Minä en ymmärrä miksi joku tekee 4 lasta!

Kukaan ei ole pariton, ja on silti enemmän lapsia kuin se normimäärä eli kaksi. En ole mikään normi-ihminen, niin en halunnut normimäärää lapsiakaan. Neljä on meidän perheelle paras lapsimäärä. Jos oltaisiin todella rikkaita haluaisin kuusi tai kahdeksan lasta.



Tahalleen yksilapsiset perheet on mun kauhistus. On todella itsekästä evätä lapselta tahalteen sisarussuhde vain oman mukavuudenhalun takia.

Hei, minulla on kolme sisarusta eli meitä on kaksi poikaa ja kaksi tyttöä. Minusta se oli aina kivaa kun oli kavereita kotona ja koskaan ei ollut sellainen olo että olisi jostain jäänyt paitsi, vaikka molemmat vanhempani tienaavat huonosti. Kerkee sitä aikuisenakin matkustella ihan itsekseen, jos ei vanhempien kanssa päässyt Lanzarotelle!



Olen itse haaveillut myös neljästä lapsesta, vaikka tämä arki pienten lasten kanssa on rankkaa. Ajattelen sitä sijoituksena tulevaisuuteen, sillä kun minusta tulee vanha on minulla varmemmin monta lastenlasta ja iloa omista lapsista, kuin jos minulla olisi vain yksi tai kaksi lasta.



Nykyään on niin tavallista, että lapset muuttavat ulkomaille, joten jos niistä neljästä edes yksi asuisi Suomessa, olisi minulla vanhuksenakin iloa lapsistani. Entäs jos minulla on vain se yksi lapsi ja hän ei saa omia lapsia. Sitten minusta tulee katkera " mummu" ilman lapsenlapsia.



Sisarukset ovat ihana asia vielä aikuisenakin. Minusta esim. sellainen nainen jolla ei ole siskoa on jäänyt paljosta paitsi. Siksi toivonkin että saisin siskon tytölleni.

Onpa itsekästä ettei altista lastaan sellaiselle :)

eikä hotellihuoneilla ole niin väliä...

Sitä vaan niinku halus sen 4 lasta....



Ja varsinkin kun ekat 2 oli jo vähän vanhempia kun kolmas syntyi ni haluttiin sit sillekin ikätoveri perheeseen....



Ja on kiva, kun perheessä on elämää ja lapsilla paljon seuraa toisistaan...



Mut en mäkään ymmärrä jos joku haluaa enemmän kuin 4 tai 5 lasta!!!

Jokainen tehköön 0 tai lukemattoman määrän, sen minkä kokee itselleen sopivaksi, on se sitten 1 tai 5.



Mutta se menee yli hilseen, kun valitetaan sitten jälkeenpäin. Esim. työkaverillani on 5 lasta (vanhin 15 ja nuorin 3 v.) Minulla ja miehelläni on lapset 9 ja 7 v. Tämä työkaveri valittaa minulle koko ajan siitä, miten helpolla pääsen, toisin kuin hän, kun on murkkuikäistä ja nuorin nukkuu vielä vieressä ja ei koskaan vaimon kanssa yhteistä aikaa. Ja kun minä vien lapseni mummolaan varattuani itselleni ja miehelleni hemmotteluviikonlopun naapurikaupungin hoteelista, niin alkaa valitus, että hyvähän teidän on, mutta meidän jättikatrasta ei saa mihinkään hoitoon...



Keväällä oltiin perheeni kanssa Lanzarotella viikko, silloinkin sain korvat punaisena kuunnella, että me ei päästä minnekään, kun matka tälle porukalle tulisi niin ja niin kalliksi! VALI VALi!!!!



Tätä rataa jatkuu kahvipöytäkeskustelut. Yritän mahdollisimman vähän mainita tekemisiämme välttääkseni tämän katkeran virren veisuun kuuntelemisen...

Ensin tehdään monta lasta ja sitten valitetaan..

Mulla on kanssa ihan yks ja lysti kuinka monta lasta kukin väsää, kunhan sitten kantaa ristinsä katkeroitumatta... Toki saa valittaa välillä raskasta arkea, kaikki saa, mutta 10 tilanne on mustakin sietämätön! Ihan kuin työkaverit olisivat heidän lapset tehneet! ;)

ikävä sanoa, mutta kyllä mä mietin kaksi kertaa ennen kuin kutsun 4-lapsisia tuttavaperheitä kylään... ja meillä on kuitenkin ihan tavallisen kokoinen koti.

Mut ajatella nyt kuuden vieraan ruokailua + kahvittelua verrattuna 3-4 hlön vierailuun.



Tiedän suututtavani nyt joitakin, mutta tää onkin mun mielipiteeni.

tarvitaan koteja jo olemassa oleville lapsille. miksi ei siis antaisi näille lapsille kotia ja perhettä?

Siksi kutsunkin aina tuttavat meille. Tai käymme kylässä usein silloin kuin puolet porukasta on muualla.



Neljän lapsen äiti,uusperhe ja kaksoset :)

Jos minä jätän seuraavan lapsen tekemättä, ei minnekään avaudu paikkaa yhdellekään kodittomalle lapsiraukalle!



Ja kyllä jätänkin (seuraavankin lapsen tekemättä), sillä omastakin mielestäni maailmassa on jo ihan tarpeeksi ihmisiä, eikä niitä etenkään tarvitse tehdä täällä, missä kulutuskin on ihan älytöntä.



Mutta ei siinä paikkaa avaudu orpolapselle.

Kiitti kommenteista 11 ja 12.



Välillä on tosi raskasta kuunneltavaa, normaalit " valitukset" ilman vertailua minuun tai perheeseeni ymmärtäisinkin, mutta en sitä, että jokainen kampaajalla käynti tai uusi vaate saa aikaan lvakiotilityksen (naisen nimi keksitty):



" minun vaimoni käy paljon harvemmin vaateostoksilla ja kampaajallekin menee vain kerran vuodessa, kun pitää pitkää hiusta, ei meillä kyllä olisi varaakaan kuin vain minä olen palkkatyössä ja Sanna on ollut kotona viimeise 9 vuotta hoitovapaalla" .



Samaa arvostelua saan kuulla harrastuksistani, lasten harrastuksista, autosta, talosta ja joka asiasta. Jopa siitä, kun sain palkankorotuksen, koska arvelee sen olevan isompi kuin hänen...



Niin tää mun vali-työkamu on siis mies ja minä nainen.

Itseäni karmii selkäpiitä ajatuskin monesta lapsesta ihan jo senkin vuoksi, että meidän perhe tykkää matkustella ja lähteä aika nopeilla varoajoilla milloin minnekin. Yksikin lapsi lisää (lapsemme kaveri) tekee kaikesta jo vaikeampaa. Esim. juuri kustannukset ovat kaksinkertaiset, saatikka jos ne olisivat nelinkertaiset!!!!!!!! Toisaalta on ilo sisaruksista, toisaalta taas ei useimmiten sitten voi saada niin paljon elämyksiä ym. kivoja juttuja kun jos lapsia on vähemmän. Molempi parempi.



Mutta joo, tuo valittaminen on aika tyypillistä. Ja jos vaikka lapseni ystävystyy jonkun kanssa jolla samanikäisiä sisaruksia niin on inhottava jättää ne sisarukset ja ottaa kivóille reissuille vain tämä yksi mukaan. Tavallaan niiden muidenkin pitäis päästä mutta kun lapsia on niin paljon niin ei voi kaikkia viedä jne.

ja käyn kampaajalla =) Valitan varmaan saman verran kun yhden- tai kahden lapsen äidit.



Lasten lukumäärästä en valita, olemme halunneet neljä lasta. Käymme kylässä muilla ja myös meillä käy vieraita.



Minua kyrsii vai se, jos muut ajattelevat, että olemme ärsyttäviä koska meillä on neljä lasta, eivätkä voi tajuta valintaamme.

Meiltä löytyy 7 lasta ja kahdeksas lapsi syntyy parin viikon sisällä. Ja tämä lapsi jää viimeiseksi.

Meille piti tulla ainoastaan 5 lasta, mutta sitten vauvakuume voitti ja päätimme tehdä sen kuudennen lapsen. Mutta yhden vauvan sijaan, saimmekin tuplat.

Päätimme kaksosten jälkeen, että nyt nämä riittävät, mutta kuinkas sitten kävikään. Ehkäisy petti. Mutta nyt ei tuokaan enää tapahdu. Joten tämä jää meidän kuopukseksi.

ps ei päätetty lapsilukua sen mukaan, että hotellihuoneeseen mahdutaan eikä senkään mukaan, mitä muut ajattelee. jos joskus harmittelen, ettemme pääse etelään keväin ja syksyin sitä ei kannata ottaa vakavasti. se on sen hetken ajatus, enkä murehdi sitä sen koommin. valittelisin varmaan, vaikka olisin lapseton. usein lapsettomatkin tai 1-3 ja 5- lapsiset valittelevat jotain. esim että lapset valvovat öisin, ja minä en ajattele mitäs hullu onneton vätys raukka teit lapsen kerran et siitä yhdestäkään selviä. voi tätä palstaa.

kommentoin nyt tuota, et ei kutsu kylään isoa perhettä,koska kahvittelu maksaa...no joo just, tuskin paljoa köyhdyt jos yhen keksipaketinki ostat ja sitäkää ei tarvi kaikkea laittaa tarjolle...



Meillä kolme lasta ja neljäs toiveissa..pitänee tästälähin ihan jokakerta viedä tarjottavat mukanaan, vien muutenkin usein, mut nyt ihan joka kerta kun tollasia ihme pihejä löytyy kerta

Eikö ne osaa elää omanlaistaan elämää?Tai uskalla?

Sen sijaan sitä en ymmärrä jos joku haluaisi ison perheen mutta antaa sen sijaan jonkun hotellihuoneen sanella perhekokonsa.