*** JOULUKUISET KESKIVIIKKOON***

Täällä paistaa aurinko, hieno ilma siis.

Eilen myyntiin asuntovaunu ja nyt harmittaa:-( Vaikkakin aika on kortilla ja vaunu olisi pihalla vanhentunut vähäiseen käyttöön, niin silti se tieto, että milloin vain voi pakata lapset autoon ja lähteä reissuun, on mennyttä :-((

Jotain hyvääkin kesälomaan työpäiviä enää tämä päivä ja ensi viikko.

Lapset lähtevät lomalle isälleen huomenna, se onkin jo totuttelua vaativa juttu..



ponnari ja itu 14+5



sekoilin ja laitoin tän tekstin tonne uutena alotuksena...

Mariannille hyvää syntymäpäivää!

Ja Gaiole, kikkarapää on espanjanvesikoira Muchacha (Muppe), ikää kohta 4 vuotta.



Illalla iski masis ja puhelimitse tilitin miehekkeelle tuntojani, että voisi vähän enemmän huomioida minuakin..

Lupasi koittaa muuttaa käytöstään, katsotaan nyt miten käy.



Poika pissi yöllä sänkyynsä ja koitan ehtiä pyykätä nuo petikamppeet ennen töihin lähtöä ja vielä kun ehtisi lattiat luututa. Lapset nukkuu vielä. Huomenna pitäisi sitten nousta jo neljän aikoihin, kun viedään nuo tammat siemennykselle Kajaaniin (matkaa reilu 100 km). Huolettaa sekin, miten oripoika pärjää jonkun aikaa yksinään ja pysyykö aidoissa.



Mutta nyt varmaan pitää jatkaa nuita hommia, että saa jotain aikaseksikin.



Marzi 16+1

Heräsin luvattoman aikaisin, vaikka olisin vielä saanut nukkuakin pari tuntia, mutta minkäs teet.



Jokos kaikki on kertoilleet sukulaisille että vauva on tulossa? Meillä on suurin urakka vielä edessä, mun puolen lähisuku tietää, mutta miehen puolelta ei... Olen ajatellut niin että mies saa kertoa, ja se on aika huono näissä hommissa, joten taitavat ihan arvata kun näkevät minut seuraavan kerran =D



Esittelen itseni, kun en eiliseen pinoon ehtinyt, elikkäs olen 24-vuotias opiskelija Keski-Suomesta, yksi lapsi on ennestään (3v) ja mieskin tuosta löytyy (insinöörinplanttu=) Tykkään eläimistä, ja joskus kun minulla on iso maalaistalo, niin sieltä löytyy eläimet kissoista hevosiin, mutta se on sitten joskus =D Ulkoilen, luen ja siivoan, siinäpä ne tärkeimmät...



Tätä toista odottaessa kyllä tuntuu että mitä ihmettä, olenko raskaana, oireita ei juurikaan ole, maha on nyt vähän kasvanut, mutta liikkeitä en tunne. Kävin katselemassa tuolla irc-galleriassa masukuvia joulukuisista, tuntuu että kaikilla on hurrjan isot masut =D mulla on niin tuota röllykkää tuossa että varsinasen vauvamasun näkymiseen menee vielä tovi, mutta kyllä se vähän pömpöttää =DD



Heiluri+elvistonttuvauva 14+6

en ole viikkoon päässyt nettiin, enkä nytkääne hdi ku pikaseen kertoa mitä kuuluu. maanantain ultrassa oli kaikki hyvin, kaveri vilkutti meille oikein kaksin käsin. la pysy 28.12 ja nmittaa oli 7cm. remppakiireet on kaameet ja muutto nyt vkl käsillä. eilen oli 2 päivä ku ei ollu pahoinvointia IHANAAAAA!!!



nyt töihin

Te jotka maalla asutte ja maataloja pidätte, niin oletteko asuneet aina siellä? Vai olette vasta aikuisiällä maalle muuttaneet tms.?

Kiva lukea kaikkien erilaisesta elämästä, mutta samoista tilanteista.



Minä ja mies ollaan 29v kahden tytön perheeseen odotellaan kolmatta, yllärilasta. Kaksi vuotta sitten muutettiin tänne Espanjan rannikolle, sitä ennen myytiin Suomessa kaikki omaisuus. Joku ihme kipinä oli joskus jossain tarttunut, että jotain uutta pitäisi kokea. Hyvin ollaan kaikki viihdytty, mutta elellään vuokrasopimus kerrallaan (11kk) ja katellaan tilanne aina uudelleen, missä seuraava vuosi meinataan asua. Mies on täällä töissä, joten se " hiukan" vaikuttaa kaikkeen. Eskoinen on vasta viisi, alle kouluikäisten lasten kanssa tämä passaa vielä näin.



Esikoisella nyt menossa joku kausi ja kiukuttaa kaikki ihan hirveästi. Mikään ei ole hyvä, oli se kummin päin tahansa.

Mullakin on joku " kausi" , kun mitään ei jaksa ja ärsyttää helposti. Taitaa olla sama äidillä ja tyttärellä... Tai sitten tämä raskaus vain vaikuttaa jokaiseen perheessä jollainlailla.



No, parempia tuulia odotellessa



Doshijas 14+2

Mie oon asunu lapsesta lähtien täällä korvessa, opiskelujen aikana asuttiin exän kanssa kaupungissa ja hevoset oli silloin vieraalla hoidossa/vuokralla. Nyt olen taas 1,5 vuotta asunut tuossa kotitalossa, helpottaa huomattavasti koirien pitoa ja saa hevosetkin olla omassa pihassa. Äetee asustaa miesystävänsä luona, välillä käy häiritsemässä ja senkin vuoksi omaa paikkaa etsiskellään.



Vakituinen työpaikka täällä, mutta harrastusten vuoksi olisi helpompaa asua hieman keskempänä Suomea ja taloja olenkin katsellut Savosta ja Keski-Suomesta.



Aamulla sain siivoushommat tehtyä ja vielä ehdin kerätä lantakasat laitumelta :)

Töissä on aika hiljainen päivä, kuten varmaan huomennakin.



Marzi

Töissä olivat penteleet kadottaneet mun verokorttini :P Siinä sitten kiireellä hakemaan uutta, onneksi sentään olen töissä verotoimiston vieressä. Ihmettelen vaan, että miten oli moinen onnistunut, kun samassa kirjekuoressa olleet muut paperit olivat kyllä löytyneet. Jos nyt sais sitten vaikka palkkaakin :)



Esittelyistä: Me ollaan vähän päälle parikymppinen pariskunta, viime kesänä mentiin naimisiin ja ensimmäinen lapsi tulossa. Olen opiskelija päätoimisesti, mutta enemmän tässä kyllä töissä ollaan. Lisäksi olen ns. amatöörikirjailija, esikoista yritän saada julkaistuksi :) Palaute on ollut erinomaista, mutta vielä ei ole kukaan tohtinut sitä ottaa urakakseen. Lisäksi piirtelen paljon, kirjani ajattelin itse kuvittaa. Unelma olisi tulla toimeen kokopäiväisenä kirjailijana, saas hamaassa tulevaisuudessa nähdä.



Elukoista jossain välissä kerroinkin, eli meiltä löytyy neljä frettiä, joista yksi on haettu turkistarhalta. Jännittää vaan, miten vauvan ja noiden yhteiselo sujuu. Frettejä olen pari pentuetta kasvattanut, enkä itse antaisi sellaista perheseen, jossa on alle 10-vuotiaita lapsia. Eivät ole millään tavalla lapsiystävällisiä. Luultavasti eivät noteeraa edes vauvaa, mutta taaperoa saattavat alkaa pompottaa ja pomottaa :) Täytyy vaan pitää kuri kovana.



Omaa napaa sen verran, että tuossa pari päivää sitten tuntuivat potkut ensimmäistä kertaa mahan päältä :) Vähän olin huolissani, kun töissä " unohdin" olevani raskaana ja heivailin painavaa säkkiä niin, että kylki melkein revähti. Potkuista ja möyrinästä päätellen kaikki kuitenkin on vissiin kunnossa, jopa se kylki.



Nunia ja Lumikko 16+0 (tokaan neuvolaan viikko ja ultraan neljä viikkoa)

kävitkö ircissä eilisiä esittelykuvia katsomassa, kun näit isoja mahoja..Mulla ei ainakaan ollut mahakuvia siellä tai ainakaan tän raskauden aikaisia kuvia...Herääkin kysymys onko siellä tuoreita masukuvia näytillä ja jos on niin missä?



ponnari edelleen samat viikot ja päivät

Siis hei vaan vielä kerran kaikille joulukuisille! Lämpimät onnittelut Himpula07:lle äänten kuulumisesta ja Mariannille syntymäpäiväonnittelut!



Meidän tarina sitten päättyi suureen suruun. Käytiin eilen päivystyksessä kun jo toissa iltana alkoi tulla pienen pientä rusehtavaa vuotoa, joka eilis aamupäivän aikaan lisääntyi ja mukana oli kirkkaampaakin verta. Ultrassa sitten paljastui se, mitä eniten pelkäsinkin. Sydänäänethän eivät kuuluneet viime viikolla neuvolassa. Vauva oli kuollut kohtuun. Lapsivettä ei ollut enää ollenkaan (oliko sitä ollutkaan?), joten viikkojen arvioiminen oli vaikeaa. Huomenna pitäisi mennä lääkkeelliseen " tyhjennykseen" . On kuin eläisin pahimmassa painajaisessa. Olen surun murtama ja voisin vain itkeä... Onneksi kuitenkin on nuo ihanat pienet pojat, jotka saavat ajatuksia vietyä edes aina hetkeksi muualle... Tuhannet kysymykset pyörivät päässä ilman vastausta ja toisaalta on aivan tyhjä olo...



Kaikkea hyvää teille kaikille ja onnellista jouluihmeiden odotusta!!!



Tiittis

tiittikselle!



Tämä sielu päätti sitten ottaa hieman aikalisää, tulee teidän luokse sitten myöhemmin.



Minä päätin oikein ajatuksen kanssa olla pelkäämättä mahdollisia kompikaatioita ja vauvan kuolemista, kun näitä tapauksia aina kuitenkin on. Esikoiselle kerroin kuitenkin jo aikaisemmin, että aina se vauva ei välttämättä synnykään, että saattaa tulla kaikenlaista... kun tuntuu niin kovasti odottavan pikkusiskoa (tai -veljeä).



Voimia teidän perheelle.



ps. Niitä mahakuvia on Joulumammat 07-yhteisön jäsenillä jo monella irc-galleriassa, itse en ole vielä ehtinyt laittaa..

Minä vaihdan nyt pinoa tammikuisista tänne, koska maanantaisessa np-ultrassa siirrettiin la joulukuulle, 30.12. Onko täällä muita odottajia, jotka kovasti jännittää minkä vuoden puolella vauva syntyy? :)



Sen verran esittelen itseäni: olen 22-v päätoiminen opiskelija etelä-suomesta, mutta tällä hetkellä ahertelen kesätöissä. Mies on 25-v ja tienaa meidän perheen elannon ;) Molemmille on eka lapsi, jota innolla odotellaan. Maanantaisen ultran jälkeen ollaan sukulaisille ilmoiteltu.



Susanna

12+3

voimia teille suureen suruun!





No huh, onneks siellä niitä masu kuvia on sitten esiteltykin, kun ajattelin jo jonkun katsoneen mun kuvissa näkyneen vauvamahan ;-)

Voimia tiittikselle. Ihana ihminen olet,kun jaksat ja toisia onnitella,vaikka itsellä on suuri suru.



Itseäni voisin vielä sen verran esitellä,että Satakunnassa asutaan pienellä paikkakunnalla. Ollaan miehen kanssa molemmat 30v. ja meillä on kaksi lasta,3,5v. ja 1v. Olen ollut kotiäitinä esikoisen syntymästä lähtien ja aion olla vielä muutaman vuoden. Töihin ei ole mikään kiire,kyllä niitä työvuosia on vielä ihan riittävästi jäljellä.



Joku kysyi,että joko on raskaudesta kerrottu muille...Ennen np-ultraa ei kerrottu kenellekkään. Sen jälkeen kerrottiin lähimmille sukulaisille ja ystäville. Molempien vanhemmat on sitten aika tehokkaasti hoitanut tuota tiedoituspuolta,luulen että aika moni jo tietää tulevasta vauvasta.



Omaan vointiin ei kuulu mitään uutta,päätä särkee edelleen vähän väliä.



Eipä mulla muuta tällä kertaa!



Himpula rv16+1

Iso osanottohalaus Tiitikselle!! Voimia paljon suureen suruun, vaikka lopen aikas alkumetreillä vielä mennään niin kyllä se masuasukki jo niin totta on että menetys on iso ja tuntuu syvältä.



Istahdin tähän tietsikalle kesken navettahommien, pikkasen vielä ois tekemistä ja sitten lähen katteleen onko kuopus jo herännyt päikkäreiltään.

Viimeyön se nukkuikin jo ihanan hyvin, kulmahammas numero neljä on hiukan meinannut häiritä meidän yöunia=).



Kävin maanantaina siellä np-ultrassa ja kaikki oli ihan hyvin. Veikee kaveri siellä touhuili, ja oli tosi jännä miten hyvin näkyi kun vauva nieli lapsivettä, ennen en ole moista ultrissa huomannutkaan. liekö parempi ultra, se kuvakin oli kyllä tosi selkee kaikinpuolin.

Lapset oli matkassa kaikki kolme mutta mies kotona kivenkeruussa.. Toinen ultrakin on sitten justiinsa puintiaikaan, että liekö pääsee sitten sinnekään.. Toivotaan sadepäivää;D



Lapsille kerrottiin vasta viikonloppuna vauvasta ja maananantain jälkeen niillä oli vasta lupa juosta naapuriin kertomaan, siellä kun asian ilmottaa niin kohta on tiedossa aika laajasti...

Noi on tosi onnellisia, tyttö vaan toivoo niin kovasti pikkusiskoa, että meinaa vähän hirvittää. Kovasti oon koittanut selittää, ettei äiti ja isä vaan voi päättää kumpi tulee.. Oishan se varmasti noin tulevaa elämääkin ajatellen kiva jos tytöllä olisi sisko eikä vaan kossilaumaa riesana mutta jääpä nähtäväksi kumpi tulee.

Mä kanssa jännään kovasti syntyykö tälle vuotta vai meneekö ensi vuoteen. Normaalisti olisin varma, että menee reippaasti yli kun on kaikki edellisetkin mutta näin kun olisi ihan suotavaakin mennä yli lasketusta niin.... Toisaalta oishan tuo kahden käynnistyksen jälkeen mukava kokea luonnollisestikin alkanut synnytys. Tosin viimeksi se lähes sellanen olikin kun tabletin jälkeen alkoi hissukseen poika syntymään.



Itestäni sen verran, että oon tällanen 32 omituinen höpöttäjä, kaupunkilaistyttö joka miehen perässä muutti maalle ja opetteli lehmiä hoitamaan. Kovasti kyllä tykkään ja lapsetkin saavat kasvaa äidin helmoissa vaikka aikamoista sumplimistahan välillä hommat on ja lapset kulkee monessa hommassa matkassa.

Eli asutaan Pohjois-Pohjanmaalla isännän kotitilaa jo kahdettatoista kesää yhdessä. Uusi navetta lypsyrobotteineen valmistui reilu vuosi sitten, siellä asustaa 55 lehmää plus pikkuväki.Lapsia on kolme, poika menee syksyllä kakkoselle, tyttö eskariin ja iltatähti täyttää huomenna 1,5v. Meille tulossa toinen iltatähti, ylläri josta oli kyllä puhetta mutta ei vielä yritystä=) Vaan kun on kerennyt ajatukseen nyt kunnolla sopeutua niin oikeen ihana asia on!.



harrastuksiin ei aikaa paljon jää, hevonen minulla on tässä kotona mutta se on lähinnä pihankoriste, tyttöset sillä ratsastelee. 21v. sekin jo, yhteistä taivalta on takana kohta 20 vuotta.

Joskus meinaan vielä alittaa ravurin, vaikka sitten eläkkeellä!

Luen jonkun verran, lähinnä roskaromaaneja ja juorulehtiä, käsitöistäkin tykkään mutta on aika kortilla. Tää netti on aika hyvä ajan viejä kyllä..



Semmosta, täytyy jatkaa hommia..



Lahja rv 12+5

Osanotto suuressa surussa :(



Oliko Susanna85 siirtynyt jouluisiin? Tervetuloa! Minä kanssa jännään millon tenava tulee maailmaan, tänä vai vasta ensi vuonna, la 27.12.



Ollaan vihdoin kerrottu perheelle odotuksesta sekä lähimmille kavereille, mutta ei esim. töissä. Vielä jotenkin aristellaan miehen kanssa koko maailmalle kuuluttamista, vaikka mieli jo tekisi. Katsellaan pikku hiljaa..



Lomaa odotellessa



G ja g 12+6

Eilen menin lääkärineuvolaan, heti kun alettiin ultrata tiesin ettei kaikki ole niin kuin pitäisi. Sikiö oli liian pieni eikä sykettä näkynyt... Täällä sitä nyt ollaan kohdun tyhjennyksessä. Vauvan kehitys oli lakannut pian viime neuvolan jälkeen, silloin syke näkyi ultrassa. Jotenkin mulla olikin sellainen tuntuma, ettei tää näin helppoa voi olla.



Täällä nyt sitten sain kauheita sappikouristuksia aamulla, oon joutunu oksentaa ja vatsaa juilii. Jospa pääsisin nyt illalla vielä kotiin.



En ole jaksanut viime aikoina kirjoitella enkä edes lukea aina teidän juttuja, nyt vetäydyn taka-alalle; hoidan puutarhaa ja lapsia ja odottelen jospa saataisiin vauva sitten ensi kesälle!

Terveisin SUnnie



Kaikille hyviä vointeja!

Kylläpä näitä surullisia uutisia nyt tulee...

Olen pahoillani keskenmenosta *halaa*

Voimia sinulle ja tsemppiä jatkoon!

Voimia teille molemmille:-(



Mukava lukea näitä esittelyjä. Tekis mieli tehdä tuommonen IRC sivu, mutta ei oo saanu aikaseksi.

Tänään varailin seuraavaa neuvolaa, kunnassa jotain kesäsäästöjä ja seuraava neuvola eli 2. kerta on vasta viikolla 20+. No ei kyllä haittaa, ärsyttää lähteä vaan painoa ja pissanäytettä antamaan:-P



Tänään on kyllä taas lenkkipolulle lähdettävä, ihan poikki työpäivistä.... jos huomenna paremmin jaksais kun käy iltalenkin.



Onko juhannussuunnitelmia? Me ollaan ihan tietämättömiä vielä juhannuksen suhteen. Oli tarkoitus lähteä maalle, mutta ei jaksa ruuhkaan ajelemaan lähteä. Saa nähdä, tuleeko taas tylsä kaupunkijussi.



P-M 14+3

Edelleenkin itse samaa pelkään... Liikkeitä ei vielä tunnu niin raskauskaan ei tunnu konkreettiselta :( Vauvamasua kun ei näy läskien alta...



Esittelyä... Olemme aviopari täältä Turusta. Yhdessä ollaan nyt 11 vuotta joista 8 naimisissa. Ikää minulla 27 (kohta 28) ja mies on 31. Kolmas raskaus mutta ensimmäistä lasta odotetaan. Ihan keskustassa asustellaan, mies on töissä ja minä jään 1.7. alkaen työttömäksi. Meillä on kolme ihanaa ja erilaista kissaa... ja kovasti mietitään miten kisut tulee vauvaan reagoimaan kun ovat olleet keskipisteenä aina... Aika näyttää!



oma ( . ) ei mitään ihmeempiä... Liikkeitä ei siis vielä havaittu... Viimeksi olin neuvolassa rv 14+4 ja seuraava neuvola on vko 22???? Kaikille olen ihmetellyt pitkää 8 viikon väliä, eivät ole osanneet sanoa syytä... Äippäpoliltakin kysyin onko normaalia ja sanoivat vaan että YLEENSÄ on 4-5 viikon välein... Tuntuu vaan niin oudolta noin pitkä väli... No onneksi ennen sitä on rakenneultra vko 20+? Olis vaan niin ihana päästä sydänäänet kuuntelemaan ennen rakenneultraa kun siihenkin on niiiiiiiiiiiiiin pitkä aika... Paino on noussut 2.7kg ja mulla kun ei ois saanut nousta yhtään... Ei onneks pahemmin viimeks neuvolassa asiaan kiinnitetty huomiota... Ei jaksa kuunnella mitään saarnoja...



Oikein mukavaa juhannusta kaikille, itse vietämme sen pohjanmaalla sukulaisissa... kivaa!





Mintho ja toukka 15+5

Surullista Tiittis ja Sunnie että joudutte luopumaan pienistänne. Itkekää ja surkaa kaikessa rauhassa. En ole tänne aiemmin kirjoittanut, mutta nyt piti laittaa teille lohdutusviestiä. Itse menetin esikoiseni tämän vuoden tammikuussa vain hetki ennen synnytystä (rv 35). En nyt vertaa tätä kokemusta keskenmenoon, mutta haluan sanoa teille, että vaikka tuolloin 5 kuukautta sitten tuntui ettei jaksa enää elääkään, niin jo kahden kuukauden päästä synnytysestä uusi vauva ilmoitti tulostaan ja nyt on usko elämään taas palannut. Toki suru pikku esikoisestamme kulkee tässä rinnalla koko ajan. Uskon että teidänkin varalle on paljon ihania suunnitelmia tulevaisuudessa, kun nyt vaan jaksatte tuon vaikean kokemuksen läpi.



Voimia teille!



Maria, 13+0