^^SYYS SISSIEN LOPPUVIIKKO^^

Haikarapolska - 28.06. 10:28 vastaa tähän viestiin (2/40)

Huomenta vaan kaikille!

Heitin tuossa kuopuksen heti aamutuimaan ratsastusleirille ja mielessä oli vielä pinet aamu-unet sen jälkeen, mutta eipä sitten enää väsyttänytkään. Outoa :). Nyt siis täällä.



Peikkoäet, elektiivinen sektio tarkoittaa juuri tuota ennalta suunniteltua keisarinleikkausta. Mulla on indikaationa ahdas lantio. Lapset eivät mahdu tulemaan alateitse maailmaan ja sen takia sitten tuo leikkaus. Ensimmäisessä synnytyksessä asiaa ei vielä tiedetty ja ihan normaalisti käynnistyi synnytys kestäen 30 tuntia ennen kuin vauva hätäsektiolla sitten viimein ulos saatiin. Sen jälkeen sitten ymmärrettiin kuvata lantio ja todettiin, että alatiesynnytys ei tule onnistumaan. Kuopus tuli sitten jo suunnitellulla sektiolla, kuten taas tämä kolmaskin.

Alkuun riitti päivittelijöitä siitä, että voi harmi kun et voi kokea tuota alatiesynnytystä ja kysymyksiä siitä koenko olevani huonompi äiti. Se tuntui tosi kummalliselta ja oudolta. Tuli jotenkin syyllinen olo, mutta aika pian pääsin noiden kommenttien yläpuolelle. Nyt taas kun synnytys lähestyy näitä ihmettelyjä ja kysymyksiä on alkanut puikahtaa esiin, mutta yleensä kuittaan asian sillä, että keisarinleikkaus on toinen tapa synnyttää, jossa ei kyllä kivulta tai vastavuoroisesti lapsen tuomalta onnen tunteelta säästy. Henkilökohtaisesti koin ensimmäisessä synnytyksessäni kaiken muun paitsi ponnistusvaiheen, joten jotain perspektiiviä asioihin kyllä löytyy.

Nuo viime päivien lööpit ovat olleet surullista luettavaa. Itsekin ajattelen niin, että se oikein tapa synnyttää on se, mikä ei vaaranna äidin tai lapsen/lasten henkeä.



Masukuva oli tosi hieno, kiitos siitä peikkoäet. Pitäisiköhän mun viimein käydä katsomassa miten tuo siirtäminen näille sivuille tapahtuisi...jääköön se nähtäväksi.

Piti jo aikaisemmin kommentoida myös rakkausvauvan kuvia. Komia on masu ja ah miten ihania tytön vaatteita olitkaan löytänyt. Teidän böönälla on jo ihan oma garberoobinsa.



Mä olen ihan tyytyväinen näihin tämän hetkisíin säihin, nimittäin olen alkanut hikoilemaan. Aamuisin herään tukka märkänä ja nukun ilman peittoa. Päivisinkin mulla on koko ajan kuuma. Ihan semmonen " mummotauti" olo, vaikka kyseessä mammataudin yksi oire :)



Nyt kahvin keittoon!



Haikarapolska ja neiti masukki 30+3

taallakin puolella maailmaa.

Hope moyrii, mutta potkii selvasti tuossa rt tarjonnassaan jaloillaan ylos kylkiluihin ja paallaan tai kasillaan ihan nivusiin.



Ruoka ei oikein maistu taalla; mutta pakko se jotakin on syoda; sitten kun luistan jostain ruokailusta iskee aivan hirmu nalka! Mitaan himoja ei kylla ole; ihan ruokanalka vaan vaivaa.

Jopa alkukolmanneksen piimahimo on hiukan laantunu, juon kylla paivittain, tuntuu pitavan mahan toiminnasta huolen.

Omenamehua en voi juoda, kun laittaa ripuliksi kaiken omanatuotteiden syonti. Ananastahan suositellaan tuohon turvotukseen, mutta oon pakottanu ihan vesilinjalle itteni, ettei noita suolojakaan tulis liikaa (ei siis vichya tms.)

Limpparit ja vakevat ruuat oon jattany jo suosiolla myohemmaksi.



Vatsa on aikas kumpu; ja selvasti painaa alas oikein kunnolla; voipi olla tuskallinen elokuu... ma en vielakaan oikein osaa tuota aijaa.commin kayttoa, ja mulla on joku kumma estokin talla koneella ettei kuvat suostu tiedostoista lahtemaan. Joten ihailen sitten vaan muitten lahettamia kuvia...



Voikaahan hyvin

-levinia ja Hope rv 28+5-

Minun synnytystapa-valikoimasta puuttuu vielä tämä suunniteltu sektio. :) pitäisiköhän toivoa, sitten voisi osallistua keskusteluun toooosi syvällä kokemuksen rintaäänellä. No, ei tosiaan.



Minun eka synnytys kesti myös pitkään ja sitten päädyttiin sektioon. Sektiossa selvisi että lapsi oli avosuisessa tarjonnassa eikä siksi oikein mahtunut tulemaan normireittiä. Olen edelleen tavattoman kiitollinen ja ajattelen lapseni ja minun enkeliksi sitä ihanaa lääkäriä joka minut leikkaisi. En unohda häntä! Sittemmin mahani tulehtui ja siksi toivoin kovasti alatiesynnytystä seuraavalle lapselle ja tietenkin tälle tulevallekin. Minulla ainakin toipuminen alatiesynnytyksestä oli ihan toista luokkaa kuin sektiosta. Tietysti minun sektiota edelsi tuo pitkä synnytysyrittely joka vei aikatavalla voimia. Mutta en pysty riittävästi korostamaan sitä että synnytystavassa tärkeintä on turvallisuus.



Luultavasti tulemme vielä tulevina viikkoina aika usein keskustelemaan näistä synnytysasiosta. Itse olen jo huomannut miettiväni tulevaa synnytystä kiihtyvällä tahdilla.



Tämän päivän Aamulehden Morossa oli mainio vinkki synnytykseen: " Jos tulee tiukka paikka, ajattele Talvisotaa!"



Nuhasta tai nenästä. Minulla on ollut kaikissa raskauksissa tavattoman kuivat nenän limakalvot. Ilmeisesti kuuluu kuvioon. Muut limakalvot sitten ovat hyvinkin hyvin öljyttyjä.

Moi!

peikkoäet ja turkulainen 26+4