Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Läheisriippuvuus on helvetistä, varoituksen sana syvänä kiitoksena tälle palstalle!
10.02.2025 |
Tuhoisasta suhteesta toiseen, ja lopulta niin atomeina että ei kykene huolehtimaan lapsistaan, vaivalla rakennettu ura viemärissä, velkahelvetti ja totaaliköyhyys, kroonistunut masennus ja ahdistus ja muitakin päänsisäisiä mausteita, näin jotain mainitakseni. Sellaista helvettiä saa aikaan läheisriippuvuus. Ai niin ja alkoholisminkin itselleni kehitin.
Kunpa joku olisi aikoinaan vaikka takonut lekalla päähän, että syy ei ole niissä miehissä vaan mun läheisriippuvaisessa mielessäni. Olisi ehkä ollut pelastettavissa edes lasten elämä.
Mutta se olikin tämä palsta ja eräs pitkä ketju aiheesta, joka sai mun silmäni avautumaan. Ne olivatkin mun omia haavojani, joita koitin hoitaa addiktia hoivaamalla ja särkynyttä ehjäksi rakastamalla. Muiden muassa.
Eli kiitos kaikille jotka ovat täällä läheisriippuvuudesta niin raadollisesti puhuneet! Jotain on siis vielä minunkin osaltani tehtävissä, vaikka kyllä ehti suurin osa elämästä valua viemäriin.
Jos siis siellä joku teistä miettii, että on tullut ajauduttua aina vaan huonoihin suhteisiin muita hoivaamaan, niin suokaa edes hetkeksi katse sisimpäänne. Että olisiko siellä jotakin haavoja tai traumoja jotka hoitamattomina ajavat toistuvasti tuhoamaan itseä. Ettei kävisi kuten minulle.
Kommentit (27)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisko sinulla linkata sellainen ketju mistä olet oppinut jotain? Itsellä vähän samaa vikaa.
Olipa hieno keskustelunavaus. Juuri näin. Näistä asioista on hyvä puhua avoimesti ja tuomitsematta. Itselläni aika voimakas hylkäämisen pelko, johtunee lapsuusajan kokemuksista. Aika kauan olen rämpinyt näissä mielentiloissa niitä itse tiedostamatta. Olen jo yli kuuskymppinen ja vasta muutaman vuoden yrittänyt ymmärtää käytösmallejani. Onneksi on sellaisia läheisiä joiden kanssa voi avoimesti puhua asioista. Ammattiterapeutille en halua mennä, en halua avautua tuntemattomille. Nyt opettelen tunnistamaan näitä pelkojani. Kiitos ap sinulle tästä avauksestasi, toivon kaikkea hyvää elämääsi.
Läheisriippuvuuttakin on monenlaista. Joku tosiaan hoivaa itsensä kipeäksi ja toinen kantaa syyllisyyttä muiden mahdollisista mielensäpahoittamisista niin että oma elämä jää elämättä. Raja läheisriippuvuuden ja ns. lähimmäisenrakkauden tai jonkun sosiaalisen kohteliaisuuden välillä on jokaisen itse selvitettävä omalla kohdallaan. Tsempit kaikille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla samaa, nykyään voin jo nauraa sille asialle vaikka on joskus ollut tosi vaikeaa. Minulla on kans mennyt monet asiat päin helvettiä kun olen elänyt läheisriippvuudesta käsin. Pääsin kuitenkin terapiaan ja olen käskenyt itseni kohtaamaan asiat niin kuin ne on. Se ihan todella auttaa kun prosessi lähtee etenemään.
Meillä kaikilla on omat ristimme kannettavana ja ne heikkoudet, täytyy olla myös myötätuntoa itseään kohtaan. Hienoa, että tiedostat nämä asiat, siitä se lähtee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Narsismi ja riippuvainen sekä epävakaa persoonallisuus johtuvat äitisuhteesta lapsena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisko sinulla linkata sellainen ketju mistä olet oppinut jotain? Itsellä vähän samaa vikaa.
https://www.vauva.fi/keskustelu/3876335/laheisriippuvuudesta-eroon?page…
Vierailija kirjoitti:
Narsismi ja riippuvainen sekä epävakaa persoonallisuus johtuvat äitisuhteesta lapsena.
Höpö höpö!
Tuo oli sitä 70-luvun äitejä kaikesta syyttävää n s psykologiaa, josta on myöhemmin luovuttu, kun lääketiede on mennyt eteenpäin.
M m autismi oli silloin äidin vika, kunnes päästiin lääketieteessä niin pitkälle että löydettiin oikeat, neurologiset syyt.
Äidin huoli lapsensa terveydestä ja kehityksestä ei siis riittänyt yhteiskunnalle, vaan äidin niskaan kaadettiin vielä syyllisyys sairauden aiheuttamisesta.
Jonkunnäköistä noitavainiota tuokin, sillä isistähän ei puhuttu halkaistua sanaakaan kun miespuoliset psykologit ja psykoterapeutit jakoivat diagnoosiarvailujaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisko sinulla linkata sellainen ketju mistä olet oppinut jotain? Itsellä vähän samaa vikaa.
https://www.vauva.fi/keskustelu/3876335/laheisriippuvuudesta-eroon?page…
Toi ketju on huippu. Osoittaa myös sen, miten vähän ymmärrystä ihmisillä on läheisriippuvuudesta! Antoi itselleni myötätuntoa kovasti.
Tää on kans hyvä ig-tili aiheesta vaikka puhutaankin samasta asiasta vähän eri termein. https://www.instagram.com/soultionstherapyandcoaching/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tää on kans hyvä ig-tili aiheesta vaikka puhutaankin samasta asiasta vähän eri termein. https://www.instagram.com/soultionstherapyandcoaching/
Oho, kiitti!!
Rajua on tuo läheisriippuvuus. Vierestä seurannut, miten ystävä muuttaa aina uuden miehen perässä mihin tahansa, ja lapset seuraa perässä. Sitten hetken päästä kaikki on pilalla, kun oli jo alusta saakka mutta riippuvuus vääristää kaiken.
Kyllä sä selviät. Olen itsekkin selvinnyt läheisriippuvuudesta. Olin reilu 30v, kun aloin hoitaa itseäni.
Nyt lähempänä 50v.
Alue: Aihe vapaa
On se siitä kavala riippuvuus, että koko ihmisarvo tuntuu olevan siitä kiinni, saako hoivata muita. Se tyhjiö sisällä ei vaan hoivaamalla ikinä täyty.