Jos äiti päivät kotona, kumpi nukuttaa?

mutta iltatoimet on aina jaettu. Yleensä isä pesee hampaat ja äiti lukee unisadun. Yleensä isä antaa iltapalan ja äiti pukee yökkärit. Toinen vie toisen sänkyyn ja toinen toisen. Huutelut hoidetaan vuorotellen.

Usein toinen laittaa toisen nukkumaan ja toinen toisen. Mutta jos naen etta mies on aivan finaalissa raskaan tyopaivan jalkeen ja itella viela riittaa energiaa niin hoidan kaiken, toimii sitten toki toisinkin pain tarvittaessa.

ateriana, vaan iltaruokaa. Ei kukaan jaksa enää illalla mitään henkeviä jutella, ruokapöytä on niille oikeampi paikka!

Usein toinen laittaa iltapalan ja toinen hoitaa yöpuvut ja iltapesut. Mies lukee 5v, minä hoidan sänkyyn 2½v. Koululaiset hoitaa hommat itse. Meillä myös lapset vain saatetaan sänkyyn ja nukahtavat sinne itsekseen, eli ei tarvitse nukuttaa eli istua sängyn vieressä, silitellä, lauleskella ym.



Niin lapsia 4. Meillä oma ika alkaa molemmilla vasta sitten kun lapset sängyissä.

Meillä esikoisen vauva-aikana mies opiskeli päivällä ja teki töitä illalla, joten halusi itse aina laittaa pojan nukkumaan, kun näkivät muuten niin vähän toisiaan.



No opintojen loputtua mies aloitti päivätyöt ja halusimme nukuttaa iltaisin vuorotellen - oli todella vaikeaa! Poika oli niin tottunut isään nukuttajana, että kesti kuukausia totuttaa hänet siihen, että minä nukutan joka toinen ilta. Oli hiukan rankkaa kuunnella joka toinen ilta että " Äiti, mene pois, en halua että tulet äiti, isiiii..." ;-)

Ap:n perheen työn- ja rahanjakoa en ymmärrä alkuunkaan. Mihin ihmeeseen sinä sitä miestä tarvitset, jos hän ei halua tukea opiskeluasi edes hoitamalla lasta. Jos sinä hoidat lasta päivin illoin ja tuhlaat perintörahasi elämiseen, niin miten tilanne huononisi, vaikka miestä ei olisikaan. Jos asuisitte erillänne, niin saisit omistaa joka toisen viikonlopun täysin opiskelulle. Kyllä perheessä on asiat huonosti, jos toinen toista ei tueta. Sulla on tosi omituiset periaatteet. Sun mielestä varmaan tosi hyvät, mutta ei noissa oo kyllä mitään järkeä.

Sanotaan hyvää yötä, ja ovi raolle. Toimii yksivuotiaista lähtien, edellyttäen että lapsi on väsynyt, eikä panna sänkyyn ylivirkkuna. Alta 30 minuutin napero nukkuu, kirjat pois sängystä ja valo sammuu. Toimii kaiken ikäisten kanssa, älkää tehkö kaikesta niin monimutkaista. Lasten kanssa selviää aika vaivattomasti, jos vaan vähän viitsii käyttää järkeä.

että jos lapset pistää sänkyyn liian aikaisin, ei uni tule. No, sitten jos pistää liian myöhään, ne käy ihan ylikierroksilla eikä uni tule.



Löytyisikö siis vinkkejä 1- ja 3-vuotiaiden nukuttamiseen?

Yhteisiähän ne lapset on, ja yhdessä hoidetaan. Vaikka päävastuu asioista on minulla (käyn osa-aikatöissä 2-4 päivää viikossa) osallistuu isä lapsen hoitoon ihan yhtälailla.. joskus vähemmän ja joskus taas enemmän. Illat menee yleensä aika luonnollisesti niin, että lapsi käy pesulla isän kanssa ja isä vahtii hampaan pesut yms. Yleensä minä nukutan tytön, mutta kyllä isäkin nukuttaa, jos minä olen monena iltana peräkkäin tytön nukuttanut. Asiasta ei ole koskaan tullut riitaa, ja tuo jos mikä on mielestäni yksi typerimmistä asioista riidan aiheeksi.



Älkää nyt hyvät ihmiset siitä lapsen hoidosta riidelkö, ihan turhia riidan aiheita moiset.

EI mitään ihmeellisiä rituaaleja. Ihan vaan mennään Nukutin lasta pienempänä päiväunille, yöunille en ole oikein koskaan ihmeemmin nukuttanut.

Jos haluan valvoa myöhempään niin mies hoitaa silloin iltapuuhat jos ei ole iltavuorossa.

se on sen lähes ainoa lastenhoitotehtävä.

Joskus menee pidempi aika, että itse hoidan lapset nukkumaan. Sitten mainitsen asiasta miehelle, että voisi välillä hänkin. Ei tarvitse kuitenkaan riidellä aiheesta.

ettei olisi lapsensa kanssa muuten juuri lainkaan. Tästä syystä touhuaa aamulla pojan kanssa, että itse saan kölliä sängyssä vähän pitempään. Samoin iltapuuhat kuuluvat hänelle (lelujen keräily yhdessä, puuro, pesu, iltasatu ja sänkyyn laitto). Enää poika ei anna minun edes tehdä näitä, jos isä kotona (2v). Ja siitäkös isä on ylpeä.



Yhdessä lapsi on hankittu niin yhdessä se myös hoidetaan ja kasvatetaan.

Iltasadun lukee yleensä äiti, ihan siitä syystä että isä ei ole suomalainen, eikä meillä juuri ole isänkielisiä satukirjoja joita lukea. Joskus iltasatu tulee cd:ltä. Lapsi menee itse huoneeseensa sadun jälkeen, sulkee oven, kömpii petiin ja nukahtaa. Hän ei halua ketään peittelemään, mä itte! -vaihe on menossa.



Nuoremmalle (1 v 9 kk) laittaa äiti yleensä yövaipan, käytämme kestoja ja yöpaketin tekeminen on isälle liian vaativaa miljoonine lisäimuineen ;) Jompikumpi vanhemmista laittaa yöpuvun lapselle, ja pesee hampaat. Äiti vie pienemmän tämän huoneeseen, lykkää tutin suuhun ja laittaa pinnasänkyyn, jossa lapsi istuskelee hetken ennen kun käy nukkumaan. Lapsi ei tällä hetkellä jostain syystä tykkää siitä, että isä vie hänet sänkyyn, jos äitikin on kotona. Mutta jos äiti ei ole kotona, isäkin kelpaa.

Itse en suostuisi luopumaan omasta ajastani ja parisuhdeajasta, joka alkaa iltaisin kun lapset menee nukkumaan. Lapset nukkuu klo 20 viimeistään, minä ja mies klo 23-24.

Aikaisemmin tehtiin vuorotellen. Lapsia on kaksi ja iltasyömiset ja pesut ollaan aina tehty yhdessä tai se, kumpi on ehtinyt, mutta varsinaisessa nukutuksessa ollaan vuoroteltu. Meillä siis ollaan makkarissa niin kauan, että kuopus nukahtaa (esikoisen voi jättää nukahtamaan itsekseen). Siihen menee aikaa vaihtelevasti 10-60 min.



Musta pimeässä makkarissa istuminen on todella ärsyttävää, kun haluaisin jo pitkän päivän jälkeen päästä omiin oloihini. Mies taas ei välitä, koska hänellä on muutenkin aika lyhyt ilta lasten kanssa. Ihanaa, etten joudu enää istumaan siellä kuin kerran viikossa :)

Ja nimenomaan nukutamme, ihan omasta tahdostamme :o) On ihanaa suoda se rauhallinen, turvallinen hetki lapsille kun he menevät unten maille.



Iltapuuhat hoidamme yhdessä. Ensin kerätään lelut, sitten syödään iltapala, luetaan iltasadut ja mennään iltapesuille. Itse nukuttamisen hoidamme yleensä vuorotellen, se sisältää unilaulun

Meilläkin tuo toimi ensimmäisen kanssa, mutta toinen onkin sitten asia erikseen... Kaikki lapset vaan ei nukahda yksin. Mutta kysymykseen: meillä hoidetaan yhdessä iltapuuhat ja vuoroilloin sitten vaihdellaan nukutuksessa tämän hankalamman kanssa.

Joskus toinen ja joskus toinen. Yleisimmin kaava on se, että mies hoitaa iltapuuron, minä hoidan hammaspesut yms. Mies lukee sitten iltasadun ja jos/kun lapsi haluaa jonkun seuraksi nukahtamaan niin minä menen makoilemaan sänkyyn kunnes lapsi nukahtaa.