tuleekohan lapsille traumoja kun jätän mieheni ja muutan " kaverini" miehen luokse ensi viikolla?

Taidat olla provo, teini tai muuten aika torttupää. Vissiin leikkaa hieman huonosti? Vinkki. Lue lapsillesi paljon.

Tuota... ensinnäkin onko tämä kaversisi yhä yhdessä miehensä kanssa? Eli asuuko hänkin tässä miehen kodissa mihin olet nyt muuttamassa? Ja onko hän tietoinen suhteestanne? Voi olla aika yllätys kun yhtenä päivänä ilmestyt muuttokuorminesi ovelle...



Ja onko oma miehesi tietoinen tästä suhteestasi? Ja aikeistasi muuttaa toisen luo?

uuden kumppanin luo nuorimmaisen ollessa 4kk? Hienoa Porvoo!

tietääkö kaveri ja miehesi suhteesta?

Vierailija:

Siis onko nuorempi lapsi miehesi vai kaverisi miehen lapsi?

Huono provo... Jos mies ottaisi toisen miehen jämät, olisi se aika tossukka.

mitä v###ua?!!

Minulla löyti uusi mies lapseni ollessa vuoden ja yhdessä olemme olleet

jo kuusi vuotta.

Yhteisiä lapsia emme ole väsänneet, eikä aiota. Mies kasvattanut tyttöä, kuin omaansa(isompi poika jo).

Silloin minulla ei tosin ollut uutta miestä kiikarissa, mutta huomasin



lapsen isän olevan minulle väärä. Hän oli häihin jo rahaa kerännyt



yms. silti huomasin hänen olevan hullu ja epävakaa.





30

Laspi ei tämän uuden miehen.

Kysyt tuleeko lapsille traumoja muutosta? enemmän niille tulee traumoja äidin tasapainottomuudesta. Hidasta tahtia NYT. Mieti, hoida itsesi kuntoon (sillä olet aivan selvästi epäbalanssissa). Mieti uudelleen. Ole yksin, tai lastesi kanssa, ja sitten, kun oma pää on selvä, etkä kaipaa lohduttajaa, voinet harkita uutta suhdetta. Käsittele ensin entinen suhde loppuun.

Kuten nyt tässä ap:n tapauksessa. Kukaan ei voi vastustaa jos hän nyt päättää lähteä toisen miehen matkaan ja ottaa lapset mukaan. Lapsen isällä tuskin on mitään mahdollisuutta saada lasten huoltajuutta.



Jos kyseessä olisi mies, ei asiasta edes keskusteltaisi. Lapset jäisivät äidilleen ja mies saisi lähteä yksin. Ja asiaa perusteltaisiin tietysti lasten edulla.

kun kerran se, tuleeko niitä vai ei, ei näytä vaikuttavan päätökseesi mitenkään.

jos päätös on jo tehty? Miksi edes kyselet? Yleensä kai näissä asioissa ei ainakaan hätiköinnillä saada mitään hyvää aikaan.



Lähipiirissä on tapaus, jossa kolmevuotiaalla pojalla on ollut koti jo seitsemässä eri asunnossa ja lähes yhtä monella perhekokoonpanolla ja neljä eri päivähoitopaikkaa eronneiden vanhempien jatkuvien mielenmuutosten takia. On tosi surullista seurattavaa. Jotenkin tuntuu, että jo tuo varmasti riittää varmistamaan sen, ettei lapsella ole mahdollisuuttakaan tasapainoisesta kasvusta ja kehityksestä tulevaisuudessa. Ja kaikki tämä vain siksi, että vanhemmat ovat mielestään ansainneet etsiä itselleen onnea. Lapsen kannalta sääli, ettei vanhempiaan voi valita.

Ja lopputulokset on sitten korjattavissa, kun olet 50-60-vuotias, ihan niiden omien lapsiesi kautta. Eli tulet niittämään sitä, mitä nyt kylvät. Äitini ymmärsi ja sanoi minulle tämän vasta 60-vuotiaana, että oman itsekkyyden takia uhrannut lapsiensa mielenterveyden.

Parempi olisi jos olisi edes täysin vieras mies. Mutta mieti miltä lapsista tuntuu vähän isompana kun olet vaihtanut isän perhetuttuun. Minusta nämä ystävien miesten viejät ovat kaikkein ikävimpiä kavereita.

Tällanen oikein lojaaliuden ja luotettavuuden riemuvoitto.

Miksi et jätä lapsia isälleen?

jos muutat yhden miehen luota suoraan toisen luo. Pieni hajurako saisi olla, että kaikki osapuolet ehtivät sulatella asiaa ja sopeutua. Pienille lapsille aika monta muutosta yhdellä kertaa, huh.

suosittelisinkin aina perustamaan perheen jonkun läheisen ystävän tai sukulaisen 8siis tässä sukulaisen puoleison tai puolison sukulaisen) kanssa. Ei tule lapsille uusia vieraita ihmisiä elämään vaan perhe jatkaa samana tuttun ja lämpöisenä yhteisönä, vaikka vähän eri ihmiset samaa taloutta asuvatkin.



Eräs kaverini muutti jokin aika sitten yhteen miehensä parhaan ystävän kanssa. Molemmissa perheissä oli samanikäisiä lapsia jotka olivat kavereita keskenään ja riemu oli kaikille suuri kun nyt saatiinkin muuttaa yhteiseen kotiin!



Onnea yrityksellenne!

kuka aina väittää, että lapset pitäisi ottaa mukaan?

Kylmä totuus.



Ja toiseksi paras vaihtoehto on, että odotat eron jälkeen nyt ainakin vuoden ennenkuin muutat yhteen uuden kumppanin kanssa. Ei voi olla liikaa pyydetty. Lapset oppivat rauhassa tottumaan tilanteeseen, ja lapset on jo isompiakin.

Ei voi ymmärtää..