Onko yliopistokoulutus nykyään enää yhtään mitään?

Kyllä se on mennyt hauskaksi, kun yliopistolla tai millään ei ole väliä. Onko syynä se, että pojat on nykyään niin huonoja koulussa ja enemmistö yo-opiskelijoita on tyttöjä? Yhtäkkiä sillä ei olekaan enää merkitystä ja on jotenkin hemmetin arvostettavaa ollakin amisjätkä... PRRKELE.

Sammaa mieltä. Aina kun joku ala tai taho naisvaltaistuu, sen arvostus kärsii. Tämä on havaittavissa nyt jopa presidentin viran kanssa: Johan ollaan valtaoikeuksia koko ajan supistamassa ja arvostusta nakertamassa, kun nainen on nyt tasavallan johtopaikalla.

Kyllä yliopistokoulutuksella on paljonkin merkitystä, sillä se on tie tiettyihin ammatteihin. Itsessään opiskelu ei ole ihmeellistä, ja varmasti ammattikorkeakoulussa on enemmän resursseja käytössä ja sitämyötä sielläkin saa kelpo opetusta. Mutta tie tiettyihin ammatteihin käy vain yliopiston kautta. Itse ainakin arvostan omaa KM-koulutustani kovasti.

työllistymiseen tai muuhun, vaan suhteilla työelämä pelasi. Virat ja muut arvostetut paikat käytännössä periytyivät. Yliopistossa oli jonkun rikkaan kersalla varaa lööbailla vuosikausia, mutta jos ei suhteita ollut ei koulutus taannut mitään vaikka olisi ollut täydellinen.

Mikä tästä sitten on muuttunut?

Esim. maahanmuuttajien on todella vaikea työllistyä, vaikka olisi minkälaiset paperit, lisäksi naisten tulo yliopistoihin on laskenut koulutuksen arvostusta. Käytännössä kuvio on sama kuin ennenkin, eli pieni piiri "hyötyy" koulutuksesta (ne, jotka pärjäävät muutenkin).

jos ei olisi, niin mikä sitten olisi jotain?

Kummasta väitteestä puhun peetä: ensimmäisestä vai toisesta?

Koulutusalasta kyllä paljon riippuu, näkyykö arvostus palkassa.

liian hitaasti ikuisia opiskelijoita joilla ei ole tarkoituskaan kasvaa aikuiseksi ja tehdä aikuisten oikeasti töitä. Ja sitten kun töihin mennään niin kotona ollaan oltu liian kauan kolmen kersan kanssa miehen rahoilla eläen. Muista kouluista valmistuu yli puolet nopeammin veroa maksavia kunnon kansalaisia.

Yliopistollakin on näitä pilipali-ainekuntia, mutta tietyillä aloilla työllisyys, palkkaus ja urakehitys ovat suhteellisen taattuja, kuten kauppatiede, lääketiede, farmasia...

Työt on saanut valita ja palkka on kelpaa palsta mammalle vaikka jakaisi kolmella. Tai mistä sen ikinä varmasti tietää.

joilla ei oikeasti ole työmarkkinoilla juurikaan mitään arvoa. Kaiken maailman antropologit, egyptologit, esteetikot, yms.

25-vuotiaana valmistunut jo 4 vuotta töissä ollut akateeminen. Paitsi nyt oon kotiäitinä esikoisen kanssa. Miehellä tosin kestänyt 29-vuotiaaksi nuo yliopisto-opinnot. Riippuu ihan omasta asenteesta milloin sieltä valmistuu.

näitä pilipali-ainekuntia

25-vuotiaana valmistunut jo 4 vuotta töissä ollut akateeminen. Paitsi nyt oon kotiäitinä esikoisen kanssa. Miehellä tosin kestänyt 29-vuotiaaksi nuo yliopisto-opinnot. Riippuu ihan omasta asenteesta milloin sieltä valmistuu.

ja vaikka muutaman vuoden olin kotona lasten kanssakin, koulutusta vastaavia ja ok-palkkaisia töitä on riittänyt. Olen tyytyväinen.

Kyllä se on mennyt hauskaksi, kun yliopistolla tai millään ei ole väliä. Onko syynä se, että pojat on nykyään niin huonoja koulussa ja enemmistö yo-opiskelijoita on tyttöjä? Yhtäkkiä sillä ei olekaan enää merkitystä ja on jotenkin hemmetin arvostettavaa ollakin amisjätkä... PRRKELE.

työllistymiseen tai muuhun, vaan suhteilla työelämä pelasi. Virat ja muut arvostetut paikat käytännössä periytyivät. Yliopistossa oli jonkun rikkaan kersalla varaa lööbailla vuosikausia, mutta jos ei suhteita ollut ei koulutus taannut mitään vaikka olisi ollut täydellinen.



Mikä tästä sitten on muuttunut?



Esim. maahanmuuttajien on todella vaikea työllistyä, vaikka olisi minkälaiset paperit, lisäksi naisten tulo yliopistoihin on laskenut koulutuksen arvostusta. Käytännössä kuvio on sama kuin ennenkin, eli pieni piiri "hyötyy" koulutuksesta (ne, jotka pärjäävät muutenkin).

Ja siihen aikaan ihan asiallista palkkaa heti. Muistaakseni se oli siihen aikaan noin 1,5-kertaa siivoojan palkka, vaikka olin vain harjoittelija. Valmistuttuani sain vakityön samalla työnantajalla ja palkka oli ihan hyvä alusta asti. Tietenkään kukaan ei saa jättipalkkoja ilman kokemusta, mutta noin lähtöpalkkana se oli ihan hyvä. Vastaisi nykyään hiukan yli 3000 Euroa/kk. Siitä eteenpäin kaikki onkin ollut itsestä kiinni.

Harvojen yksin oikeus? Mitä useampi jotain koulua käy sitä vähemmän sillä on elitististä arvostusta. Miksi pitäisikään olla. Yliopistoa sinänsä kyllä arvostetaan, mutta nykyään kuka tahansa voi yliopiston käydä. Tuskin ne jotka ennen kävi yliopiston sen viisaampia ovat kuin ne jotka nykyään käyvät. Heillä vain suuremmat luulot itsestään kuin muilla..