Sanokaa millä ihmeellä saan lapseni syömään kasviksia?
Ainut vihannes, jota syö tuoreena on kurkku! Porkkanaa, lanttua, sipulia yms. syö, jos se on hyvin " upotettu" ruokaan. Sattumia ei siis saa olla. Ikää lapsella 3v. Ja huolen aihetta lisää se, että tuoreet juurekset eivät käy allergioiden takia :( Eli hyvästit porkkanaraasteelle, tuoreelle lantulle, omenalle, päärynälle.... Salaatti kävisi, mutta kun ei maistu! Onko muita lapsia, jotka eivät huoli vihanneksia ja kasviksia? Meillä muu perhe syö kyllä kaikenlaista hedelmää ja vihanneksia.
Kommentit (25)
Hedelmiä kyllä useampia.
Minä tarjoan sitkeästi, laitan ruoaksikin salaattia ja ruokiin porkkanaa yms. ihan näkyvinä sattumina. Näin lapsi näkee, että muut syövät sitä ruokaa ja maistelee joskus itsekin. Toteaa aina, ettei tykkää - johon minä totean, että hän oppii kunhan kasvaa isommaksi.
Jos olet huolissasi c-vitamiinin saannista, voithan antaa lapsen juoda vaikka aamupalalla kerran päivässä lasillisen appelsiini- tai omenatäysmehua?
Niissä kyllä joissain saattaa olla juureksiakin.. Meidän 2-vuotias kyllä kohtuullisen hyvin syö vihanneksia, mutta annan aina silloin tällöin " mehuna" joka on kiva pikkupullosta itse hörpätä...
Meidän lapset tykkää erityisesti kukka- ja parsakaalista, herneistä, kurkusta, tomaatista, porkkanoista (varsinkin pikkuporkkanat on mieleisiä) ja jääsalaatista. Poikakin on jääsalaatin myötä oppinut pitämään salaatista.
Marjat on tosi terveellisiä ja niillä voi korvata osan vihanneksista. Kiisselit ja ihan jäiset marjat sellaisenaan ovat hyviä jälkiruokia ja välipaloja. Jätskin kanssa marjat ovat suurta herkkua.
kaikkia vihanneksia (niitä oli aina tarjolla useampaa sorttia) piti maistaa. Pöydän ääressä istuttiin kunnes ne oli nielty, veljeni sinnitteli joskus kolmekin tuntia, mutta sinne se mustajuuri lopulta upposi.
En oikein ymmärrä, että lapsi saa tuolla tavalla valita mitä syö - ja en tietenkään tarkoita nyt mitään allergisoivien ruokien syömistä, vaan ihan tavallista ruokaa, johon kuuluvat myös vihannekset. Jos on jopkin ehdoton ihokki, niin eihän sitä ole pakko päivittäin tuputtaa, mutta ei niitä inhokkeja voi olla 99% kasvikunnan tuotteista.
Äitini toteuttaa tätä periaatetta myös työssään, on päiväkodin johtaja. Usein laopset syö päiväkodissa sen porkkanan, mutta kotona jää syömättä.
Kaikki me tällä metodilla " syötetyt" olemme erittäin kaikkiruokaisia ja ennakkoluulottomia ruuan suhteen, ruoka-aineallergioita ei kenelläkään ole. Tätä metodia toteutan myös itse oman lapseni kanssa.
silppuaa sen ihan pieneksi saksilla ja laittaa sekaan ananasta ja ananasmehua. On raikasta, makeaa ja mehevää. Ja siitä vähitellen totuttaa eri muunnoksiin ja suurempaan silppukokoon. Meillä maistuu pojille loistavasti esim. vihreä salaatti, tomaatti, kurkku, paprika ja se ananas.
Jos ei syö niin ei syö
Meidän 3v poika on myös tosi huono syömään. Pienen pienen palan saattaa maistaa ja jopa sylkäistä sen pois tai heittää lattialle.
Viime syksynä aloitti päiväkodissa ja siellä on oppinut pienen pienen palan syömään useista jutuista joita ei kotona ikinä syönyt. ei kehtaa siellä väittää vastaan ja esimerkkikin varmaan auttaa.
Meidän isommat lapset ovat aina syöneet hyvin kasviksiakin. En tiedä miksi tämä kuopus on nirso. Nykyään kotona vähän paremmin maistaa, kun sanoo, että osaathan sinä päiväkodissakin maistaa, kun " Leena" pyytää.
ja anna se salaatti lapselle ensimmäiseksi kun on nälkäinen, sitten vasta muu ruoka. Itse en lähtisi tolle pakkomaistamis linjalle. Ei ruoka saa olla pakko, jota pitää 3 tuntia väkisin niellä. Ruokaan liittyy muutenkin paljon tunteita ja mun mielestä niiden pitäis olla positiivisia.
Vanhemmat syöttivät vastenmielisiä ruokia minulle joskus jopa väkisin - siis muistan, että pidettiin kiinni ja pakotettiin ruoka suuhun ja nenästä kiinni, jotta nielisin.
Se, että lopputuloksena oli aikuisikään asti vaivannut syömishäiriö, ei liene mitenkään yllättävää.
kun oli pakko syödä ne inhottavat sipulinrökäleet kastikkeesta :( Miksi niitä ei voitu edes hienontaa siedettävämpään muotoon? Pakottamislinjalle en rupeaisi.
Tästä tosiasiasta ei pääse yli kuin pakottamalla, mitä toivottavasti nykyaikana ei kukaan enää käytä.
tarvitse edes maistaa. Välillä kuitenkin, jos vaikka olisi maku muuttunut itsestään. Sellaistakin on meillä tapahtunut :)
Meilläkin toimii se, että lapset menevät ruokapöytään kun lämmintä ruokaa viimeistellään ja salaattikulho isketään pöytään ja lautasille ruokaa odotellessa. Hyvin maistuu kun nälkää pukkaa.
Aika hintsusti vihanneksia menee, jos ruoan yhteydessä ne koittaa tarjota, kyllä se lämmin ruoka on siiloin pääasia ja salaattia vaan närpitään tai siirrellään lautasella.
häiriöiden syntyä. Vai oletko sitä mieltä, että jos olisit pienenä saanut täsmälleen päättää mitä syöt, olisit nyt terve ja tasapainoinen aikuinen. Tuskin, kaltaisesti löytävät aina jostakin laukaisevan tekijän.
Tai itse asiassa aloin syödä vasta, kun sain ekan lapseni. Silloinkin pakotin itseni syömään. Aluksi maistuivat ihan sikapahoilta. Ajattelin kuitenkin, että mun on näytettävä lapselleni esimerkkiä. Nykyisin (eka jo 10v) jopa tykkään kasviksista.
Meillä onneksi kaikki lapset syövät kaikkea, joten ei ole tätä ongelmaa.
Mutta jos lapsi ei syö, ei sitä voi pakottaakaan. Laitat vaan tarjolle, josko vaikka joskus söis. Annat vitamiinit sitten purkista, jottei tule vajausta niistä.
Ja tämän aikuisen velvollisuus on tarjota monipuolista ruokaa olen kuullut ihan ammattilaen suusta, ei ole omakeksimäni.
Olisi kiva kuulla miten pakko nieletätte kasvikset lapsella.
Toki saan pienen pienen palan pakolla maistamaan, mutta en missään nimessä vaikka kokonaista tomaatin lohkoa!
Ja eivät ole päiväkodissakaan saaneet. Sieltäkin kerrotaan, jos on syönyt jotain kasvista n. 1cmx1cm palan.
Lapseni on aina ollut terve ja esim. hemoglobiini on hyvä. Tämä terveydenhoitajamme mielestä kertoo, että lapsi saa kaiken tarvitsemansa.
Siksi mä edelleen monipuolisesti tarjoan ja lapsi syö joskus sen pienen pienen maistiaisen ja joskus jopa yhden haukun. -8
Ei tietenkään tarvitse joka päivä syömään juuri niitä, mitä tietää lapsen inhoavan, mutta kyllä jotakin vihanneksia on syötävä. Vai oikeinko mammat väittää, että sentin pätkä porkkanaa saa elinikäisiä traumoja ja syömishäiriöitä aikaiseksi? Voi pyrkiä tarjoamaan niitä mieluisimpia ja laittaa vaikka sitä kastiketta, mutta syötävä niitä on, johan tuon nyt järkikin sanoo!
Annatteko lapsenne myös valita vaattensa itse; -20 astetta ja kesämekossa mennään, kun pakottaa ei saa, NIINKO??? Että tulee eliniäinen kammo toppavaatteisiin kun niitä väkisin puetaan?
En ole traumatisoitunut. Lapseni myös syövät mummolassa samalla " pakottamisella" (oikeammin tuputtamista, kehottamista ja kannustusta) ihan mitä vaan. Kotona eivät näin tee, koska minua on helpompi fuulaa. Minä tosin laitan kotona kasvikset itse ruokaan, mummolassa kasvikset ovat erilisinä saalaatissa, raasteissa tms. Olen oikein miettinyt kuinka saan lapseni syömään riittävästi kasviksia ja olen päätynyt tulokseen, että jo ruokamateriaaleista täytyy sen puolen olla kasviksia. Siihen päälle vielä tuorepalat, hedelmät, kuivahedelmät yms. Ihan hyvin uuppoo.
Painostamalla ja pakottamalla helposti aiheuttaa lapselle vastenmielisyyden koko ruokailua kohtaan.
Puoli kiloa päivässä, toinen pitää suuta auki ja toinen lappaa?
Molemmissa vanhempi tietää, mikä olis parempi/terveellisempi vaihtoehto, ja lapsi on syystä tai toisesta eri mieltä. Jos sinä " katsot" että lapsen päällä on asialliset kamppeet, niin " katso" myös, että mahassa on asiallista ruokaa.
Laitan tuoretta aina esille, mutta olen myös siirtynyt käyttämään kasviksia enemmän ruuanlaitossa. Porkkanapihvejä, pinaattilettuja jne.