Lue keskustelun säännöt.
Miten lapsi opetetaan kävelemään?
07.10.2008 |
No niin, niin monta kertaa olen täältä erilaisissa yhteyksissä lukenut, että tenava kävelee, kun se vaan siihen opetetaan. Nyt olis hyvät vinkit tervetulleita!
Kyseessä 2,5 junttijästipää, joka osaa kyllä siis kävellä - toisinaan. Pari kilometriä lähimetsissä ei ole temppu eikä mikään, mutta auta armias, jos olis vähän niinkuin pakko mennä johonkin. Autoon, kotiin, päiväkotiin...
Pojalta katoaa jalat. Siis kokonaan. Ja ääntä lähtee. Mitään muuta ei sitten tapahdukaan. Jos sattuu saamaan jästikohtauksen keskellä mettää niin siihen jää. Joskus olen "jättänyt" siihen, jos paikka on semmonen, että ei ihan heti ekana pääse juoksemaan auton alle tms. mutta 10 minuutin vartoilun jälkeen (piilossa) on omat hermot pettäneet ja olen hakenut kirkuvan, sätkivän, potkivan ja kiemurtelevan tyypin pois... Ei tee yhtään mitään, vaikka häipyisinkin, istuu vaan. Poikaa ei vissiin ihan noin vaan fuulata. Tietää kai, ettei äiti oikeesti voi kokonaan siihenkään jättää...Ja jatkaa mököttämistä. Ja jos tarvii töihinkin ehtiä, ei paljon olis aikaa puolta tuntia kikkailla yhden jätkän kanssa...
Saattaa vetää herneet nenään ihan mistä vaan. Ei saa avata itse auton ovea, kukaan ei avaa auton ovea hänelle valmiiksi. Ei saa just sitä lippistä, jonka halus. Ei saa kävellä ite tai joutuu kävelemään ite. Ei saa nakella kiviä tai hyppiä kuralammikossa (ainakaan riittävän pitkää aikaa). Saattaa viskata pipon pusikkoon ja sitten parkuu sen pipon perään. Sama homma hanskojen kanssa.... Ihan mitä vaan.
Kolmas tenava tekee tuloaan ja mä alan olla entistä vakuuttuneempi siitä, ettei me päästä rattaista ikinä. Mä en yksinkertaisesti jaksa kantaa poikaa, joka painaa 16kg kovin pitkään - enkä varsinkaan kasvavan mahan kanssa...
Mitenkähän tuo nyt sitten käytännössä tapahtuu, että lapsi vain opetetaan kävelemään? Kertokaa, please!
Kommentit (6)
meilläkin oli tuollainen huutaja. Ja sitten kun hänet kannettiin kotiin, autoon tms minne piti joutua, hän huusi suorin vartaloin ja kuuluvasti APUAAA...
Anteeksi etten muista miten siitä selvittiin (poika nyt 16) mutta eiköhän aika hoida homman... Kärsivällisyyttä :-) ole varovainen mahasi kanssa :-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
paitsi että meillä on kyseessä tyttö.
Tuota kesti pari vuotta, nyt kun lapsi on 4-vuotias niin alkaa helpottaa...
Just luin neuvolasta saadusta läpyskästä 25 kasvatuskikkaa.. Ookko saanu? Tai kysyny neuvolasta neuvoa?
Ittellä lapset 3- ja 4- vuotiaita ja on kävelly siitä lähtien kun osaa kävellä. Asiaa ei tehdä suureksi ongelmaksi. Jos lapsi ei ole ennen kävellyt, ei voi vaatia liikaa! Eikä varsinkaan liian nopeaan vauhtiin ilman kättäsi.
Meijän kuopus on ollu vähän haaveilija käveleen, mutta kun ottaa kädestä ja kysyy juostaanko kilpaa niin innostuu tai sanoo että haluatko avata oven?
Toi kun sanot että jätät pentusi kiljumaan yksin kuulostaa ihan kamalalta.
Mitä jos nyt ajattelisit asiaa lapsen näkökulmasta niin huomaat miten kamala olet lapsellesi.
Tossa lapsen kasvatuskikka-lehtisessä just kerrottiin miten lapsen maailma kaatuu jos saa väärän väriset sukat tai lastenohjelmat meni jo. Tässä kikassa sanottiin että ARVOSTA LASTASI.
Sulla on tahtoikänen lapsi joka haluaa itse pukea (ja tekee sen usein väärin) tai haluaa itse avata ovia. Sitä sanotaan oppimiseksi, lapsi haluaa tehdä itse. Mikä siinä on pahaa?
2- vuotiaana lapsi seuraa parhaiten kun saa positiivista palautetta, unohdat jäkättää takasin ja kävelytät (älä raahaa). Joskus voi koittaa juosta kilpaa. ÄLÄ HYLKÄÄ LASTASI. Ajattele jos joku kerta lapsi onkin itse lähtenyt pois kun monen minuutin jälkeen vasta tarkistat mitä lapsi tekee?
Itse otan lapsen syliin toksi ajaksi! Lapsellakin on sama oikeus kuin sulla olla joskus väsynyt tai kiukkunen.
Se on opittu tapa että katoat näkyvistä -lapsi itkee pettymystä ja tietää että haet kohta. Olet opettanu että jätät sen kiljumaan yksin ja palaat kohta. Toi ei edistä tilannetta miksikään. Mutta lapsesta toi tuntuu varmasti kamalalta kun äiti ei ymmärrä.
Tossa samasessa lehtisessä oli muuten muutokseen vaadittavassa ajasta: Vaikka sulle ei ole temppu eikä mikään tulla ja mennä. Lapselle se on iso asia!
Anna lapselle aikaa lopettaa leikki ja anna lähdölle aikaa.
Sanothan itsekin että sulla ei ole aikaa kikkailla yhden kanssa. Mutta lapsi tarttee sitä, aikaa. Anna lapselle enempi huomiota ja valmistele lähtöä.
Jos sulle nyt tulee tarve puolustella itseäsi, se kertoo vaan omasta itsekkyydestäsi. Ei siitä että teet jotain lapsesi puolesta. Lapsi pitää kasvattaa ymmärryksellä ja huomiolla, EI siihen auta lahjonta, uhkailu tai kiristys. Jos uhkailuja ei toteuta: oppii lapsi ettei niistä tartte välittää (siis vaikka tää sun hylkääminen). Jos toteutetaan, päädytään helposti kielteisten reaktioiden kierteeseen. KÄRSIVÄLLISYYTTÄ.
Eri ikäkausina on erilaisia ongelmia, ne menee kyllä ohi kun opastat, lohdutat ja kannustat!
Ittellä kolmas vauva olisi tossa 8 viikon kuluttua valmis poksahdukseen, minä en mene tohon kiljumiseen ja koheltamiseen vaan koitan päinvastoin hidastaa asioita ja pitää langat käsissä positiivisien juttujen kautta. Enempi syliä ja juttelua. Vähempi kiirettä.
Tässä raskaana ollessa ei kiinnosta jos myöhästyn, mutta olen herkkä jos lapsella on paha olla.
Jos rattaita ei ole pakko käyttää niin älä käytä. Kannusta lasta. Enempi positiivisia juttuja!
"Sulla on tahtoikänen lapsi joka haluaa itse pukea (ja tekee sen usein väärin) tai haluaa itse avata ovia. Sitä sanotaan oppimiseksi, lapsi haluaa tehdä itse. Mikä siinä on pahaa?"
Ei varmasti mitään. Mikäli poika haluaisi tehdä itse. Tai haluuhan se - silloin kun ei saa ja ei haluu sit ku sais...
Vähempi kiirettä?
Herätänkö lapset jo kuudelta?
Läpyskät on kivoja ja kaikki toi toimi meidän esikoisella loistavasti... Kädestä poika ei anna ottaa. Saa hepulit, eikä liiku senkään vertaan = näyttää siltä kuin pahisäiti raahais lastaan pitkin pihoja
Eli mä siis vissiin vaan kannan vaan johonkin maailman tappiin asti, kun ipana haluu aina vaan "hylskyyn" mentiin mihin vaan... Ja taidan harkita vakavasti niitä tuplarattaita.. sittenkin...
Tuota on ilmeisesti meilläkin odotettavissa...
miten saan 9kk ikäiseni kävelemään ennen naapurin eetua?
Olisin vastannut että et mitenkään...
Nyt jäin pohtimaan, voipi olla että vastaus on sama. Et mitenkään.
Tai sit lahjonta, kiristys ja uhkailu...
Tai kisa, kumpi eka tuon puun luona, kumpi eka tuon liikennemerkin luona jne... koko matka kotiin asti,
Tai sit pidät hänet niissä rattaissa niin kauan, et kaverit alkaa kiusata.