APUA vaikean 1,5 veen kanssa!
oikeesti minä ja mies ei jakseta enää. Meidän lapsi on ihan kauhea.
Normaali päivä lapsen kanssa on, että se repii cd:t lattialla, hypii päällä, repii kattilat lattialle, paukuttaa niitä yhteen, kuskaa kengät pitkin kämpäää, repii vaatteet pois vaatekaapista, rämplää cd-soitinta ja tv:tä. Nousee seisomaan syöttötuoliin, keittiönpöydälle, keittiön tasoille, vessanpytynpäälle ym. Hyppii sängyllä ja sohvalla. Puree äitiä ja isää. ym ym.
Ulkona karkaa puistosta (myös aitojen yli), käy viemässä toisten lasten lelut ja tavarat, karkaa kävellessä, karkaa kaupassa. Vaunuissa istuu suht nätisti, mutta ei sitä voi aina istuttaa, kun tota älytäntä energiaa pitäsi johonkin tuhlata.
Ollaan oikeesti tosi rikki. Tiedänhän minä, että äidin raskaudenaikainen stressi ja keskosena syntyminen vaikuttavat lapsen tempperamenttiin, mutta mitä voimme tehdä asialle nyt? Onko mitään tehtävissä?
Kuria olemme aina pitäneet. Lasta torutaan aina kun tekee pahaa, eli nykyään torumme 24/h/vuorokaudessa. Lapsi saa pusuja ja haleja ja pääsee syliin aina kun haluaa. Olemme kokeilleet tukistamista, josta ei ollut mitään hyötyä..sen lopetimme. Olemme kokeilleet puhetta, keskustelua, harhautusta...mutta mikään ei toimi!
HUOH
Kommentit (55)
Hetken (noin 1-2 vuotta) joudut kulkemaan lapsen perässä jatkuvasti ja katsomaan ettei tee typeryyksiä. Koti kannattaa järjestellä niin, ettei lapsi saa cd-levyjä tms. levitettyä ympäriinsä.
Kannattaa mennä ulos lapsen kanssa heti aamupäivästä. Älä laita rattaisiin, vaan kävelytä hänet leikkipuistoon. Siellä anna hänelle vaikka pallo jota potkitte yhdessä. Eli käytä väsytystekniikkaa.
Älä käytä liian rankkoja keinoja lapsen kurittamiseen. Vuoden päästä huomaat, että tuo olikin aika iisi vaihe lapsen kehityksessä, sillä kunnon uhma on vasta tuloillaan....
mutta pitäisikö ostaa pojalle valjaat? sillä muuten yhdessä käveleminen leikkipuistoon ei onnistu. Poika karkailee ja jos pidän kädestä tiukasti kiinni, niin heittäytyy veltoksi. Kerran heittäytyi niin rivakasti roikkumaan käteeni, että pojalla meni luu kädestä paikoiltaan :(
AP
Enpä tunne yhtään tuon ikäistä joka kävelisi nätisti vanhempansa vierellä. Valjaatkin voi olla ok, tosin varmaan niistäkin tulee tappelua kun ei saa mennä minne haluaa.
että pojan pitäisi tuhlata energiaa. Sitä ei rattaissa istumalla kulu. Puistossa energiaa ei kulu kun poika keskittyy toisten tavaroihin ja varsinkin polkupyöriin. Tai karkaa aidan yli kadulle.
Ei onnistuisi meidänkään lasten kanssa, ikää on ollut reilusti päälle 2 kun kävely on onnistunut edes jotenkuten, muuten juoksevat minne sattuu. Kaikenkaikkiaan sun kannattaisi vähän relata, sun lapsi on tosi pieni ja toimii niinkuin pienet lapset tekevät. Lopeta se jatkuvat toruminen ja koita nauttia siitä että sulla on vilkas ja utelias lapsi.
kun ei edes vessassa voi käydä. :(
AP
Mulla on ihan samanlainen lapsi, meillä on keittiön pöydän tuolit käännetty lattialle niin ettei pöydälle voi kiivetä samaten kaikki muut kiipeilypaikat estetty (paitsi sohva ja sänky minne saa kiivetä). Jos repii kattilat kaapista sillä välin kun olen vessassa niin eipä tuo nyt niin vakavaa ole, sitten leikitään niillä ja kerätään pois.
Vierailija:
kun ei edes vessassa voi käydä. :(AP
Hermoja vaatii tuollaisen lapsen kanssa, mutta pärjäätte kyllä. Ja apua on saatavissa(= perheneuvolaa, toimintaterapiaa jne.), kun vaan avoimesti ja rehellisesti kerrot avuttomuuden tunteistasi ja jaksamattomuudestasi.
Sitten vaan tiukka linja niissä asioissa missä pitää. Eli kädestä kiinni kun kävelette, jos valahtaa veltoksi, niin pysähdyt odottamaan vaikka tunniksi (ilman hermojen menetystä). Sitten jatkatte matkaa käsi kädessä.
Sanot lapselle jämäkästi mitä asioita teette ja sitten myös teette ne. Älä tee paljon vaikeita sääntöjä, joista on mahdoton pitää kiinni, vaan pieniä selkeitä sääntöjä joista pidetään 100% kiinni.
Uskon, että lapsesi on ihan normaali, kuten muutkin täällä ovat sanoneet. Mutta mutta. Ehkäpä lapsesi kaipaa hiukan itsevarmempaa äitiä, joka osaa olla pomona pikkuiselle ja laittaa rajat?
Itselläni on meinaan samanikäinen poika, ja hän kyllä kävelee ihan nätisti äidin vierellä puistoon, kun äiti niin sanoo. Meillä kasvatus aloitettiin hyvissä ajoin, jo puolivuotiaana. Käytä lempeitä keinoja, tuo tukkapöllyjuttu kuulostaa minusta väkivallalta.
ensimmäiseksi järjestät kodin niin että lapsesi ei saa kiellettyjä tavaroita helposti revittyä. Sitten toiseksi olette mahdollisimman paljon ulkona, menkää jollekin vaikka jalkapallokentälle juoksentelemaan pallon kanssa. Me ollaan useimmat päivät puistossa vaikka lapsemme myös kiipeilee ja yritää ottaa toisten leluja (kiellät joka ainoa kerta ja jos ei toimi niin kanna lapsi jonnekin muualle)
Kävelytä sellaisessa paikassa, pururadalla, metsätiellä missä voi kävellä itse, eikä haittaa vaikka ei pitäisi sinua kädestä kiinni. Ja osta valjaat jos tuntuu helpommalle niin.
Ja kaikkein eniten lakkaa stressaamasta itse niin paljon, ei haittaa vaikka ette kävelesi juuri sinne suuntaan minne sinä olit ajatellut eikä haittaa vaikka laatikosta on tyhjennetty tavarat lattialle. Leikitte ja keräätte ne yhdessä takaisin.
En suoraan sanottuna usko tuohon väsytystaktiikkaan, lapsi aina vaan jaksaa. Me kyllä kävellään puistoon, mutta aikaahan siinä menee kun lapsi säntäilee minne sattuu. Valjaita ei suostu käyttämään.
Vaikee kirjottaa tätäkin ku lapsi juoksee sängyllä!!
Meillä ei ees auta kaapinsulkimet ja oviportit ym, koska lapsi oppii avamaan ne hyvin nopeasti...
Olen välillä tosi väsynyt, mies ihmettelee miksi koti ei ole tiptopkunnossa. Sen hetken ku lapsi nukkuu niin mäkin haluan rentoutua.
Vessaan ja suihkuun lapsi otetaan tietenkin mukaan, vaikka vaikeaahan se on. Ruoanlaitto on hankalaa.
Oon melkein aina lapsen kanssa kahdestaan, mies on työreissuilla, eli ei oo siitäkään apua.
Toivotaan, että tää tästä joskus helpottaa, vaikka epäilen. Isänsä on edelleen aika säheltäjä ja kova menemään...
Ja pidätte kurin vaikka tuntuu mahdottomalta. Meidän kuopus oli juuri tuollainen. Aina kiukkusi ja karkaili. Huusi kun lähdettiin kotoa ettei halua autoon. Sitten huusi kun ei halunnut autosta pois. Huusi kun ei halunnut avoimeen päiväkotiin sisälle ja hetken päästä kun ei halunnut lähteä sieltä ulos. Ja sitten ei taas halunnut autoon ja sitten ei sieltä pois...jne jne
Pidin vaan kurin ja olin kun en olisi huomannut ihmisiä jotka katsoivat että mitä tuo tuolle lapselle tekee kun se tuollla lailla huutaa koko ajan.
Se päivä koitti jolloin kasvatus tuotti tulosta vaikka usko loppui moneen kertaan. Yhtäkkiä lapsi oppi että kävellään vieressä ja suojatietä ylittäessä pidetään kädestä kiinni jos ei halua että kannetaan. Ja paljon muuta. Villi on toki vieläkin mutta menee tuhat kertaa paremmin ja yllättää usein positiivisesti. Kannatti vaan olla antamatta periksi.
Ei sitä lasta VOI jättää yksin edes vessakäynnin ajaksi. Mitä jos se kiipee sängylle/pöydälle ja putoaa?
Miten olet tollaisen kanssa ulkona sadekelillä? Se on sekunnissa kastellut itsensä.
Ja ei onnistu tavaroiden yhdessä kerääminen, äiti kerää ja lapsi levittää...
Ja lapsia ihan oikeesti on erilaisia, toiset vaan kiltisti tottelee eikä tee mitään tuhmuuksia. Ovat muutenkin rauhallisia, istuvat, katselevat kirjoja jne. Ottavat yhden keksin kun tämä on ottaa kourallisen ja levittää ne lattialle. Tämä on ehtinyt tehdä jo 10 kiellettyä asiaa kun toiset vasta miettivät, että missä mennään... Ja muut lapset jopa kieltävät tätä lasta!
Miksei mun lapsi usko mitään?
T:16
Mun kaikki ovat olleet juuri mainittuja riiviöitä. Kun pääsette näistä eroon, niin tilalle tulee jotain muuta ärsyttävää...
Ei tuollaiset 1,5 vuotiaat ole vaikeita tai villeja. Vaan aivan normaaleja lapsia.
Aina löytyy tuoleja/penkkejä, pöytiä, hyllyjä, sänkyjä mihin voi kiivetä. Eikö teillä ole huonekaluja?
Miten voi olla ulkona kun sitä ruokaakin pitäisi yrittää laittaa ja siivota pitäis koko ajan? Ei ehdi.
T:16 (18)
Vai onko ne muut sitten epätavallisen rauhallisia?
16
Sellainen lapsi joka istuisi hiljaa paikallaan olisi paljon kummallisempi.
Kääntäkää tuolit kumoon, pitäkää vessan ovet kiinni, käyttäkää kaapinsulkimia jne. Ei tuon ikäinen torumalla usko ja on ihan luonnollista että lapsi tutkii ja touhuaa. Vähän löysempää pipoa.