Tyttö 4v sanoi äsken että hänellä olisi Jumalalle yksi juttu sanottavana

Vierailija:

Minkäs sille voi. Et sinäkään pysty yhtäkkiä vain päättämään uskoa vaaleanpunaisiin elefantteihin, vaikka kuinka sinulle kerrottaisiin, että uskomalla vaaleanpunaisiin elefantteihin saat kaikkea kivaa. Jotta pystyisi uskomaan johonkin epäuskottavaan, pitäisi saada vakuuttavat perustelut ja ne puuttuvat.

Että uskoo ilman raskaita todisteita (esim. näkemättä Jumalaa). Kyllä kuka tahansa uskoisi jos näkisi Jumalan, enkelin tms.

Nyt usko on valinta, tunne.

Mutta Saatana on siis langennut enkeli, joka alkoi kapinoida Jumalaa vastaan ja syöstiin alas taivaasta maan päälle.



Saatana vaikuttaa siis täällä maan päällä.



Saatanallakin, vaikka onkin Jumalan vihollinen on toki osansa Jumalan suunnitelmissa. Saatanan " avustuksella" Jumala kykenee seulomaan jyvät akanoista. Vaikka Jumala tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat, kaikki ei pelastu. Seulotuilla jyvillä (Jeesukseen uskovilla) on taas käyttöä Jumalan valtakunnassa, kun Jumala on luonut uudet taivaat ja maat. Ei taivas ole mitään pilven päällä olemista, siellä on uudet haasteet ja uudet tehtävät, aivan kuten täällä maan päälläkin. Tämä elämä on eräänlainen testi, jossa meidät seulotaan ja punnitaan ikuisuutta varten.

Ei voi olla sana saatana, sillä muuten kaikki viestit poistettaisiin. Toinen dilemmani liittyy juuri Jumalan kaikkivoipaisuuteen. Jos Jumala loi saatanan, niin Jumalalla on mahdollisuus myös tuhota saatana. Mutta tätähän ei ole tapahtunut, joten siinä mielessä Jumalaa " saa" syyttää saatanan tekosista.



Itse usko Korkeampaan, olkoon Jumala tai mikä tahansa muu nimi, ihan sama. Mutta uskontoihin en usko, juuri näiden epäloogisten juttujen takia. Ja uskontohan on AINA ihmisen luomaa ja pyörittämää.

pelaavat? Mahtaa Jumalaa ahdistaa, kun hän on kaikkivaltiaana luonut aivan karmeitakin ihmisiä...

Vierailija:

Että uskoo ilman raskaita todisteita (esim. näkemättä Jumalaa). Kyllä kuka tahansa uskoisi jos näkisi Jumalan, enkelin tms.

Nyt usko on valinta, tunne.

Ne, jotka eivät usko, eivät usko, vaikka heille esittäisi minkälaisen todistuksen tai ihmeteon. Usko onkin järjen ja näkemisen yläpuolella ja aina Jumalan teko ja Jumalasta lähtöisin. Olen todella kiitollinen, että Jumala on lahjoittanut uskon, koska se ei ole mikään itsestäänselvyys.

Vierailija:

pelaavat? Mahtaa Jumalaa ahdistaa, kun hän on kaikkivaltiaana luonut aivan karmeitakin ihmisiä...

Jumala suree jokaista lastaan, joka on epäuskon ja synnin ja elää kadotuksen tilassa, mutta on iloinen jokaisesta kadonneesta lampaastaan, joka palaa pahoilta teiltään takaisin kotiin. Muistattehan tuhlaajapoikavertauksen. Jumala haluaa, että palaamme Hänen luokseen vapaaehtoisesti, koska itse tahdomme niin, Hän ei halua pakottaa ketään.

Kiusatakseen? Miksei vapaa tahto voi olla valitsemista useamman hyvän väliltä?

Meissä kaikissa on paha ja hyvä. Toisilla paha on voimakkaampi. Tämä kaikki kuuluu siihen, että me ihmiset oppisimme elämään oikein. Paratiisi voisi olla olemassa, mutta sitä ei tule, koska me emme osaa olla epäitsekkäitä, emme osaa kunnioittaa elämää ja toista ihmistä vaan haluamme kaiken nyt ja heti, kaikki nautinnot, emmekä tunnista pahuutta itsessämme.

Eikö hän voi tuhota luomakuntaa, jos lopputulos on niin huono, täynnä kärsimystä ja aivan muuta kuin hän toivoi?

Siihen on kiva vedota kun muut selitysmallit loppuvat kesken.

Olisi oikeasti aika epämiellyttävää, jos lapseni alkaisi rukoilemaan yhtäkkiä....

Jos kerran olet sitä mieltä, että Jumala (ja ilmeisesti siis myös kaikki muutkin jumalat) on satuolento, eihän sen pitäisi sinua haitata, jos lapsikin kerran tietää asian. Vai onko sinusta vastenmielistä myös se, jos lapsi haluaa kirjoittaa joulun alla kirjeen joulupukille, vaikka tietääkin sen oikeasti olevan toivelista vanhemmille?

niin ei todellakaan ole oma valintani että en enää tänä päivänä usko. Raamatussa luvataan että joka pyytää sille annetaan usko, mutta se ei pidä paikkaansa.

Lapsi kuitenkin tietää (tai ainakin pyrin opettamaan) sadun olevan satua.

Ajatus siitä, että joku toinen " aivopesee" lastamme, ei ole kovin miellyttävä. Päiväkodissa olemme kieltäneet uskonnollisen kasvatuksen.

Lapsemme saa kyllä laulaa vaikka Jumalan kämmenellä, tms. Se löytyy hänen levyhyllystäänkin, lastenlaulu-cd:llä. Mutta rukoileminen... en tiedä, miksi se olisi niin epämiellyttävää. Ehkä juuri siksi, että itse emme tee niin, se ei kuulu meidän elämäämme, enkä halua lapselleni sellaisia vaikutteita vielä. Kun hän kasvaa ja alkaa ymmärtämään asioita, ja oppii ajattelemaan kriittisesti, niin en vastusta sitä jos häntä alkaa uskonasiat kiinnostamaan. Olenhan minäkin niitä aikoinaan opiskellut, käynyt kirkossa jne, mutta valinnut toisen tien. Lapsenikin saa valita oman tiensä, mutta ei vielä, koska on vasta lapsi ja helposti johdateltavissa.

Vierailija:

Jos kerran olet sitä mieltä, että Jumala (ja ilmeisesti siis myös kaikki muutkin jumalat) on satuolento, eihän sen pitäisi sinua haitata, jos lapsikin kerran tietää asian. Vai onko sinusta vastenmielistä myös se, jos lapsi haluaa kirjoittaa joulun alla kirjeen joulupukille, vaikka tietääkin sen oikeasti olevan toivelista vanhemmille?

Samasta asiastahan siinä rukouksessakin on kyse, silloin jos ei siihen kerran oikeasti usko.

Jos näkisin lapseni rukoilevan leikisti (siis näen että se on oikeasti leikkiä), niin ei siinä mitään.

Mutta aito rukous sisältää uskon.

Raamattu sanoo, mitä on hyvä elämä. Hyvin harva siihen pystyy. Jos kaikki eläisivät pyyteettömästi, lähimmäisiään ja itseään rakastaen (esim. huolehtisi itsestään: hengen ja ruumiin ravintoa you know), olisi se paratiisi täällä. Nyt on me elämme helvetissä. Siksi kaikki paha, siksi kaikki paska tapahtuu. Tämä on se helvetti!



Ei ole saatanaa, saatana on ihminen, me kaikki.

t. yksi samaan pyrkivä

" Lapsenikin saa valita oman tiensä, mutta ei vielä, koska on vasta lapsi ja helposti johdateltavissa. "





Usein uskovaisia syytetään lasten aivopesemisestä, vaikka kysehän on täysin samasta asiasta käänteisesti. Minä kerron lapsilleni Jumalasta, koska he ovat vielä lapsia ja helposti johdateltavissa. En ymmärrä, miksi se on tuomittavampaa kuin ateismilla aivopesu? (ja oikeasti, minusta kummassakaan ei ole kyse todellisesta aivopesusta, vaan omien arvojen opettamisesta lapsille) Minusta olisi todella outoa, jos joku kasvattaisi lapsensa uskomaan toisin kuin itse uskoo, oli se usko sitten kumpaan suuntaan tahansa.