*Elokuiset ma-ke*

Tässä vielä pinoa sairaalakassi keskustelusta:

http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?appid=102&m=10605332&p=2&tm…



Huomenta elokuiset juhannuksen jälkeiseen viikkoon. Täällä meni juhannus rauhallisissa merkeissä kotona ollessa, kyläillessä ja etenkin syödessä hyvin. Meillä otettiin lähinnä levon kannalta, mikä kyllä onkin hyvä lähinnä minun oloni kannalta, kun ei enää sillä tavalla jaksa.



Oireet jatkuvat ennallaan, eli nipistelyjä kohdun suulla ilmenee, supisteluja/ kohdun kovotteluja tulee muutama päivittäin, selkä kipeytyy jos pidemmän aikaa seisaallaan tai istuillaan ilman lepoa. Suonen vetoa oli taas yksi aamuyö, kun pohkeesta veti suonta niin ilkeästi. Maha on jo aika iso, mutta myös aika alhaalla ollut jo pidemmän aikaa, vaikka riittää sitä pienellä ihmisellä ihan kylkiluihinkin asti saakka, mutta enemmän alempana taitaa jo olla. Kovasti liikutaan täälläkin ja jalan pohja vaeltaa pitkin mahan pintaa, näyttää tosi hassulta.



Torstaina olisi sitten neuvola ja samassa lääkärintarkastus, jossa kohdun suun tilanne tarkistetaan samalla, kun ollut supisteluja ja pistävää tunnetta kohdun suulla. Harmi vaan kun oma terkka on lomalla ja lääkärikin on taas eri, mutta toivottavasti ihan mukavia nämäkin.



Vauvalle on viime viikkoina ommellut, uudin verhoa, päiväpeittoa yms. Eilen leikkasin valmiiksi kastemekon osat ja sitä tarkoitus tällä viikolla alkaa ompelemaan voinnin mukaan, kun ei sitä kuitenkaan vauvan synnyttyä malta rueta tekemään.



vauva2006 rv33+2

juhannus meni anoppilassa,ja olipas komeat kelit.tuli oltua ulkona aamun heräämisestä nukkumaan menoon asti 12t päivässä.kasvoi varmasti känsä persuksiin siitä istumisesta,kun ei tarvinnut pojan perässäkään juoksennella.siitä pitivät mummu ja pappa huolen,joten todella lökölomalla oltiin.en mä sitä olemista kauempaa kuin pari päivää jaksaiskaan,joten nyt on ihanaa taas olla kotosalla ja puuhastella näitä juttuja täällä.



ajattelin aloittaa valokuvarallin.on kaikki kuvat koneella 3v ajalta.jospa niistä nyt ne tärkeimmät kehittäisi ja saisi albumiin ennen vauvan tuloa.mulla oli samanmoinen projekti kun esikkoa odotin.en tiedä tuleeko siitä mitään kun pojan kanssa ollaan heinäkuu kotosalla,mutta yritän ainakin =)



olo on hyvä!viime viikolla mainitsin kipeistä suppareista,nyt oli ainakin juhannusrauha niiden osalta.veneilemässä käytiin,ja sitä jaksoin tunnin kerrallaan ja sitten piti lopettaa,samaten autokyytiä menee juuri tuo mummulan matka 1,5tuntia,ei enempää.sitten alkaa supistella.

mennään miehen kanssa tänään elokuviin,elokuva kestää 3tuntia,saa katsoa missä asennossa tuon loppuajan vietän =) pitää sitä jotain sentään ihan kahdenkin tehdä.ja kun pojan saa hoitoon milloin vain.

meillä on molemmat isovanhemmat " aina valmiina" .todella ihana juttu!



torstaina neuvola,sf mitan tarkistus kun menee alaviivan tuntumassa ja viime kerralla oli aika samoissa kun edellisessäkin.povaavat kaiketi pientä vauvaa,no kaikki me muutenkin pieniä ollaan.aika miniperhe =) joten en ole ainakaan vielä huolissani.



vauvalle piti tuoda mummulassa varastossa ollut sänky kotiin,jotta edes jotain saisi valmiiksi,mutta eipä se sitten mahtunut autoon.joten sen tulo siirtynee,eli ei mitään vauvalle laitettuna....edelleenkään.

mukavaa viikonalkua kaikille!

neitiniiskunen 31+4

elokuisetkin palailemassa juhannuksen vietosta taas kotioloihin. itse en missään kyl ollukkaan. kaupunki juhannus oli meillä.

varmaan saadaan aikaseksi pidempi pino kuin viikonlopunpino.

itseäni väsyttää kyl ja heikotuksia jotka johtuu tod. näk. alhaisesta verenpaineesta ja alhasesta hb:stä. hapeton olo. yritän pitää huolen tosta rautatablettien syönnistä nyt ja astmalääkkeet kohallaan.

tänään on onneksi vähän viileämpi päivä.



nyt lähen puistoilemaan muksujen kaa ja he saavat siellä herkullista kanasoppaa. täytyy ite taas haukata jotain kun nälkä kurnii vatsassa taas jo.



palailen taas asiaan.



voikaa hyvin.



äippä ja masuasukas 33 tasan.

Jee,mulla alkoi tanaan mammaloma! tai no eka viikko vuosilomaa ja sitten heinakuussa virallinen aitiysloma, nyt vaan kehittelemaan kaikenlaista tekemista,jotta pysyy mieli virkeana. Joku jo kirjoittelikin valokuvaprojektista,ehkapa itsekin pitaisi ottaa sellainen proggis.



Laittakaas pinoon mita aiotte mammalomalla tehda,itse kun asun ulkomailla,niin ei ole kauheasti noita kavereitakaan mita tavata.Tanaan menen kampaajalle hakemaan piristysta ja ehka huomenna kokeilemaan vatsatanssia,meilla on ns.neuvolassa sellainen bump cafe missa kokoonnutaan joka tiistai ja sitten on tuollaisia naytospaloja,esim.joskus ollut hierontaa,manikyyria jne.En kylla tieda kuinka napatanssi onnistuu tallaisen vatsan kanssa...



Kukas olikaan menossa leffaan? Ma kavin kanssa pari viikkoa sitten leffassa,3tuntia meni rattoisasti,vauva kylla innostui liikkumaan,mutta ei niin paljoa kuin 4viikkoa sitten,kun nyt alysin laittaa hupparin masun paalle,niin ei valot niin kovasti valkkyneet vatsaan.En tieda oliko vaan mun mielikuvitusta,mutta auttoi.Silloin ekalla kerralla kaveri myllari vatsassa hurjasti ja mietin jo etta meinaako se tulla sielta ulos...



Kohta on jo heinakuu ;)



Ikimba 34+4

Viimeistä viikkoa töissä siis viedään ja aika hassulta tuntuu ajatella että ensi viikosta alkaen ei näitä työhommeleita joudukaan enää pohdiskelemaan. Nyt sitten pitäisi kone putsata ja käydä vanhat sähköpostit lävitse ja siivota huone ym ym. että ei käy aika pitkäksi näin lopuksi. Aika monethan on jo ilmeisesti jääneet pois töistä?



Juhannuksena käytiin tuttavilla grillailemassa ja viikonloppu vietettiin kotosalla. Isäntä kun väsää meille lisää makuuhuoneita (miksihän ;) ja pikkuisen alkaa projektilla jo olemaan kiirus...Noh, jos nyt alkuun onkin vähän ahdasta niin haittaako tuo, yläkertaan on kuitenkin tulossa kaikille omat huoneet.

Eilen sitten otin ja kävelin 6km:n lenkin (tyttö kärryissä) ja illalla istuskelin 3h leffassa ja nyt on selkä puuduksissa. Lenkki meni yllättävän hyvin vaikka ilma oli inhottavan ahdistava ja lopuksi olinkin tyytyväinen että tuli pitkästä aikaa kunnolla liikuttua. Leffassakin jaksoi ihan hyvin istua vaikka etukäteen kyllä jännitti pitkä kestoaika. Penkit oli hyvät ja ihmisiä vähän niin sai röhnöttää ihan niinkuin halusi ;)



Olotila on ihan hyvä vaikka maha pistääkin vastaan tilanteessa kuin tilanteessa. Supistuksia tulee päivittäin mutta närästys on onneksi ainakin toistaiseksi loppunut. Loppuviikoksi onkin luvattu taas vähän viileämpiä ilmoja ja vesisadetta mikä on erittäin hyvä koska takapihan nurmikko näyttää melkoisen kuivettuneelta.



Viikon jatkoja



Jav@ 31+0

Ajattelin taas pitkästä aikaa kirjotella!



Juhannus meni kotona ollessa ja mies oli la ja su päivät töissä, joten eipä siinä mitään erikoista ehdi tehdäkään. Saunottiin kovasti ja grillattiin!



Töistä olen ollut sairaslomalla jo kolme viikkoa, kun ei ottanut taudit loppuakseen! Olin elämäni kamalimmassa flunssassa. Kaksi viikkoa oli nenä tukossa ja olo TODELLA huono. Kuume vaan ei noussut. Sitten ajattelin, että nyt rupeaa varmaan helpottamaan niin yöllä alkoi aivan kamala korva särky! Eikun aamulla lääkäriin ja korvatulehdushan siellä. On ollut kerran elämässäni ennen ja olin silloin alle 1-vuotias.. Sain sitten tietysti antibiootit viikoksi, jotka eivät tehonneet. Aloitettiin toinen kuuri, kymmenen päivän, josta ehdin syödä kaksi tablettia, kun alkoi hiivatulehduksen oireet! Hiiva oireista kärsin vähän vieläkin, mutta muuten rupeaa olemaan olo parempi! Että onpa ollut vallan mainio viimeinen kuukausi!!!!



Onko muilla 2-3 vuotiasta esikoista??

Ajattelin vaan, kun meillä on tuo 2,5 vuotias neiti, joka on mielestäni tosi hankala!! Varmaan tässä on kyllä itsessäkin vikaa, kun on koko ajan aika väsynyt. Joutuu heräämään yöllä kolmesta viiteen kertaan vessaan, plus mitä esikoinen herättää(1-5krt). Koita siinä sitten nukkua hyvin!

Jok tap esikko saa hirveitä itkuraivokohtauksia muun muassa sellaisista asioista kuin; autonturvaistuimessa istuminen(liikumme autolla vähintään kerran päivässä ja aina istuu istuimessa, ettei mikään outo juttu), ei saa syödä muroja kun ruoka on melkein jo lautasella, ei saanut tiskirättiä kun minä juuri pyyhin pöytää, ei halunnut istua ostoskärryissä kaupassa vaan siellä kori osassa(jota ei ole ikinä saanut tehdä).... Tässä esimerkkejä tämän päiväisitä! Ja näitähän riitäisi loputtomiin. Siis ihan joka asiasta voi suuttua ja huuto on TOSI kovaa!

En halua enää lähteä mihinkään, kun ei mistään päästä ilman tappelua!

Onko muilla vastaavaa???

Mitähän voisin tehdä, että raivarit edes vähän rauhoittuisi???

Tänäänkin olen jo kaksi kertaa itkenyt näiden raivareiden takia, joten tämä todella hankaloittaa elämää!!



Vauvalla on kuitenkin masussa kaikki hyvin! Kaikki arvotkin viime neuvolassa oli kohtuullisia! Torstaina sitten uudestaan neuvolaan.



Anteeksi hieman omanapainen ja valittava viesti, mutta pakko oli avautua johonkin, kun tilanne on nyt niin hankala!!!



Nyt rauhoittumaan ja lukemaan uutta perhelehteä...



T: Mona, " vaikea" esikoinen ja tiitiäinen 34+3

monalle: kyselit et onko jollain 2-3 vuotiasta esikoista.

meillä on pikkukakkonen nyt 2v5kk eli juuri tuossa parhaassa / pahimmassa kiukuttelu ja raivari iässä. meilläkin aikasta omatahtoinen kova päinen tuo pikkuherra on. loukkaantuukin niin herkästi kaikesta ja huuto on kova.

lisäksi jaksavat tapella tuon esikoisemme joka juuri täytämäs 5v.ja molemmat on vilkkaita poikia et välil tuntuu et apua mihin tulikaan ryhdyttyä. rakkaita nämä lapset on mut kyl saa huhkia toden teolla.

ei sitä niin vaan tän mahan kans kyl juoksennella perässä.



et kotoisalta kuulostavat nuo kiukuttelut.



nyt lähden syöpöttelemään, lapset koisii sohvilla päiväuniaan.



jaksamisia masukkaille .



äippä ja pojanvilpertit +masuasukas 33+0

Minulla on vielä ti, ke ja to töitä tällä viikolla, ja sitten

alkaa vapaat. En pidä kesälomia, vaan säästän ne tulevaan

parempaan tarpeeseen, joten jään suoraan äitiysvapaalle.

Mammalomaprojektia olisi vaikka kuinka paljon, kun kotona

on kanssani sitten 2 lasta kesälomalla. Mies on töissä, kun

hän vaihtoi juuri työpaikkaa, ja lomat menivät sitten siinä.

Ensi viikon hän ottaa sentään palkatonta, ja menemme koko

perhe kylpylään yms. Itse en tosin ehkä enää ui, tai katsotaan

nyt, mitä lääkäri sanoo perjantaina!

Loppuviikoksi olen minäkin varannut ripsien ja kulmien

värjäyksen sekä kampaajan, niin saan jäädä odottelemaan

vauvaa " tällättynä" . :)

Äitiysvapaalla pitää pestä vauvan vaatteita sekä vaunujen kankaat

ja laittaa sänky valmiiksi yms. Mitään en ole vielä tehnyt, paitsi

tyhjäsimme makuuhuoneesta yhden pienen vaatekaapin vauvan

vaatteille, kestovaipoille ja tavaroille.

Ja turvakaukalo pitää ostaa! Muuten meillä on aika hyvin tallessa

kaikki isommilta sisaruksilta.

- Sinilintu rv 34+3

ikimba:

Jee,mulla alkoi tanaan mammaloma! tai no eka viikko vuosilomaa ja sitten heinakuussa virallinen aitiysloma,

Laittakaas pinoon mita aiotte mammalomalla tehda,

Ikimba 34+4

Tässä linkki esittelypinoon: http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?appid=102&m=10619618&p=1&tm…



Teresa tuskin onkaan nyt linjoilla, mutta kovasti voimia ja onnea tulevaan sektioon ja tyttären alkuvaiheisiin.



Itselläkin oli juhannus lepoa, kun esikoista viihdytti niin monta sukulaista. Syötyä tuli kyllä paljon. Neuvolan vaaka varmaan räjähtää torstaina. Muuten ei kyllä kummempaa kuulu. Rempan keskellä mekin nyt asutaan, mikä kyllä vähän ottaa päähän pölyn takia. Täytyy vain jotenkin kestää..



Mukavaa viikkoa!



Västis rv 32+3

ikimba/syyslintu:minä olen ollut lomalla 4.6. alkaen ja sitä ennen pari viikkoa sairaslomalla, äitiysloma alkaa sitten virallisesti 30.6. ja siihen asti siis kesälomailen. Suomessa pitää pitää/on lupa pitää kesällä vähintään 60% lomistaan, joten laskelmoin, että näin saan ne sitten pidettyä, en tiedä sitten onko täällä äitiyslomalle jäädessäkin aivan pakko niin pitää vai koskeeko sitä vähän vapaammat säädökset, näin olen kuitenkin ymmärtänyt. Itse en mitään ihmeempiä ole aikonut äitiyslomalla tehdä, lepäily on pääasiassa. Tähän mennessä olen käynyt kampaajalla, lepäillyt, käynyt ostamassa kaikki tarvikkeet tulokkaalle ja ommellut paljon sisustusjuttuja vauvalle, kuten verhoa, sänkypeiton, lakanoita yms.



vauva2006 rv34+2

Kiitos sinilintu ja vauva2006 tiedoista mita tulette tai olette tehneet aitiysvapaalla. Harmi kun en osaa ommella :) ehka pitaisi opetella! Ja varmaan jos on jo lapsia niin he pitavat kylla kiireisina,itseni pitaisi nyt vaan nauttia tasta hiljaisuudesta ja rentoutua,kerata voimia tulevaa varten.Sitten kun vauva on syntynyt niin varmasti haikailee naita hiljaisia aikoja,kun oli aikaa tehda sita ja tata.



Ja ainahan voin pyoria taalla netissa :) ja onhan noita tekemattomia hommia,vauvan vaatteiden pesua jne. Ostokset on melkein tehty,tisuvoide ostamatta,joku sita suositteli etta olisi hyva olla olemassa jo alkumetreilla.



Nautiskellaan!



Ikimba

Juhannus vietetty, omalla mökillä ensimmäistä kertaa :D Ollaan kaksi vuotta mökkiä jo rakennettu, eikä vieläkään ole täysin valmista, pihoissa meneekin varmaan ensi vuoteen. Mutta saunaan pääsee ja sisällä on sisustamista vailla valmista, joten voi vähän jo nauttiakin. Enkä minä mitään juuri jaksa tehdäkään, sama väsy vaivaa, kuin muitankin.



Muuten olo onkin ihan mainio, tänään ensimmäistä kotiäidin päivää vietettiin 4v neidin kanssa. Vähän levoton neiti, taitaa tulla tarhasta vieroitusoireita ;) Ja ajatelkaa, sormukset pyörii sormissa! Turvotuksesta ei ole siis pienintäkään merkkiä, päin vastoin. Moni on kommentoineet poskieni kaventuneen odotusaikana. Painoa on tullut ekasta neuvolasta 4 kg, joten kait sitä minusta on sitten siirtynyt masun sisälle. Sopii kyllä minulle, painoa on ollut ennestään ihan liikaa. Nyt koetan asennoitua liikkuvaiseen elämään synnytyksen jälkeen, saa nähdä, pitääkö nämä suunnitelmat...



Minä olen nyt 10 päivää kesälomalla, sitten alkaa mammaloma. Minä tein näin, kun olen pienessä yrityksessä töissä, en olisi mitenkään saanut saikkuja tarvittaessa järjestymään, joten otin mammalomalle varaslähdön, ettei tulisi minun voinnin suhteen yllätyksiä :) Ihanaa on kyllä olla kotona, saa nähdä koska alan kaivata töihin ;) Viikko ollaan nyt kotona, kun mies töissä ja sitten pariksi viikoksi mökille. Heinäkuun puolivälissä ajattelin alkaa jo rauhottumaan kotinurkille...



Teresalle terkkuja, voimia sektioon ja pienen ihmisen alkutaipaleelle! Suojelusenkeleitä lähetän!

Nyt pitää lähteä laittamaan neidille iltapalaa. Voikaa hyvin!

emma 33+3

Se on sitten juhannus taas vietetty. Meillä se meni ihan rauhallisissa merkeissä kotona ja mökillä. Meillä on mökki tossa ihan n.10km päässä ja siellä käytiin grillaamassa ja saunomassa. Lapset jäivät vielä sitten papan kanssa mökin pihalle telttaan yöksi. Kyllä olivatkin pojat yö-retkestä innoissaan!!! Eivät ole aiemmin teltassa yöpyneetkään ja nyt oli pappa ostanut pojille omat makuupussit ja kaikki!!



Joku kyseli mitä tehdä äitiyslomalla.. Eipä ole muistunut mieleenikään että sitäkin voisi pohtia.. Itse olen ollut kotona nyt reilut viisi vuotta (esikoisen syntymästä asti siis) tosin viime talven aikana suoritin loppuun kesken jääneet opintoni (iltalinjalla), mutta muuten ihan kotiäitinä olen tämän ajan ollut. Meillä on ainakin päivisi sellainen sutina jotta ei siinä paljon tarvitse ylimääräistä tekemistä keksiä.. Piti ihan pysähtyä miettimään, että miltä se tuntui jäädä kotiin silloin esikoista odottaessa! Enkä nyt todellakaan muista, että mitä silloin päivisin touhuilin.. Mutta sen tiedä, että jos nyt olisin vastaavassa tilanteessa niin käyttäisin sen ajan lepäämiseen ja itseni hemmotteluun!!! Kävisin myös mieheni kanssa kahden syömässä, leffassa jne. sellaiseen kun ei ole nyt lasten kanssa järjestynyt kovin paljon aikaa!! Viettäisin aikaa myös hyvien ystävien seurassa, nauttisin tuntien juttusteluista, kun ei kukaaan olisi jatkuvasti keskeyttämässä.. Tiettysti laittelisin myös valmiiksi kaikki vauvan tavarat, ostelisin ihania potkuhousuja, silittäisin lakanoita, makaisin sohvalla vattaani silitellen..



Nyt tuntuu taas että aika on huristellut ihan hurjaa kyytiä!! Ajatelkaa on jo kesäkuun loppu!!! Mulla ainakin alkaa ajatukset jo kovasti kääntyä tulevaan synnytykseen ja siihin ihanaan omaan pieneen nyyttiin!! Jotenkin muutoinkin tuntuu, että tunteet ovat pinnassa ihan koko ajan. Loukkaannut, pahastun, ihastun.. jotenkin tosi herkästi.



Nyt alkavat jo lapsetkin heräillä.. Täytyy lopettella tältä erää.

Hei hei ja hyvää päivän jatkoa kaikille!!!!!



pönttö-örvelö rv 32+3

Ihanan rauhallista (KOP KOP KOP!), kun lapset saavat näin aamupuuron jälkeen katsoa uutta intohimoaan, Muumivideota - ja niistäkin kelpaa vain tuo Näkymätön lapsi1

Mona, Kermakarkki ja muut jo lapsekkaat: Meillä siis kolmevuotias esikoinen parhaassa uhmaiässä puremisvimmoineen (oikeasti, tuon " Minä tahdon, minä EN tahdo!" -kiljun kestää satamiljoonaa kertaa paremmin kuin eilisen kaltaiset päivät, jolloin taas pitkästä aikaa poika ei tehnyt muuta kuin kävi tasaisin väliajoin purra narskauttamassa pikkusiskoa poskeen, ohimoon ja nenään... zembalot soivat, kun poika kirkui jäähyllä terassilla! Ja minä lopulta kävin itkeä tihuuttamassa vessassa, kun olen muutenkin hiukan huonokuntoinen, jaksapa tosiaan siinä sitten kerta toisensa jälkeen moista järjettömyyttä! Eilenkin päikkäreiden jälkeen sovittiin yhdessä, että NYT osataan olla kaikki kavereita, ja että kiltisti käyttäytyvät saavat äidin paistamia namskulättyjä. poika oli onnellinen - ja NAPS, kun vatkasin vaniljavaahtoa, puraisi siskoa aivan syyttä!) ja sitten tämä pippurinen tarmonpesä, minäminäitte-tyyppinen 1 v 5kk tyttö. Esikoinen ei ole koskaan saanut esim. kaksi tuntia yhtäjaksoisesti kestävää raivaria, mutta tämä pieni töpökkämme jo on pariin kertaan. Uhmaikäänsä odotellessa... !



Juhannus oli ihana, kun kokeiltiin uusia grillireseptejä, löhöttiin, lapset vouhottivat puutarhassa... Iltaisin saunottiin miehen kanssa, jaksettiin kerrankin anuttia toistemme seurasta ja rakastettiin (ihan mukavaa vaihtelua!) - ja käytiin kävelyillä. Ja tämä se taisi olla vihoviimeinen virheeni: Eilisen olen tosiaan ollut kykenemätön liikkumaan, kun alapäähän pistää hullun lailla, ja ennenkin tiheät supistelut ovat nyt tajuttoman tiheitä. Eivät onneksi kivuliaita, mutta ahdistavat, ja kipu alapäässä on ihan riittävä. Eilenkin Prismassa pillahdin itkuun lopulta maitohyllyllä, kun en enää olisi voinut ottaa askeltakaan, pisti niin sairaasti. Lohtuirttareita sitten mussuttelin illasta nauttien Tahdon asiasta. Tänään sama juttu. Hoidapa siinä sitten kahta vilkasta salamaa! Meidän vimpulat ovat kyllä melko energisiä: Perjantaina käveltiin kaupungin torille jätskeille, matkaa yhten suuntaan 2.5-3 km. MOLEMMAT tahtoivat väen vängällä kävellä, jopa tämä yksivuotias - itse asiassa hän JUOKSI - matkan torille ja takaisin, eli viisi-kuusi kilometriä! Mies työnsi tyhjiä tuplarattaita ja minä hölkötin tämän yksivuotiaan rinnalla, eipä ihme, kun paikat nyt höllinä.



Jaaha, nyt vaaditaan banaania. Huomenna neuvola, saapa nähdä, mitä sanovat.



Vitanova rv 34+3

Meillä 4-v tyttö ei ole enää uhmaiässä, joten olen myös autuaallisesti unohtanut osan niistä tempuista. Ainoastaan muistan, että tiukkana oli pakko olla, jos alkoi se haluan, en halua. Silloin piti olla vain yksi vaihtoehto ja kestää se julmettu huuto ja kiukku. Joskus sylittely ja lohduttelu auttoi raivoavaa, joskus piti odottaa, että raivo on ohi ja sitten vasta lohdutukset. Meillä oli siinä mielessä hyvä (tai huono) uhmaikäinen, että uhmakohtauksia tuli enemmän kotona kuin esim. kaupassa. Itse koin 2-v uhman pahemmaksi kuin 3-v uhman. Nyt tämä tahtotyttö sitten kyllä järjestää muuta ohjelmaa, mutta tämä on taas erilaista.



Ihmettelen teidän pitkiä kävelylenkkejä. Itse en kyllä pysty kilometriä tai kahta enempää kävellä ilman kipuja. Tai joskus pystyn, mutta ikinä ei tiedä etukäteen, että milloin.



JOs nyt viettäisi äitiyslomaa ilman esikoista, niin lepäilisin, lukisin kirjoja, leipoisin, siivoilisin rauhassa, tapaisin kavereita, kiertäisin huvikseen kirppareita/kauppoja ja tietenkin laittelisin vauvalle juttuja valmiiksi rauhassa. Kuitenkaan kuntoni ei ollut mikään loistava esikoisenkaan äitiyslomalla, joten paljon tekemisistä keskittyi kotiin.



Tänään onkin paljon ohjelmaa, joten täytyy mennä valmistautumaan.



Västis ja Taimi 32+4

Valitan nyt teille. :-) Ehkä te kanssasisaret ymmärrätte näitä vaivoja.



Minulla on selkä ihan julmetun kipeä. Nostot sattuvat ja kyykistelyt ym. Onko muilla selkä kipeytynyt? Aikaisemmissa raskauksissa ei todellakaan ollut tällaista vaivaa. Tosi ikävää JOS tätä jatkuu loppuun asti.



Meillä riehuu flunssa jo toista viikkoa. Tämä räkätauti on tosi tiukassa ja nyt nousi kuopukselle kuume.



Vauva voi hyvin masussa. Hän taitaa edelleen olla perärilassa, sillä potkut tuntuvat alhaalla. Vauvan pää tuntuu (kova pallo) oikealla kyljessä. Rv 36 on kääntöyritys JOS ei ole itse siihen mennessä kääntynyt.



Mukavaa sadepäivää!



T: Ona rv 33+4

Kyllä minullakin selkä rasittuu ja pientä särkyäkin ilmenee, mutta onneksi tämä on ainakin veilä tullut pitkään jalkeilla tai istuillaan olemisesta ja menee yleensä lyhyelläkin levolla ohi. Jos siis muistan tarpeeksi paljon lepäillä päivän aikana, selkäoireet pysyvät yleensä poissa. Toisinaan on kyllä päiviä jolloin selkä kipeytyy herkemmin.



Kävelystä: Minustakaan ei ole enää aikoihin tuntunut hyvälle kävellä kovin pitkiä matkoja, joten jäänyt lähinnä hyötyliikunnaksi nämä minun kävelyt. Supisteluja ja liitoskipuja alkoi tulla lenkkeillessä, joten mieluummin olen vähemmällä kävelyllä nyt tällä hetkellä ja pyrin pitämään asukin vielä mahan sisäpuolella. Kävely olisi kyllä muuten hyväksi ja välillä tekee todella paljon mieli lähteä kävelylle, muttei sitten uskalla ottaa sitä riskiä kuitenkaan.



Oletteko jo saaneet aikoja rv36-37 ultraukseen ja synnytystapa arvioon vai tehdäänkö sitä edes joka paikkakunnalla? Minä saan torstaina neuvolan yhteydessä ilmeisesti ajan ultraan.



vauva2006 rv34+3

Taas on käyty neuvolassa, kaikki oli ihan ok, painoa tulee omasta mielestä liikaa, terveydenhoitajan mielestä ei :)



Verenpaine 110/70

Hb oli vain 112, joten rautaa nyt vähän aikaa

Painoa 650g/vko, nyt yhteensä 10,7kg painoa tullut

Pissa puhdas

Turvotusta ei ole

Sf mitta 31,5, alakäyrältä hieman keskikäyrän yläpuolelle, hieno juttu !

Ja vauva kääntyi muutama päivä sitten perätilasta raivotilaan, ihanaa !



Aina puhutaan odottajien painonnoususta kiloina, mutta paljonko teillä on lähtöpaino ja paino nyt, itsellä lähtöpaino 60,4 ja nyt 71,1kg, olen 176cm pitkä.



Meidän paikkakunnalla ei ole uudelleen synnyttäjälle ultraa enää raskauden loppumetreillä, lääkärin tarkastus on rvkolla 36 eli minulla ensi viikolla.

Rvkoja tänään 34+5.

Painosta: Minulla normaalipaino seilaa yleensä 56-58 välillä. Lähtöpaino oli 58 kg ja painoa viimeksi neuvolassa pari viikkoa sitten 66,8 kg eli 8,8 kg tullut lisää siihen mennessä. Torstaina uusi neuvola, joten saan tuoreemman tiedon painostani, joka varmastikin noussut, ainakin luulisin niin. Pituutta 161 cm. Minä en kauheesti tuolla painon nousulla jaksa stressata, kun aikoinaan olin liian laiha ja suurin toiveeni oli saada painoa lisää, kun huimausta oli kamalasti ja näytin liian laihalta. Tykkään olla sopusuhtainen mieluummin kuin liian laiha, katson mieluummin vaatteista ja peilistä milloin painoa on liikaa kuin vaakalla käymällä.



vauva2006 rv34+3

Niin kaukaisilta kuulostavat nuo uhmaikäisten ongelmat, kun omat lapset on jo 5 ja 6v, mihinkähän sitä onkaan taas päänsä pistämässä ;) Omat temppuilunsa tietysti isommillakin, mutta älliä löytyy päästä jo edes jonkin verran.



Minäkin lomauduin eilen, mutta epäilen ettei tule tekemisen puute. Sivussa olleet opinnot pitäisi saada päätökseen ennen vauvaa ja ollaan loppusyksystä palaamassa takaisin kotiseuduille eri puolelle Suomea yli kymmenen vuoden jälkeen, joten asioiden hoitamista ja järjestelyä riittää. Nykyinen asuntokin pitäisi myydä, hommata jostain kiven kolosta uusi ja samalla päättää, aletaanko rakentamaan vai ostetaanko valmis... Vauvalle ei olekaan mitään vielä valmiina, eikä varmaan tule olemaankaan vielä pitkään aikaan :) Jos se nyt päättää etuajassa syntyä niin eiköhän jostain jotain vaatteita löydy ja nukkukoot vieressä! Sitten on vielä kesän " häiriötekijöitä" , mökkeilyä, huvipuistoja, kyläilyjä... En jaksa stressata (ehkä ihan vähän...), aika se vain sitten loppuu vaihteeksi kesken.



Eilen kävin neuvolassa, tässäpä tulokset:

Viikkoja 32+3

Paineet 108/67 (putoaa vain koko ajan)

Painoa 390g/vk (yht. vajaa 9 kg), ihan ok, kun lähtöpainoa oli aika vähän, vaikka itse pidänkin kevyestä olosta

Sf 28 (mielestäni nyt enemmän, mutta terkkari katsoo valmiiksi mitä viimeksi oli ja mittaa sen perusteella uudenkin mitan..)

Syke ja liikkeet ++

Pissa oli nyt puhdas, yllätys yllätys, kun olin välttänyt sokeria edellisen vuorokauden, kun en jaksa turhaan verikokeissa hypätä (minullahan ei siis verensokeri nouse vaan liika sokeri menee läpi pissaan).



Lääkärineuvola-ajan sain vasta viikolle 37, yksi tavallinen sitä ennen. Järvessä saa kuulemma uida, kunhan ei lapsivesi valskaa, sinilevälle ehdoton ei. Supistusten vuoksi lääkärikäyntiä ei aikaistettu, ei kuulemma vaikuta mihinkään vaikka mikä olisi tilanne (?), jos reissussakin tulee jotain, niin neuvolat ja lääkärit löytyy muualtakin. Viikolla 26 minulla oli kohdunkaula kiinteä 3 cm huolimatta monen kuukauden supisteluista, joten ei siinä kuulemma mitään ihmeitä nopeasti nytkään tapahdu. Koitin sitten illalla varovasti itse (juuri ja juuri yltin :) ja omasta mielestäni nyt on pehmeä ja yhdelle sormelle auki, kaulan pituudesta en tiedä (olen koittanut ennenkin joskus, joten jokin näppituntuma on). Ihan ok tilanne mielestäni, ainoa vaikutus luultavasti on, että itse synnytys on sitten lyhyempi. Kakkoseltakin kohdunsuu aukesi aikaiseen, mutta neiti syhtyi ajallaan.



Kaikenlaista vaivaa sitä on ilmaantunut minullekin, mutta yritän olla kovasti valittamatta koska itse osani valitsin, mies kyllä varmaan saa tarpeekseen silti :) Pitkä paikallaan seisominen on kaikkein pahinta, joka paikkaa alkaa särkemään ja vihlomaan. Oli ' ihanaa' löytää tuo ketju turvonneista alapäistä ;) sama vaiva minullakin ja tekee varsinkin iltaa kohti olon tosi epämukavaksi ja vaikeaksi. Meidänkin masukki on ollut alusta asti todella matalalla, sekin varmaan vaikuttaa. Ja samoin kuin jollain muullakin, seksin jälkeen särkee helposti ja pystyssä ei kärsi olla ollenkaan, joten on ollut aika vähissä touhuilu tässä raskaudessa. Vähän on huono omatunto asiasta, kun kuitenkin mielelläni hoitaisin ' aviolliset velvollisuudet' kunnolla... Lisäksi jalat turpoavat (uusi kokemus minulle), jos olen pitkään liikkumatta. Univaivat, suonikohjut, liitoskivut jne. ovatkin sitten varmaan jo niin tavallisia, ettei niitä kannata edes mainita... ;)



Mukavaa käydä täällä vähän valittamassa anonyymisti, tulee heti parempi olo! Täytynee lähteä käymään ruokakaupassa, kun tuo jääkaappi ei itsestään tunnu täyttyvän. Jaksamista vielä töissä oleville ja muillekin raskautetuille!!



Miksuliinu 32+4