Sanokaa millä ihmeellä saan lapseni syömään kasviksia?
Ainut vihannes, jota syö tuoreena on kurkku! Porkkanaa, lanttua, sipulia yms. syö, jos se on hyvin " upotettu" ruokaan. Sattumia ei siis saa olla. Ikää lapsella 3v. Ja huolen aihetta lisää se, että tuoreet juurekset eivät käy allergioiden takia :( Eli hyvästit porkkanaraasteelle, tuoreelle lantulle, omenalle, päärynälle.... Salaatti kävisi, mutta kun ei maistu! Onko muita lapsia, jotka eivät huoli vihanneksia ja kasviksia? Meillä muu perhe syö kyllä kaikenlaista hedelmää ja vihanneksia.
Kommentit (25)
On nimittäin pikkusen helpompi pukea vaatetta, kun tunkea kasviksia lapseen.
Ihan on käytännön esimerkkiä. Lapseni on ymmärtänyt, että nyt on kesä ja kesällä pidetään vaan sandaaleja, shortseja ja t-paitaa. Ja itkun kanssa on kylmempänä päivänä silti pukeuduttu lämpimämmin.
Ja kasviksia ei silti syödä.
Teillä ei ole oikeasti asiasta kokemusta, jotka rinnastatte nämä kaksi asiaa.
ei niitä tarvitse kaataa kurkkuun. Ja siitä pystyy kyllä huolehtimaan, että pysyy tuolilla.
kerro hänelle miksi kasviksia syödään ja laita ne sellaisessa muodossa hänelle, mistä hän tykkää. Sitten välillä voi kokeilla jotakin uutta. Dippi-vihanneksilla on hyvä aloitella tutustumista tuoreisiin. Dipattavaksi kelpaa hyvin mm. kukkakaali, porkkana, kurkku, paprika, kesäkurpitsa, lanttu, nauris, omena.
Jos lapsesi tykkää spagetista tee sitä ja kyytipojaksi tomaattikastike. Siihen kun lisää joukkoon sipulia ja paprikaa, niin avot, melkein puolet onkin jo kasvista.
joka rinnasti pukemiseen, ei ole ilmeisesti koskaan tavannut lapsia, jotka eivät syö, vaikka odottaisit puoli vuorokautta. Minusta paljon järkevämpi ja enennkaikkea terveempi suhtautumistapa on se, että lapsi poistuu pöydästä kun ei enää syö. Asiasta on turha tehdä numeroa, sillä homma vain hankaloituu pakottamalla. Pian lapsi alkaa inhota koko ruokailutilannetta eikä syö edes niitä ruokia, joita on syönyt aiemmin. Mutta tätä ei tietenkään voi tietää jos oma lapsi syö ja paskoo odottamalla ja kehoittamalla.
Syöminen on aivan eri asia kuin joku pukeminen, pitääkö tätä edes perustella? Syöminen perustuu ennenkaikkea näläntunteeseen, jota joko tuntee tai sitten ei. Miellyttävää olisi varmasti aikuisenakin syödä pakotettuna, ei kun kokeilemaan.
Kuten sanottu, vanhempi päättää, mitä syödään. Lapsi päättää kuinka paljon. Ainakin perheissä, joissa ruokailuun suhtaudutaan terveeltä pohjalta.
minä " piilottelen" kasviksia mm. lasagneen, makaroonilaatikkoon, keittoihin, patoihin, kastikkeisiin. Jos olen laiska huljautan mukaan pakastevihanneksia pussillisen.
lapseni oikein onkivat parsakaalia, kukkakaalia, oliiveja (salaateista), porkkanapaloja kastikkeista juuri heidän lautaselleen. Ja pienin saalistaa erikoisuuksia haarukkaansa, laittaa sen sitten suuhunsa ja toteaa: nam hyvää!