Minkälainen on ihminen joka on aina oikeassa ja muut väärässä? Miten se käytännössä ilmenee?
Kommentit (11)
mutta olen joutunut tahallaan tekemään muun porukan mukana hommia väärin etten saisi ikävää mainetta. Sitten ne on korjattu kun muutkin ovat huomanneet virheen.
Ei osaa pitää suutansa kiinni, sanoo aina mielipiteensä vaikkei kukaan haluaisi sitä kuulla. Ei ymmärrä, että ihmiset voivat tehdä erilaisia valintoja elämässä
Kun saa minä-olen-oikeassa-ja-tiedän-kaikesta-kaiken-kohtauksen, ei anna suunvuoroa kellekään. Seurauksena se, ettei kukaan oikein halua käydä hänen luonaan.
Ei ehkä hyvä esimerkki ollut, koska anoppi ei oikeasti ole oikeassa. Kunhan jäkättää
Mitään asiaa ei voi jättää sille tasolle, että " voihan tämän noinkin nähdä" . Kaikesta pitää löytää lopullinen totuus, ja se lopullinen totuus on oltava tämän oikeassaolijan kanta.
ei hänen kanssaan pysty keskustelemaan mistään, koskaan ei myönnä virheitään. Voi sitä selitysten määrää, kun tuli kerran väärään aikaan töihin. Mutta senkin hän päätti niin, että jäi itse taas kuvittelemaan, että muut uskoi häntä ja että hän oli oikeassa. Ei hänellä ole ystäviä, miessuhteet toisensa jälkeen päättyvät. Ainut, kuka häntä jaksaa, on hänen siskonsa.
Kun huomauttaa vain relevanteista asioista, ei saa ikävää mainetta. Jos sen sijaan naputtaa jokaikisestä pikkuasiasta (ja pahimmillaan pyytää kuittausta, että asia on tullut hoidettua), niin ei sellaista pidemmän päälle jaksa kukaan. Sitten voi pahimmillaan käydä niin, että tällaisen henkilön järkeviäkään mielipiteitä ei enää kuunnella.
Vierailija:
mutta olen joutunut tahallaan tekemään muun porukan mukana hommia väärin etten saisi ikävää mainetta. Sitten ne on korjattu kun muutkin ovat huomanneet virheen.
Pistin tän kun äitini sanoo aina että mä olen semmoinen jonka pitää aina olla oikeassa ja jotenkin ymmärrykseltäni laajempi tai parempi kun muut. Mutta sitten moni ystäväni ja työkaveri taas pitää mua joustavana ja ymmärtäväisenä. Eli onko mulla kaksi persoonaa? Vastauksista sai kyllä ihan hyviä luonnehdintoja, ja aloin miettiä että olenko välillä tuollaine.
Saatiin jumalaton riita aikaan täysin typerästä asiasta, mullakin meinasi jo palaa kiinni, kun tiesin, ettei ole oikeassa.
Olin siis lomalla Suomessa, asuin silloin Ranskassa. Ystäväni kävi kivenkovaan väittämään taksijonossa, että ranskaksi sana " ja" on " y" . Sanoin, ettei ole, vaan tuo on espanjaa. Hän väitti yli puoli tuntia, että tietää olevansa oikeassa, koska on käynyt ranskan kielen kurssilla...
Kun asia ratkaistiin myöhemmin sanakirjan avulla ja tultiin siihen tulokseen, että minun sanomani " et" oli oikein, niin hän intti vielä senkin jälkeen pitkään, että olen kusettanut häntä, sanakirja on väärässä jne...
Huhhuh... ja tämä oli kenties pienin läpikäymämme kiista... Ja aivan täysin mitättömästä syystä..
että joka asiassa olennaisinta ja ainoa tärkeä asia on se, kuka on oikeassa. Ei suinkaan asiasta viriävät eri mielipiteet, näkökannat tai kokemukset. Vaan se, miten asia on, ja kuka sanoi ensimmäisenä sen ääneen.
Vierailija:
mutta olen joutunut tahallaan tekemään muun porukan mukana hommia väärin etten saisi ikävää mainetta. Sitten ne on korjattu kun muutkin ovat huomanneet virheen.
että vähitellen ystäväpiiri pienenee, siltoja palaa suuntaan ja toiseen ja nekin, joihin suhteet säilyvät suht. ystävällismielisinä, alkavat väistellä tällaista ihmistä. Tiimityöskentely tällaisen ihmisen kanssa on mahdotonta.
Tunnen yhden tällaisen minäolenainaoikeassa-ihmisen, joka on saanut ihan itse aikaan sen, että hän ei tule koskaan saamaan Helsingistä oman alansa töitä. Hän on yhden aika pienen erikoisalan ammattilainen, joten sana hankalasta työtoverista on kiirinyt täällä joka nurkkaan.