytyy hankkia jemmaan sitä varalta...



Kestoista: Ite en ole aiemmin niitä kokeillut mutta nyt olen hankkinut siis 2kpl NB-koon ja 5kpl seuraavaa kokoa (en nyt muista mikä se oli) Kushies AIO-vaippoja, kuoria mulla on kahdet pienemmät ja kolmet isommat merkit oli muistaakseni ImseVimse ja BambinoMio sekä sisävaippoja Engel:ltä ja bImseVImseltä + bambuja sekä hurja kasa harsoja, ite olen kutonu kahdet 0-6kk hahtuvat sekä ommellut lisäimuja ja sisävaippoja froteesta ja flanellista...en tiedä mihin asti noilla pärjää, ja miten mun lopulta tän asian kanssa käy ;)



( . ) Maha roikkuu täälläki tosi alhaalla, ihan ku ois jo valmis syntymään, mutta tuskimpa vaavi on vielä kiinnittynytkään... Supistuksia tulee usein ja paljon ja ne on kovempia ku pitäis mutta ei sellasia millä synnytetään..Kaikki tekeminen aiheuttaa suppareita...Selkä on hajalla...kamalaa nousta yöllä vessaan ku selkä kramppaa makuulla olon jälkeen, istualtaan on paras olla ja sellainen asento ku puoli-selkämakuuasento, jossa tyyny on ristiselän alla ja ite makaat siinä sen päällä...ankkakävelyksi siis on menty...Päänsärkyä on melkein koko ajan, nyt oon joutunu ottamaan myös särkylääkettä ku ei ole ilman pärjänny (olen pystynyt aika hyvin olemaan ilman ja hoitamaan itteäni muulla tavalla ku olen aikojen saatossa oppinut ennakoimaan särkyjä ja kohtauksia) Turvotusta on ihan hirveesti, lauantaina ku oltiin menossa niin nukkumisesta ei meinannu tulla sitte mitään ku raajoja kuumotti niin kauheasti, nyt sitten ei meinaa turvotus laskea sitte millään, vaikka kuinka nostelet jalkoja ylös...

Huomenna taas neuvola...Paineet on ainaki kotona pysyny alhaalla (alempana ku ennen raskautta?) Mutta viikkoittain terkka haluaa mut aina tarkistaa...lauantaina saadaan täyteen se rv34, mitä tässä raskaudessa ollaan pidetty saavutusrajana (siis terkka on pitäny)



Täytyy mennä makaroonilaatikon tekoon...meillä on niin rytmit sekasin ku iltaruokaa vasta alan laittaamaan mikä vielä vaatii tunnin uunissa olon :) no on tuo tulokaskin ihan väärällä rytmillä ku iltajumppa alkaa yöllä yhden aikaan...Jaahas ja tekstiä tais tullaki enemmän ku tarpeeksi...voih



Jaksuja kaikille!



Nani ja Vilperi 33+3

eli LA joka meillä on 18.8, kiva juttu laittaa tosiaan tuoki loppuun mutta unohdin sen heti :)



Nani taas

tuota meidän 4-v ipanaa. Kone oli jäänyt auki vähäksi aikaa ja tyttö oli jotain tässä puuhaamassa. Onneksi ei ehkä ollut tehnyt vahinkoa, mutta oli tyttö ollut lähettämässä ILMOITA ASIATON viesti Nanin viestistä. Toivottavasti ei ehtinyt sooloilemaan muuta..



Västis

RR : 118 / 84, lääkitys puolitettu ja silti noin hyvät !

HB : 116, noussut vähän

SÄ : 130 ja kun liikkui oli 150

Pissa : pudas muuten paitsi ketoaineita oli vähän

SF : 31 cm, laskenut viimeisestä mittauksesta kun vauva on alempana nyt

Paino : -1000g ja turvotukset +++



Meillä oman terkan seijaisena sellainen nuori tyttönen :o) Ihan kivahan hän oli, mutta tuntui omaan verrattuna aika nuorelle... Sokereita mittaan edelleen kotosalla 2 x / viikko ja ens perjantaina uudelleen neuvolaan.



Mansikoita olen yrittänyt syödä että pahimmat turvotukset laskis, mutta laihoin tuloksin.



Vauvalle alkaa kaikki olla valmista kunhan sais tuon sairaalakassin pakattua. Uudet vaunut on tilattu ja siinäpä se meidän isoin hankinta tälle tulokkaalle onkin. Lisää kestoja tosiaan vois tilailla ja jokunen uusi PIIP -värinen vaate ;o) En vieläkään paljasta kumpi tulee !



Saamatonhan tuo olo on ja väsyttää niin vietävästi, mutta ei auta. Kyl on ihanaa illalla kun muksut nukkuu tai nyt on vieläkin kivempaa kun 2 on äitin luona mökillä ja kotona on " vain" 3 muksua.



Jos sitä taas saunaan ja pesulle eistyis, huomenna luvattiin mennä miehen töiden jälkeen mökille uimaan ja syömään lettuja ja moikkaa tyttöjä :o) Ihanaa pääsrä järven rannalle kun täällä on aika hiostavan kuuma...



Aurinkoista viikonjatkoa



Rapuäiti ja rakkauspakkaus Lahjamme 35+0

Tänään saikin pyykkipäivä " Kivan" lopun, kun viimeiset puoltoista koneellista pyykkiä saivatkin kunnon vesisateen ylleen. Ehkä kuivuvat sitten huomenna.



Taitaa usealla elokuisella olla jo jotain remppaa, joka kertoo kai tästä vikasta kolmanneksesta. Täytyy olla tyytyväinen, jos oma vointi ei paljon tästä huononisi, ainakaan vielä tässä kuussa.



Nani: hyvä, että verenpaineet pysyvät nyt kurissa. Ja toivottavasti meidän nopea tyttö ei ehtinyt tehdä mitään ilmoitusta viestistäsi. Hieman ollut taas tytöllä ylimääräistä sähläysenergiaa, kun kaveriperheet ovat lähes kaikki mökkeilemässä/kipeänä/reissussa, eikä saa tarpeeksi touhuta muiden lasten kanssa. Selkä minullakin kipeytyy nukkuessa, tosi inhottava vaiva, jos muuten nukuttaisi. Joka yö tosin tulee pari kertaa ainakin oltua jalkeilla, joten selkä olisi kai vielä kipeämpi ilman jaloitteluja.



Täytyy kai itsekin mennä kohta nukkumaan, jos vähän vielä sitä ennen tuulettelisi yläkertaa, että saisi sen jäähtymään edes vähän.. Hikeä pukkaa yöllä muutenkin.



Västis taas

Voi kurjuus, kun useat joutuvat itseään makuuttamaan. Tsempit teille! Itsestä kun tuntuu, että makuulla oleminen on se hankalin juttu.



Neuvolassa olin tänään, ja sijaisen sijainen (ihan totta!) on " tätinä" elokuun alkuun. Ihan pätevältä vaikutti ja erityisen kiva oli kuulla hänen mielipiteensä esikoisen tutista luopumiseen. Suurin osa terveydenhoitajista kun suosittelee vain yleisten ohjeiden mukaan menemistä, mutta tämä uskalsi kertoa henk.koht. mielipiteensä. Tuskin noissa tämänhetkisissä suosituksissa mitään vikaa on, mutta kun ne muuttuvat tasaisin väliajoin, niin se vähän mietityttää. Mitään lopullista totuutta ei kai olekaan.



Siispä:

paino: +350g/vko (ihan siedettävää, enkä taida saavuttaa esikoisen odotuksessa keräämääni painoa. Jippii!)

rr: 113/78

sf: 32

syke: 135-140



Hb mitataan ensi kerralla. Viimeksi oli 116 (syön rautaa).



Kovin ovat vaihtelevat nämä iltaoloni. Päivät menevät hyvin ja ilman pahempia supisteluja, mutta päiväruokailun jälkeen ja päivän jalkeilla oltuani olo on tosiaankin raskas. Kävelylenkeistä en edes haaveile enää, vaikka ajattelin edes venytellä lähipäivinä pitkästä aikaa.



Ikävän vähiin on jäänyt liikunta nyt toista odottaessa. Joku asiasta kyselikin jokin aika sitten. Olen ollut kova liikkumaan jo työni puolesta, mutta esikoisen synnyttyä osa-aikaisen työn kuvani hieman muuttui plus että en ole juurikaan raaskinut olla esikoisen luota pois omien harrastusteni takia. Olen ajatellut, että nämä muutamat vuodet menevät niin nopeasti, että ehdin kyllä treenata taas tuonnempana, minkä pitäisi tarkoittaa ensi syksyä. Saa nähdä! Kuvittelen ehtiväni ja raaskivani liikkua enemmän, kun olen " vain" kotona...



Neuvolatädin mukaan vaavi ei ole vielä kovin alhaalla, mutta öisin noustessani vessaan istuma-asento tuntuu aivan kauhealta. Koko alavatsa tuntuu olevan niin täynnä. Onneksi tämä on vain yövaiva, enkä normaalisti käy vessassa kuin yhden kerran yössä. Nyt, kun mieskin on lomalla, saamme kaikki nukkua ruhtinaallisia öitä! Kohta se muuttuu. Jotenkin tuntuu ihan hurjalta, kuinka niitä yöheräämisiä taas jaksaa ja miten ne käytännössä toteutuvat toisen lapsen kohdalla? Lähinnä siis mietin esikoisen reaktioita näihin kaikkiin hänelle ihkauusiin kuvioihin. Olisi kiva kuulla, kuinka muilla useampilapsisilla perheillä on esikoinen suhtautunut uuteen sisarukseen ja miten mm. nuo yöheräämiset ovat sujuneet? Meillä tod.näk. koko perhe tulee nukkumaan samassa huoneessa.



Pitänee vääntäytyä makkarin puolelle. Kunpa ei olisi kauhean kuuma yö!



Hyvät yöt!



Hannele9 rv 34+6

Tänne ei kuulu mitään sen kummempaa, ulkona on ihanan lämmin eikä käy yhtään kateeksi niitä jotka meilläkin töissä pakertaa, ei siellä mitenkään tässä tilassa pystyis olemaankaan.



Hikoilu on todella runsasta, joka yllätti minut, joka tavallisesti en juuri lainkaan hikoile olipa kuinka helle tahansa ja nyt sitten on jatkuvasti ihan hikinen olo yötä päivää. Vaatteita joutuu kiitettävästi vaihtamaan ja kun on vaan muutamat jotka päälle mahtuu, niin ei kovinkaan helppoa, pitää välillä pyörittää konetta ja yrittää pitää jotain entisiä vaatteita päällä vaikka maha paljaana näin kotona ollessa.



Neuvola minulla on vasta ensiviikolla. Joko teillä on alkanut olla neuvola-aikoja kerran viikkoon vai missä vaiheessa se tihentyy? Itse muistelin rv36-37 tienoilla on ainakin suositus, mut voi olla et muistan väärinkin.



Mahan paikasta: Itsestänikin tuntuu että maha on hieman laskeutunut ja pientä paineen tunnetta alhaalla tuntuu sekä pissaamistarve on lisääntynyt kun tuntuu ihan koko ajan virtsarakkoa painavan. Oletan kyllä ettei ole vielä kiinnittynyt, vaikka pää onkin aika alhaalla ollut jo reilun kuukauden ajan. Välillä tuntuu pistävää tunnetta kohdun suulla sekä alavatsan lievää jomotusta/kovotusta.



vauva2006 rv35+4