Kukaan ei ymmärrä, kun haluan vaihtaa alaa : (
Olen 40v ja en halua tätä nykyistä työtä tehdä eläkeikään asti. Olen hakeutunut koulutukseen ja tällä uudella alalla on hyvät työllisyysnäkymät. Palkka on sama mikä aikaisemmastakin työstä.
Ihmiset vaan suhtautuu tosi ihmetellen tähän, miksi miksi miksi. Ihan kuin koko elämän sisältö olisi vain kokopäivätyö, josta saa rahaa, mielekkyydellä ei ole väliä.
Miten teihin muihin alan vaihtajiin on suhtauduttu?
Kommentit (4)
olet aikuinen jätä muiden mielipiteet omaan arvoonsa. Elämänlaatu on se mistä sinä päätät itse. Jos olet uudella alalla onnellisempi, niin sen pitäisi riittää, rahalla ei ole onnellisuuden kanssa juurikaan tekemistä. Ei sitä tyytyväisyyttä työhön ja muuhun elämään kukaan tule tarjottimella eteen kantamaan, itse siinä on päätökset tehtävä. Onnea tulevaan mielekkäämpään elämään!
Jätä muiden mielipiteet omaan arvoonsa! Mulla on useita tuttuja (itseni mukaan lukien), jotka lukevat toista tutkintoa. Itse aikanani irtisanoin itseni vakityöstä, kun lähdin opiskelemaan uutta alaa. Tietysti kannattaa ennakoida taloudellisten seikkojen sujumista, mutta kyllä elämä kantaa. Tsemppiä!
Ihminen viettää hereilläoloajastaan yli kolmanneksen työssä. Ei ole todellakaan yhdentekevää, miten työssään viihtyy!
Sitä paitsi, sinulla on vielä neljännesvuosisata eläkeikään...
Mutta totuus on, että aika moni on myös avautunut omista alavaihtohaaveistaan ja sanonut ihailevansa uskallustani. Epäilen, että jotkut ovat olleet salaa kateellisiakin, kun itse eivät uskalla vastaavaan ryhtyä. Tärkeintä on, että itse tiedät mitä haluat ja miksi (ja tietysti käytännön asiat omassa perheessä mietittävä).