Nyt se iski! Juhannusahdistus!
Mulle käy aina näin! Ensin mä vähän kyselen kavereilta jotain ja sitten mä sovin jotain, että ehkä. Nyt kaverit eivät ottaneet pyyntöjäni tosissaan, ja EHKÄ nähdään jos ne ei mene jonnekin.
Mä voisin ensinnäkin itse järjestää jotain. Tulee ken tulee. Tai lähteä parin kaverin luo. Tai hitto vaikka vuokrata soutuveneen...
Mä panikoin aina sitten päivän pari ennen juhlia ja tajuan vasta silloin, että mua häiritsee olla kahdestaan muksun kanssa.
Nyt me ollaan kaupungissa muksun kanssa KAHDESTAAN kolme piitkää päivää! Vasta tunti sitten tajusin, että se häiritsee mua!
Onko kukaan muu näin v*tun tyhmä joka juhlapyhä?
joskus tuntuu siltä, että jos olisi se ydinperhe, 2 lasta ja kaksi sukua - oispa helppoa lähteä anopin mökille, vaikka kuinka se anoppi kävisi hermoon...
kieltämättä aika ankeeta, kun olen kuitenkin sen tyyppinen ihminen, että juhannus kuuluu viettää " maalla" , niinkuin lapsenakin. Mutta ajattelet vaan niin, että juhannus on ylimainostettu juhlapyhä ja että tulossa on ihan tavallinen vkonloppu, niin ei harmita niin paljon. Ja ole onnellinen, että sulla on kuitenkin oma lapsi!