<3<3Tonttujen juhannusviikko<3<3

Täällä meilläpäin on ollut sadepäivä. Olin aamuvuorossa ja sitten kaupungilla etsimässä pojalle puhelinta sen lampeen pudonneen tilalle. Löytyikin semmoinen jonka hintaan olin tyytyväinen ja poikakin ominaisuuksiin. Ihan halpaa ei kylläkään saatu. DNA mainosti eilisessä lehdessä 39e puhelinta mutta se oli loppunut jo viime viikolla. Olis kyllä saanut vaikka minkälaista liittymää ym mutta sanoin, että hei jos et pysty puhelintakaan tähän hätään myymään niin en tarvi liittymääkään. Toisesta kaupasta löytyi sitten tää suht sopuhintainen luuri (79e). Vannotin sälliä huolehtimaan nyt hyvin tästä kapistuksesta ja lupasihan tuo..Saapa nähdä!



Juhlat meni hyvin! Oltiin oikein tyytyväisiä miten kaikki sujui mallikkaasti. Totesin, etten olis kyllä tullut toimeen jos keittiössä ei olis ollu osaava ihminen. Tarjoilut maistuivat kaikille ja porukka viihtyi. Mitään viinaksia et tietenkään ollut kristillisissä juhlissa mutta mies sitten korkkasi oluen kun viimeinenkin vieras oli lähtenyt.. Illalla tajusin että kun meillä on seuraavan kerran rippikset niin samana vuonna on ylppäritkin!! Huh mä joudun järjestämään kahdet juhlat samana vuonna!! Ja varmaan siis vielä samana kesänäkin.. No se on sen ajan murhe! Ne olis siis kolmen vuoden päästä vasta onneksi.



Arki alkoi sitten taas tänä aamuna kun tosiaan menin jo kuuteen töihin. Onneksi näitä aamuja on enää yksi tai sitten kaksi ennen juhannusta. Jussina mulla on ihana peräti viiden päivän loma. Ei tietysti palkallinen mutta ees vapaata! Ja miehellä on samaan aikaan myös vapaata. Aattoa vietämme mun vanhempien luona perinteisesti mun siskon ja veljen perheen kanssa. Tänä juhannuksena on taas uusi ihminen mukana: veljen vaimo synnytti viime viikolla pojan. " Misasta" tulee meille kummipoika. Ja ensi juhannuksena on sitten taas ainakin yksi lisää kun meidän tyyppi on maailmassa! Mistä pääsen aasinsillankautta tästä raskaudesta kertomiseen..



Eli lapset tietää mutta emme ole kertoneet muille vielä. Päätin että jos joku kysyy juhlissa suoraan niin kerron. Kukaan ei kysynyt mutta siskonmies tuijotti mun mahaa niin tarkasti että jopa tyttäreni huomasi! Mä huomasin tietty myös..Ja itseasiassa epäilen että siskonikin olisi pieniin päin! Eiköhän kaikki nyt juhannuksena sitten selviä...Mulla oli päällä silkkimekko jossa on leikkaus juuri navan päällä. Se siis suorastaan korostaa pömppömahaa joka mulla on. Kaikki vanhat housutkin puristaa jo mutta en kyllä viitsisi vielä siirtyä mammavaatteisiin. Voihan tää olla turvotustakin mutta maha on ihan alhaalta napakan tuntuinen ja pullottaa. Töissakin joudun kääntämään tiukan (kuminauha )vyötärön työhousuista mahan alle. Onneksi ne vaatteet on reiluja huh!! Takki peittää tän virityksen!



Sen heinäkuun alun ultran jälkeen ajattelin töissä kertoa ainakin parille lähimmälle työkaverille ellen sitten sitä ennen " kärähdä" vaatteita vaihtaessa. Ja tosiaan mun vanhemmille kerrotaan varmaan jussina. Muille sitten pikkuhiljaa sitä mukaan kun ihmisiä näkee. Äkkiähän tieto tietysti leviää. Toivottavasti ei tule mitään pahoja puheita. Ei olis väliksi..



(.) Olen ollut väsynyt. Yövuoro jäi päälle eli valvoin myöhään ja nyt kun taas aamulla pitää herätä ennen viittä niin olin iltapäivällä ihan poikki. Nukuin äsken reilun tunnin. Onneksi sentään saan nukkua kun ei ole pieniä hoidettavia. Kaffe on alkanut maistua taas ihan normaalisti. Olen vähän mietiskellyt onko se haitallista vauvalle? Tietääkös kukaan? Kauheestihan niitä kiellettyjä ruokia tuntuu olevan..Juhlissa meillä muuten oli kylmäsavulohella täytettyjä rieskarullia ja söin kyllä niitä vaikka olivat tehty vakuumikalasta (hyi tuhma minä). Mitään muita inhoruokia ei ole kuin tonnikala. Mutta mä himoitsen kebabbia..Toinen kebabbi meni tänään jo viikon sisään.Nam!



Tjaa nyt taidan antaa tilaa muillekin. Tulkaas turisemaan!!



Mannarii

Täällä on juhlat myös juhlittu ja olikin tosi kivat häät. Ruoka oli niin hyvää etten ole ikinä syönyt, siskoni miehensä kanssa halusi tarjota italialistyyppistä ruokaa (paljon ihania alkupaloja ja pääruualla ankkaa). Juomat olivat myös viimeisenpäälle, tosin ihan kaikesta en voinut nauttia (esim. kuoharia oli tarjolla koko häiden ajan). Bändillä hyvä meno, kuten myös häävierailla ja sääkin oli loistava, joten eipä paljon jäänyt toivomisen varaa. Nyt on sitten nukuttu pari päivää univelkoja pois, tänään nukuin 2,5 tunnin päiväunet, siksi ei ihan heti kannata yrittää mennä nukkumaan.



Tulossa työntäyteinen viikko, kun lapset ovat taas kokonaan mun vastuulla, kun meillä rakennusmiehiä piharakennusten kunnostuksessa. Mies tietysti tekee myös niin paljon kuin ehtii, että saadaan hommat nopeasti valmiiksi. Kivaa kun rakennusmiehet pääsivät jo näin alkukesästä, niin ei tarvitse stressata tekemättömiä asioita koko kesää.



Äitsykö se oli joka kirjoitti että vähän mennyt joskus pakkopupuiluksi. Niin siinä kyllä helposti käy, kun pelkää että hyvä päivä menee ohi. Älä stressaa, musta meillä tärppäs juuri sellaisessa kierrossa jossa pupuilu jäi vähemmälle kun väsytti.



Mun poika olo vahvistuu koko ajan (ja olihan se ultrakuvakin aika selkeä). Yksi syy tähän on se, että luulen mulla olevan vähän ekstra testosteronia elimistössä. Alan ymmärtää miehiä, joilla seksi on joka toinen ajatus! No mies on aikakin mielissään!



Sohville onnittelut ovisplussasta, kohottaa mielialaakin kun tietää että elimistö toimii niin kuin pitää! Tärppi onnea!



Eipä nyt tuu mieleen muuta kirjoiteltavaa. Fudgista huhuilen kertomaan, miten Suomeen kotiutuminen edistyy ja muitten kuulumisia haluan kuulla tieysti myös!



Niin ja raskausrintamalta ei juurikaan uutta. Kovasti potkitaan jo ja minä yhä pelästyn ja pomppaan kun tulee kovempi kopsautus. Mahtavat ihmiset ihmitellä mitä tuo tuossa oikein sätkyy...



T. Luhtis

Kiitos kaikki ihanat tonttuset halauksista, rutistuksista ja pahoitteluista. Niinhän se menee, että jos vauvaa toivoo, niin ei auta muu kuin nostaa katse kohti seuraavaa kiertoa ja toivoa parempaa onnea matkaan. Katse on kyllä suunnattu eteenpäin, tosin musta tuntuu, että tämä projekti jää nyt vähän vähemmälle yritykselle. Eikä siksi, että vähitellen olen alkanut epäilemään myös sekundäärisen lapsettomuuden mahdollisuutta. Ihan toisesta syystä tulin toivottelemaan teille hyvää kesää!



Tädin saapumisen aiheuttama mielipaha vaihtui hyvin nopeasti iloisempiin tunnelmiin viime viikolla. Meillä alkaa vähän sattuman kautta uusi projekti. Ostettiin nimittäin tontti ja aletaan rakentamaan unelmiemme omakotitaloa. Tästä on haaveiltu pitkään, ja nyt se haave alkaa vihdoin toteutumaan, kun sopiva paikka löytyi. Tykätään kyllä nykyisestäkin asunnostamme ihan hirmuisesti, mutta rivarikolmiossa alkaa tilat pikkuhiljaa käymään ahtaaksi. Vauvaprojekti jää siis vähän taka-alalle toistaiseksi, tosin vauva on edelleen tietysti hyvin tervetullut!



En missään nimessä hylkää teitä, mutta luulempa että vierailuni tästä edelleen harvenevat. Tulen kyllä silloin tällöin lukemaan masunkasvattelujanne ja piinavia tärppiodotuksia, ja varmasti muutaman sanasen joskus itsekin kirjottelen kuulumisia (jos sen suotte). Kesälomakin on pian edessä, ja jo sen takia olen suurimman osan aikaa nettipimennossa.



Elämää hymyilee sittenkin. Sitä toivon edelleen teillekin!

Sataisipa täälläkin, maa rutisee taas kuivuuttaan...kai sitä sit joskus talvella tulee...(mulla peruspositiivinen asenne taas kukkii :-)



mannariilla meni juhlat hienosti :-) ihanaa, et joku muukin on hulluna kebabiin!! mää voisin syödä sitä joka päivä, namskis, ja lurps!! Tuli syötyä myös pitsaa jossa oli aurajuustoa päällä, mut se oli tosiaan kuumassa uunissa, joten eiköhän se listeria yli 200 asteessa kuole!! Joten en ala siitä sen enempää stressata!! älä sinäkään sitä kalaa stressaa, hullukisihan sitä muuten tulee!!

Meillä on tänään se ultra, ja sen jälkeen aletaan kanssa kertoa ihmisille vauvauutisia!! Nythän siitä ei tiedä vielä kun isovanhemmat ja mun veljenperhe!! Mulla kanssa on jo sellanen vauvamasu, että okasat pois!! Sen saa kyllä löysän paidan alle piiloon, mutta tekee jo kovasti mieli paljastella sitä kaikille!!

On nuo kännykät kyllä arvokkaita!! Munkin föönini huutelee jo hallelujaa, se on sellanen pieni punainen samsung, ja siinä ei pysy ilman ilmastointiteippiä enää akku paikallaan :-)) Juu, on se surkuhupaisan näköinen, mut toimii vielä!! Ehkä joulupukki tuo mulle uuden, tai jos häärahaa jäisi sen verran, et saisin jo syksyllä uuden!!

On tuo väsymys aika raastavaa!!!! Koita pieni jaksaa, ja nuku juu aina kun voit, kun sulla ei ole noita pieniä kintuissa!! Ja jussina vaan makoilet auringossa ja naatiskelet hyvällä ruualla!!



Franksu, elä nyt meitä sitten tosiaan kokonaan jätä!! Mut ymmärrän kyllä, että tuo taloprojekti vie varmasti ihanasti aikaa :-) Luulenpa, että olet alta aikayksikön vauvaa masussasi kasvattamassa, kun vaan tuo vauvaprojekti jää nyt vähän kuin pakosti taka-alalle :-)) Ihania rakennushetkiä teille!!



Luhtis sinä yökukkuilija!! Mukavalta kuulosti tuo häääjuhla!! Vai on siellä alkanut nupsuttelu maistua yltiöhyvältä ;-) Niinhän tuo minunkin muistelujeni mukaan alkoi maistua täälläkin esikoisesta siinä 20 raskausviikon ohitettuani!! Nyt ei kyllä voisi vähempää kiinnostaa, yök, ja se johtuu just eikä melkein tästä pahasta olosta!! Mutta, parempia aikoja odotellessa!!

Mites muilla raskautuneilla tuo seksipuoli maistuu??



nyt meen pihalle!!



nonuli ja justiina 12+4

Ihanilta kuulosti Luhtavillan hääjuhlat. Voi harmitus ettei meille taida tänä kesänä kutsua mistään suunnasta tulla. Mun sisko ja veli ovat kyl molemmat avoliittolaisia et ihan mahdollista olis et jompi kumpi päräyttäis naimisiin mutta eivät ehkä enää ehdi tänä suvena.



Nonulin (ja Luhtiksen) sexigalluppiin vastaan että juu kyllä hormonit hyrrää. Ei ihan joka päivä eikä joka toinenkaan muhinoida mutta sitten kun ehditään niihin hommiin niin aah kuinka mukavata se onkaan. Tuntuu hyvälle ja saan ISOja.. Olisko mullekin poika tulossa? Sitäpaitsi mulle kasvoi yks päivä leukaan ihan musta partakarva: selvä poikamerkki!!



Nonuli juu nyt saan huilia taas ihan kunnolla. Mulla alkoi nimittäin jo juhannusvapaa! Melkee viikon saan viettää jussia!! Eli meen vasta ens tiistana töihin ja silloin sitte iltavuoroon eli kahteen. Mun teki taas mieli hakea kebabbia kun ajoin sen kiskan ohi kotiin tullessa!! On se nannaa..



Mä jouduin tänään lähtemään töistä aiemmin kun sain pojalta puhelun: oli joutunut terppakeskukseen liimattavaksi! Oli kaatunut pyörällä kun olivat olleet hyppimässä niillä saakutin temppupyörillään! Poitsi on jo kunnossa vaikka päässä onkin kunnon hole. Verta oli tullut ihan kivasti ja kaverit olivat säikähtäneet kai aika paljon. Kunnon ystäviä: olivat saattaneet pojan sisälle lääkäriin ja sitten vasta lähteneet pois!



Frankien talonrakennusprojeksti kuulostaa ihanalle! Tsemppiä koitokseen! Älä tosiaan kokonaan meitä unhoita..



toivoo Mantsu

Kivoilta kuulosti hää- ja rippisjuhlat. Enpä ole muuten tiennytkään tota, että pojan kanssa hyrräis halut jotenkin enemmmän.;)



Frankie, onnea teille taloprojektiin! Mä luulen, että se vauveli tulee sitten, kun sitä ei ollenkaan ehdi miettiä. Me ei rakenneta ite, mutta siis tuliteräuuteen mennään silloin joulukuussa ja täytyy sanoa, että kyllä sitä odottaa. Kun tietää mitä on tulossa niin nyt tuntuu tää 50-luvun asuminen tosi kypsältä liian vähine säilytystiloineen ja pienine kylppäreineen jne. Ja sitten se sauna, mikä siellä odottaa! Jee! Mutta nyt karkas juttu.. Piti sanomani, että käy kuitenkin välillä jutskailemassa.



Nonuli, tuuthan heti kertomaan ultrakuulumiset. Täällä odotetaan kärsimättömänä.



Hurjia noi poikien temppuilut. Tuliko, Mannarii montakin tikkiä? Kauhulla odotan tota aikaa. Tuntuu toi meidänkin mies nimittäin olevan aika rämäpää.

).( Meillä oli tänään 1,5-vuotisneuvola. Poika ei inahtanutkaan, kun se mpr-piikki pistettiin ja oli muutenkin mallikkaasti. Pituus oli huimat 85,9cm ja oli hurahtanut +1-käyrälle. Terkkari kysyikin, että onko isä pitkä. Ja kyllähän se aika pitkä on. Paino oli pituuteen nähden 0-käyrällä eli just passeli. Kyllä oli äiti taas ylpeenä, kun poika vaan katteli viileenä, että mitä nää vieraat naiset tässä häslää ja ihailee mua.

Ovis on täällä nyt mennyttä aikaa. Jos mä nyt arvailen, niin luulen, että se oli sunnuntai-iltapäivällä. Töissä nimittäin, kun lähteissä nousussa istuin tuntui tosi kova kramppi, mikä kesti ehkä viis minuuttia. Ja sen jälkeen ei niitä oviskipuiluja ole ollut. Kiva ainakin ajatella, että se olis ollut silloin. Ehdittiin vielä peitotkin pöllyttää ennen töihin lähtemistä. Mistä noita sitten oikeesti tietää. Mutta nyt ei tarvi ainakaan tätiä odotella ennen kun joskus kp32 tai 33. Se sitten, että miten jaksais sinne asti odotella on mielenkiintoista. Nyt olen vakaasti päättänyt, että en testaile mitään ennen kuin on aihetta. Mutta olen kyllä niin luvannut ennenkin. Katotaan miten käy. Olipas taas pitkät omanapalöpinät. Kivaa tiistaita kaikille!

Äitsy kp20

Kiva kun olette saaneet jo uuden viikkopinon pystyyn!



Mannariilla ja Luhtiksella oli mennyt juhlat mukavasti. Ihanan kuuloisia tarjoiluja oli kummissakin juhlissa. Kuola valuu täällä, kun mietin italialaisia herkkuja ja lohirieskarullia, namskis! Me ollaan muuten myös jonkinlaisia kebabin suurkuluttajia..Täällä tuntuu olevan aina vaan herkut mielessä ja vyötärön seutu sen kun turpoaa, ou nou!



Frankiella alkaa talonrakennusprojekti, onnittelut! Omakotitalosta täälläkin haaveillaan, mutta ei ole ainakaan vielä löytynyt sopivaa tonttia. Toivottavasti ehdit käydä palstailemassa, vaikka projekti aikaa viekin! Meillä myös yksi ystäväpariskunta on aloittamassa projektia tällä hetkellä, paljon vähemmän nähdään kuin ennen, mutta luulen että tilanne muuttuu taas kun projekti lähtee kunnolla käyntiin ja tarvitaan talkootyöläisiä ;)



Äitsylle toivotan +++++++++++++! Toivottavasti nyt tärppää! Eipä ole muuten kiva kärvistellä paria viikkoa ja odotella, tuleeko täti vai ei ;)



Nonulille myös huiskutus, sadetta toivotaan tännekin! Kaikki kukkapenkit ja nurmikko on rutikuivia, ei kun heilumaan kasteluletkun kanssa tänään illal...



).( Täällä odotellaan kuin ämmän käy. Lieviä menkkakipuja/tuntemuksia on ollut jo yli viikon, ei ole mukavaa! Muutenkin olen turvonnut kuin ilmapallo, mutta lähinnä varmaan tämän jatkuvan mässäämisen takia :/



Mitäs juhannussuunnitelmia tonttusilla on? Me lähdetään perjantaina Keski-Suomeen päin kaverin mökille juhannuksen ja synttäreiden viettoon. Toivon todellakin, että täti pärähtää paikalle vasta jussin jälkeen, jos silloinkaan ;)



Terv. Sohvi kp 28/32

Aurinko paistaa, eikä toivoakaan virkistävästä vesisateesta :-( onneksi on sentään viileämpää :-)

Letkua joutuu täälläkin heiluttelemaan taas, sohvi ;-) Joo, siis ihan sitä kasteluletkua tuonne pihalle vain :-)



Voi sohvi, kun tuo nyt ei tosiaankaan täti tulis sinne ainakaan seuraavaan vuoteen ++++++++++++++ voi, että mää peukutan sulle ja puhallan sulle oikeen ison plussapuhurin, nyt olis kyllä jo tosiaan uuden tontun aika plussata!! Galluppiin, et ihan kotosalla vaan ollaan ja grillaillaan ja käydään varmaan mein vanhemmilla syömässä savumuikkuja, nam, ne himottaa mua, just niinku kibabitkin, sluuurpss!!



Äitsy saa kans alkaa jännäillä :-) Teillä ei ainakaan ole seksinpuutetta ollu ;-)) Mää puhalla sinnekin jo +++++++++++++++++puuuh!! Eikun testailet vaan hetipian ajoissa, ette mein tarvii elää jännityksessä ;-)) heh!!

Hienosti on teitin pikkumies kasvanut, ja reipaskin on kovin!!



Vai saa mantariini oikeen IIISOOOJA ;-) Kiva, että edes joillekin maistuu!! Kyllä sun poijjaalle nyt sattuu ja tapahtuu :-) Onneksi ei ole sattunut mitään kovasti vakavaa!! Puhalla pipiin!! Ihanaa, et saat nyt levätä monta päivää, nautiskele!!



Frankielle mun piti muuten vastailla jo aikasemmin, et esikoisesta mulla kesti pahoinvointi viikolta 5 viikolle 9-10! Jotenka tämä ei nyt ihan samalla kaavalla mene, koska tästä alkoi pahoinvointi " vasta" viikolla 7 ja jatkuu vaan edelleen... Pääasia kuitenkin, että pikku-justiina voi hyvin :-)



).) ultarassa käyty, ja kaikki hienosti! Vauva nukkui rauhallisesti, ja saatiin useammin tökkiä ennekuin suostui heiluttamaan ja kääntämään kylkeään :-) Ihan samanlainen unikeko on kuin isosiskonsakin!! Nenäluut näky ja turvotusta ei ollut, ja pituutta oli jo komeat 6 senttiä! Vastasi ihan viikkoja, eli LA on siis 28.12 edelleen!! Katotaan sitten uudemmankerran kun on rakenneultra, mutta tuskinpa tuo tuosta enää miksikään muuttuu!

Olo on taas aika vetämätön ja huonovointinen, joten menen nukkumaan!!



Ainiin, nyt on sitten muillekin lähimmille julkistettu vauvauutinen, ja nyt annankin masun näkyä koko maailmalle!!



nonuli ja justiina 12+4

Tulinpa nostamaan pinoa, oltiin pudottu jo tosi kauas. Eipä kyllä mullakaan oikeen kirjoitettavaa ole ja on kaikki tontut ehtineet jo juhannusrientoihin huiskasta.



Ihanaa, että Nonulilla oli hyvät ultraterveiset! Sun laskettu aika on muuten sama, kun mun siskon synttärit.



Mitenkäs Sohvi? Täällä alkaa kyllä jännittää sun puolesta. Nimittäin noi viikon kestäneet menkkakivut mulla tiesi raskautta silloin ekalla kierroksella. Heti kun luin sen, niin ajattelin, että selvä tapaus. Edelleen +++++puhurit sinne!



).( Eipä mitään. Nyt vaan odotellaan jotain järkevämpiä päiviä. Mitään tuntemuksia ei ole, eikä tässä vaiheessa tietysti pitäiskään. Katotaan sitä sitten ens viikon puolella. Tosi tyhmä vaihe tää kyllä on. Vähän niin kuin se alkukiertokin. Kun ei oikein mitään ole odotettavissa ennen kuin paljon myöhemmin.

Nyt meikä lähtee siivoomaan. Yök!

Äitsy kp22

P.S. Siihen juhannusgallupiin. Me mennään ihan mun äidin luo grillaamaan ja saunomaan. Ei viittitä lähteä yksien kavereiden mökille, jossa ollaan yleensä oltu, kun siellä ei muilla ole lapsia ja meininki on sitten vähän toista. Toisekseen se paikka on aika vaarallinen. Syvä ranta ja jyrkät portaat ja rinteet jne. Ei olis ollut yhtään nautinto, kun sekunnikskaan ei olis voinut rentoutua. Ollaan ihan tyytyväisiä tähän ratkaisuun.

Hauskat jussittelut kaikille, jotka tänään jo lähtee reissuun! Siis tietysti muillekin. Hih!

Ihanaa kun nonuliponulilla oli onnelliset ultrauutiset kerrottavana! Saadaan sitten yksi pikkutonttu porukoihin, hienoa! Ellei sitten tupsahda maailmaan vähä myöhässä ja tuleekin tammivauva ;)



Äitsylle tsemppiä jännittelyihin, odottavan aika on pitkä! Teidän juhannussuunnitelmat on varmasti ihan hyvät, ei olisi kiva pelätä koko ajan pikkuisen puolesta, nyt pääsette kunnolla rentoutumaan :)



Täällä ollaan myös odottavissa tunnelmissa! Tänäänkin on välillä poltellut vatsassa, mutta oikeestaan vähemmän kuin parina viime päivänä. Myöskään hiivis ei ole ainakaan vielä ilmaantunut kuvioihin, mikä on mulla yleensä varma tädin lähestymisen merkki. Paikat on kyllä muuten aika kosteena, joten koko ajan saa ravata vessassa tarkistamassa, että joko on punaista pärähtänyt housuun. En kyllä uskalla toivoa mitään, koska sunnuntaihin mennessä ehtii vielä tapahtumaan paljon. Siis su pitäisi tädin viim. tulla, jos vanhat merkit paikkansa pitää..



Jep, jep. Rentouttavaa ja nautinnollista Juhannusta kaikille!



Terv. Sohvi kp 30/32

Vielä ollaan kotosalla, mutta kohta otan raparperimansikkapiirakan uunista ja sitten lähdetään kohti mun vanhempien mökkiä. Matkaa ei ole kuin 20 km, joten reissusta ei tarvii tehdä suurta numeroa, jos jotain jää niin tarvittaessa voi kyllä hakeakin. Peristeistä juhannusta vietetään eli syödään syvin, saunotaan, uidaan ja pelaillaan kaikkia kesäpelejä. Lapsille varasin vähän yllätyksiä (uudet kesälelut ja vaahtokarkkeja), jotta olis erilainen mökkireissuja tulis sitä juhannuksen hohtoa.



Ensin Frankielle terveisiä, että älä meitä hylkää. Tästä meidän " kerhosta" on tullut sellainen kaikentarinankerho, joka musta tosi kivaa. Joten vaikka vauvajutut olis taka-alalla, käy kertomassa talonrakennuksen edsitymisestä ym. Ja jos tarvitset neuvoja/vinkkejä rakentamiseen liittyen, niin minä kyllä mielelläni vastaan, on sen verran tuoreessa muistissa. Tuleeko teille pakettitalo vai teettekö ns. pitkästä tavarasta. Me teimme pitkästä tavarasta, joten joka ikinen lauta, naula ja lista oli päätettävä ja hankittava. Palan halusta kuulla millaisia talosuunnitelmia teillä on!!!!



Sulla Sohvi onkin tosi jännät paikat, merkit vaikuttavat hyviltä....älä piinaa meitä pitkään vaan poikkea kertomaan kuulumisia useasti. Voi että kun täällä toivotaan, että uusi pieni tonttu olisi jo kasvamassa!



Äitsylle kanssa tärppionnea. Ja kommentti vanhoihin vielä, että en tiedä lisääkö poikavauva äidin testosteronimäärää ja siten haluja. On ihan mun omaa päätelmää, en taida kehdata kysyä lääkäriltä ;-) .



Muille kommentteja myöhemmin, nyt vain kaikille tasapolisesti rakkauden täyttämää juhannusta! Tehkää taikoja, kerätkää kukkasia, syökää kaikkea mikä maistuu ja heilutelkaa varpaita vedessä (järvessä tai ämpärissä, sama se), niin minäkin meinaan tehdä.



t. Luhtis

Maha on täynnä grilliruokaa ja pömpöttää ihan tolkuttomasti :-))



Sohvi, tuo kuulostaa jo niin hyvältä tuo hiivan poissa pysyminen, että nyt alkaa ihan tosissaan jännittää :-) Mulla se tiesi raskautta :-)) ja niin se tietää sullakin+++++++++++++++++++++++++++++++++puuuh!!

Sit, viel, et ei mein vauva synny myöhässä, koska en voi alakautta synnyttää...eli se tarkoittaa sitä, että hänet otetaan ulos n.viikkoa enne laskettua aikaa...eli kyllä siitä sitten jouluvauva tullee...ellei sitten synny ennenaikojaan...



Juhlikaa rauhallisesti rakkaat tonttuni!!



nonuli ja justiina 13+0, jeeee!!

Juhannustervehdys täältä myös! Vietettiin aattoiltaa perinteisesti syöden ja juoden (faijan " lähde" oli auki niille jotka miestä väkevämpää kaipasivat) lippu nostettiin ja kokko poltettiin. Pelasimme myös tietysti mölkkyä jossa en koskaan pärjää.. Mukana menossa oli myös pieni tuleva kummipoikamme melkein kaksiviikkoinen joka oli siis niin _pieni_ ettei ole tosikaan! Piskuinen kummityttöni 1v oli suorastaan jättiläisvauva hänen vieressään. Vauvauutinenkin tuli sitten paljastettua näille lähisukulaisille. Kaikki ottivat sen vastaan onnitellen ja iloisina, tosin osa porukasta oli alkuun aika epäuskoisia. Mun veli on 23-vuotias kahden lapsen isä ja pitää ilmeisesti mua ihan liian vanhana enää äidiksi.. No ei haittaa.



Sophie nyt on merkit kohillaan!! Enemmän kuin todennäköistä että plussa pärähtää! ++++++++++++++++ Voikun tuliskin jo uusi tonttumaha porukoihin! Sulla taitaa laskettu olla jossain helmi-maaliskuun vaihteen huitteilla sitten?



Vai on Nonulilla leikkaus edessä. Oliko se niin että olet niin kovin pieni ettet voi alakautta synnyttää? Onko sun äidillä sama juttu? Mä en kauheesti jännitä synnytystä. Molemmat tulleet suht nopeesti (synnytysten kestot n 5h) mutta se välilihan leikkaus mua sieppaa. Tiedän ettei muuten mahdu napero syntymään mutta mua pelottaa se ompelu (en meinaa puutua ollenkaan) ja sitten ne tikit jotka kestää iäisyyden. Viimeks olin vielä ihan tikeissäni ristiäisissä kun vauva oli 1½ kk.. Mutta se menee sitten miten menee..



Luhtiksen mökkijuhannus kuulosti hauskalle! Me ei uitu eilen vaikka olis ollut mahdollista. Ei sitte NIIN lämmin ollut että olis tehny mieli mennä jokeen. Mitä muksut tykkäsivät juhannus-yllärileluistaan?



Äitsy kysyit tuliko mun sällille tikkejä. Ne liimasivat sen reiän umpeen siellä terveyskeskuksessa. Yhden päivän poika otti iisisti ja sitten oli taas täysi vauhti päällä. Sen verran järkeä siinä kolauksessa kasvoi päähän et halusi ostaa kypärän hyppimiseen. Ei siis maantieajossa " tietenkään" käytä sitä mutta sitten kun menee sinne radalle. Oli vissiin vähän pelottanutkin hypätä sitä ihan ekaa kertaa onnettomuuden jälkeen. Elämä opettaa..



(.) ostin " alesta" vähän jo mammavaatteita. Henkkamaukalta farkkuhameen, farkut, t-paidan, pikkareita ja kietaisupaidan. Noista toi viimeinen oli 30% alessa muut normihintaisia. Mut kun mulle ei enää vanhat kunnolla mahdu päälle niin ajattelin et sama kai jos ostan jo nää.. Satasen maksoi koko paketti joten ei nyt ihan kauheesti ja sain kuitenkin paljon vaatteita! Eilen jo koekäytin ton farkkuhameen. Kiva kun pystyi syömään kuinka paljon vaan eikä alkanut kiristämään mistään.. Pesin kaikki mun farkut jo pois käytöstä sillä vaikka ne on tosi matalavyötäröisiä niin ei vaan mee nappi kiinni ja ne tuntuu tiukilta ja tulee huono olo liian tiukissa.



Nyt alan nautiskelemaan yksinolosta. Ex haki (eka kertaa tänä kesänä!) lapset ja lähti niiden kanssa mökille. Mies meni lenkille koiran kanssa. Ajateltiin lähteä myöhemmin tänään terassikierrokselle pyörillä (lähikaupunkiin siis se 15km matka) Voi olla että ollaan molemmat limskalinjalla sillä mies veti eilen aika laillla olutta- voi olla ettei tänään enää maistu.



Jussiterkuin Mantsu

Porukalla on näköjään sujunut Jussin vietto oikein mukavissa merkeissä! Mukavasti on sujunut meilläkin. Torstaina oli kavereita kylässä grillaamassa ja perjantaina lähdettiin sinne mökkireissulle, josta palattiin takaisin pari tuntia sitten. Tosi mukavaa oli ja ilmakin mitä loistavin! Huomenna mennään vielä yhdelle mökille treffaamaan niitä meidän Italian reissukavereita. Me lähdetään sinne matkalle jo viikon päästä, apuva!



Älkää nyt hyvät naiset mitään laskettuja aikoja vielä miettikö, ainakaan meikäläisen kohdalla! Hiivis on pysynyt vieläkin poissa ja niin on tätikin, mutta nyt on pidettävä jäitä hatussa. Jos huomenna tätipunainen ei pärähdä niin sitten vasta ollaan vähän myöhässä. Sitäpaitsi mulla on taas juhannuksen aikana ollut ajoittain aika voimakkaitakin menkkapolttoja, sellaisia just mitä mulla oli joskus ennen pillereitä. Sellaisia lähes kuvottavia kivun aaltoja, jotka tulee ja menee. Todella omituista, oireet on kohdallaan, mutta vuotoa ei kuulu! Tähän asti ei ole ollut oikeestaan lainkaan menkkakipuja eli nyt taitaa tulla kerralla puolen vuoden satsi :/



Nyt sohvalle sulattelemaan grilliruokia ja siidereitä, örp!



Terv. Sohvi 32/32

Käyn nopeesti puhaltamassa plussatuulet Sohvin suuntaan! Kyllä jännittää sun puolesta. Noi menkkapoltot kyllä kuulostaa just siltä, että siellä sun masussa nyt joku on! Varsinkin, jos sulla ei niitä nyt viime aikoina muuten ole ollut. Miljoonannen kerran kerron, että mulla liian aikaset menkkakupristelut oli se juttu mistä melkein arvasin raskauden. Ja ne alko just jotain viikkoa ennen kun plussasin, eikä siis ollut normaalia. Täällä odotetaan tosi malttamattomana!



).( sen verran, että ei mitään. Nyt on viikko oletetusta oviksesta, joten jotainhan varmaan vois jo tuntua, jos olis lykästänyt. Mutta ei siis yhtään mitään.



Nyt kaikille oikein kaunista sunnuntaita!

Äitsy kp25

Nyt näyttäis ihanan pilviseltä...jospa se nyt vähän antaisi jo vettäkin...

Jussit sitten oli ja meni, ja syötyä on tullut suht hyvin :-)



Sohvi, mullakin oli noita menkkakipuja ekat raskausviikot, ja ne tuntui välillä jopa pelottavilta :-/ mut ihan ne oli normaaleja! Joten kylä me saadaan täällä ainakin ihan pikkusen jo jännittää!! Voi, kun minä niin sinulle jo vauvaa toivoisin :-)++++++++++++++++++++++++



Äitsy, tuo oireettomuus kuuluu edelleen asiaan! Ei mulla ainakaan ollut mitään oireita tuossa vaiheessa, vaikka muissa kirroissa niitä oli, ja paljon! Ne oikeat oireet tuli sitten myöhemmin :-) +++++++++++++++++++++++++++++++++++++ hitsi, seuraavaksi jännätään sua ihan simona!



mansku, kyllä se niin on, että tästä lantiosta ei mahdu ulos vauva :-( Viikolla 36 synnytystapa-arvioinnissa lääkäri sanoi tehtyään sisätutkimuksen, että ei taida täältä mahtua vauva, joten kuvataan! Kuvauksessa sitten selvisi, että mitta on vain vaivaiset 26 senttiä :-( Eli mun synnytyskanavaan ei mahdu juuri mitään!! (niin, antaahaan se pimpsareikä tietysti peräksi meillä kaikilla, vaikka sitten leikkaamaalla tai repeämällä, mutta luinen kanava ei anna tarpeeksi) Ja tosiaan, loppuun asti jökötti meidän pikkuinen tirri ylhäällä masussa, kun ei kerran mahtunut laskeutumaan mun lantion luihin, ja olo oli todella ahdistava!! Ei auttanut itku markkinoilla, kun sanottiin, ettei todellakaan nyt ole vaihtoehtoaja :-/ Ensin itkeä tihrutin sitä, koska olisin halunnut alatiesynnytyksen, ja pelkäsin leikkausta, mutta nyt olen ihan sinut asian kanssa! En ole silti muita huonompi!! Usein esikoisen saamisen jälkeen mietiskelin, että jos olisin elänyt ennenvanhaan, olisin kuollut 100 % varmuudella synnytyksessä kera vauvan :' -( Onneksi olen saanut syntyä tähän teknologian keskelle, ja voin minäkin saada nauttia synytmän ihmeestä :-)

Hyvä, että olet saanut rentoutua! ihania vaatteita olit ostanut, meilläkin olisi tarkoitus mennä idea-parkiin ensi lauantaina ostoksille! Hyvä, että poikas peljästy sen verran muksauksestaan, että halus kypärän, viksu mies :-) on vissiin tullut äitiinsä ;-))



sohvi tulethan kertomaan meille pian uutisia!!



nonuli ja justiina 13+2

Huh toivottavasti toi mun välileikkausjuttuni joka ei siis varsinaisesti tietenkään liity mitenkään eikä ole verrattavissa sektioon saanu sua ajattelemaan rakas Nonulini että pitäisin sektiota jotenkin huonompana tapana synnyttää? Siis ei ollu tarkoitus ainakaan edes verrata mitenkään. Mä nyt vaan olen taas höpötellyt omiani.. Mähän olen kans(ainakin ollut joskus..) suht pikkuinen mutta mua ei kuvattu missään vaiheessa. Synnytystapa-arviossa lääkäri vaan kysyi onko äitis synnyttänyt alakautta ja se oli siinä. Mä olin silloin tuumakokoa 25-26 (siis todellakin ennen raskauksia). Mutta ilmeisesti tuolta sisältä löytyy tilaa sillä ainakin nuorempi laskeutui alas loppuvaiheessa. Muistelen että pää melkein tuntui roikkuvan jalkojen välissä. Ei mikään kaikkein ihanin fiilis..



Hei mites muuten pikagalluppia että pidetäänkö tätä juhannusviikkopinoa vielä ens viikko vai vaihdanko uuteen maanataina siis huomenna? Ei oo kauheesti kirjotuksia ja jotkut ei ole käyneet ollenkaan! Ajattelin vaa että olis kaikkien helpompi pysyä kuulumisissa kärryillä jos oltais samassa pinossa pidempään? Vois ehkä olla sen pari viikkoa aina sama pino muutenkin? Ja sitten esittelypino: haluatteko nähdä sen välillä? On se tuolla jemmassa ja voin laittaa koska vaan mutta valitettavasti sieltä puuttuu nyt Mantelin tiedot. Joten pliis voitko laittaa jotain infoa mitä haluat esittelyyn itsestäsi?



(.) Täällä tyhmä riita päällä. Miehen kanssa käytiin sillä pyöräretkellä terasseille ja hän joi ehkä neljä tuoppia. Lisäks syötiin viimeisellä etapilla (ABC). Ei mitään sanomista mistään mutta sitten alkoi yhtäkkiä rähjäämään kuinka häntä ei kiinnosta mun pojan menot tai mitkään. Olen menossa huomenna katsomaan ENSIMMÄISTÄ kertaa tänä kesänä pojan futista tohon lähikentälle. Samaan aikaan miehellä on ikämiespeli yli 20km päässä. Eikä mies muka muistanut että pelit on samaan aikaan. En sitten tiedä olisko mun pitänyt miehen mielestä mennä ennemmin hänen peliään katsomaan (alkuaikoina kävinkin melkein aina, tänä kesänä en vielä ole ehtinyt) No nyt ei huvita puhua mokomalle MITÄÄN. Jos mun jutut ei kiinnosta niin...



Plääh. Tyhmin terkuin Mannarii

Voi mansku, en todellakaan suuttunu, en missään tapauksessa! Usein vaan saa SELITELLÄ ihmisille, et miks en voi synnyttää... Oon vaan niin tottunu selittelemään alatiesynnyttämättömyytäni...

Itseasiassa siis minä olen juu vaivaset 150 senttiä ja mun äiti on 159 senttinen, mutta sillä mahtuu vauva kuin vauva tulemaan maailmaan! Äiti ja isä sai mut kauheen nuorina, eli mun äiti oli vaivaset 16-vuotta, ja sieltä vaan tulin niinkun ei mitään! Mun pikkusisko syntyi 15-vuotta myöhemmin(todellinen Iltatähti), ja painoi 4,5kiloa, ja syöksynä tuli, ei ongelmia! Oon ymmärtäny, et pituudella, laihuudella tai lihavuudella ei ole mitään tekemistä lantion koon kanssa... On naisia jotka on tosi isoja, eikä mahdu, ja naisia jotka on ns.normaaleja, eikä mahdu... Tiedän yhden naisen joka on 148 senttinen ja synnytti tuosta vain 5 kilosen pojan, ilman mitään ongelmia!

Mulle sanoi, silloinen synnytyslääkäri, että hän on ollut yli 30-vuotta naisten synnytyksien kanssa tekemisissä, eikä hänellä ole koskaan tullut vastaan yhtä pientä lantiota!! Suurimmalla osalla vauvoja on tuo päänympärys n.36 senttiä suuntaan ja toiseen, ja mun lantio on vain 26... uskottava on, että ei sinne OIKEASTI MAHDU!! usein vain ihmiset LUULEVAT, että lantion koko ja pimpsan repeäminen ovat yhteydessä toisiinsa :-/ Vaikka niillähän ei ole mitään yhteyttä! Jos lantionluihin mahtuu, niin silloin tulee reiästä ulos vaikka 7 kiloinen...huh...Jopa mun anoppi sanoi, että kyllä hänkin niin kauheesti viimeisestä pojasta repesi, vaikka poika painoi vaan vajaat 3 kiloa... höh, sillon harmitti...



Joo, mutta kertokaahan tein synnytystarinoita, niitä on ihana lukea, ja vauvojen strategisia mittoja!!



Toi kahden viikon pino kuulostaa ihan hyvältä, kun kerran on ollut niin hiljaista kirjoitusrintamalla!! Ei mulla ole niin väliä tuon esittelypinon kanssa...laita jos viitsit ja haluat, onhan se hieno!!



Voi hitsit, on tuo varmaan välillä aika vaikeaa tuo uusioperheenelämä, kun on sun lapset, mun lapset ja sitten vielä meidän lapset!! Vie varmasti aikansa, ennekun kaikki lopullisesti muotoutuu uomiinsa!! Mun pitää kyllä sanoa, että tottakai sinä menet katsomaan sun pojan peliä, kyllä iso mies kestää sen, että nainen ei seiso hänen peliään aina katsomassa ;-)



nonuli

Mä päätin tulla tarinoimaan oman synnytyskertomukseni, kun Nonuli kerran kehoitti. Näistä ainaa tykkää jutella ja kun joku oikeen kehottaa niin on hyvä tekosyy taas päästä kertomaan.:) Oon kyllä varmaan jo monesti tän pääpiirteissään kertonut.



Mulla oli loppuaikana viikkoja verenpaine koholla ja viimeisellä neuvolakäynnillä 41+1 huimat 162/116. Siispä soitto sairaalaan ja sieltä tuli käsky tulla heti. Oltiin miehen kanssa vähän huuli pyöreenä, kun sitä painetta oli kuitenkin pitkään kyttäilty eikä terkkari ollut sitä ennen lähetettä laittanut. (Mun oma gyne sanoi jälkikäteen, että ei olis niillä paineilla mitä mulla oli saanut päästää yli.) Sairaalassa sitten, kun vihdoin päästiin lääkärille, niin totesi, että käynnistellään saman tien. Cytotecia kohdunsuulle ja sitten hengailtiin salissa muutama tunti. Kun ei mitään tapahtunut jouduin osastolle puolen yön aikaan ja mies lähetettiin kotiin ja sille vielä sanottiin, että vierailuaika on kahdelta, tule silloin. Olivat sitä mieltä, että ekakertalaisella ei ihan heti käynnisty ja aamulla jatketaan. No, aamulla ennen viittä kuitenkin meni vedet ja kuuden aikaan alkoi supparit, jotka oli heti aika sietämättömiä. Osastolla ne ei kuitenkaan saanut antaa sitä petidiinipiikkiä, kun pojan käyrä ei ollut kauheen hyvä. Pääsin sitten aika pian saliin, jotta vois saada epiduraalin mahd pian. Pari tuntia siinä tais mennä ja soitin miehelle kasin aikaan, että alas tulla. Raukka ei ollut saanut mentyä nukkumaan, kun just silloin, kun oli ajatellut tulla silloin kahdelta. Oli ollut vähän hermostuksissaan. Oli aika kypsää olla se kaikkein kamalimman tuntuinen aika ennen epiduraalia yksin, kun paikka oli täynnä eikä kukaan kätilökään kerennyt olla mun kanssa. Kun mies ehti paikalle, oli epiduraali jo saatu ja kaikki kivut hävinnyt. Mulla se toimi tosi hyvin ja jätti vaan sen paineentunteen, mikä tuli aina supistuksen yhteydessä. Koko päivän väläyteltiin sektion mahdollisuutta, kun pojan käyrä oli koko ajan vähän huono. Kymmenen tunnin yrittämisen jälkeen käyrä alkoi tekemään vähän vakavampia tepposia ja lääkäri teki sektiopäätöksen. Kymmenen minuutin päästä poika oli maailmassa ja luojan kiitos hyväkuntoisena. Painoa oli 3820g ja pituutta 53cm. Loppuvaihe meni niin vauhdikkaasti, ettei siinä ite oikeen pysynyt mukana. Onneks mies pääsi leikkaukseen mukaan. Eli sektio on täälläkin takana ja jännittää miten ens kerralla menee, jos nyt ensin raskautuis. Alakautta haluaisin synnyttää, mutta vauvan turvallisuus ja tietty vähän omakin on tietty etusijalla. Oon mäkin Nonuli sitä miettinyt, että jos olisin ollut asialla sata vuotta sitten niin varmaan olisin jossain vaiheessa vauvan saanut ulos, mutta hengissä se varmaan ei olis ollut. Joskus se ajatus vähän ahdistaa, mutta onneks me eletäänkin nykyaikaa. Ei mulla kuitenkaan mitään traumaa tosta ole jäänyt, enkä pelkää seuraavaa koitosta.



Tämmönen tarina meillä. Tulkaahan muutkin kertomaan omianne!

Äitsy

Täällä on palattu juhannuksen vietosta -mukavaa oli. Tänä vuonna erityisen mukavaa, kun äitini ei aiheuttanut mulle mielipahaa. Olen tässä monestakin syystä miettinyt, että olen tainnut syntyä jonkinlainen kultalusikka suussa, elämäni on aina mennyt mukavasti ilman suurempia ongelmia ja murheita. Ainut asia joka minua on enemmän hiertänyt on ollut suhteeni äitiini, joka ei ole aina helppo luonne, on itsekin sen kyllä myöntänyt. Lapsien saannin myötä on otettu yhteen, kun hän ollut aika itsekeskeinen ja lapsenlapset olleet hälle lähinnä rasite, loukannut mua puheillaan ja teoillaan useastikin -on ollut mulle kova paikka, kun itse olen sukurakas ja toivon lapsilleni ja isovanhemmille läheisiä suhteita. En nyt jaksa ruotia asiaa syvällisemmin, mutta todellakin nyt, kun lapset isompia ja niistä isovanhemmille enää vähän vaivaa (ei tarvitse juurikaan vahtia/hoitaa) ja paljon seuraa, meni kaikki tosi ihanasti. Toivottavasti jatkossakin, vaikka kohtahan meillä on taas sellainen pieni vahdittava (en kyllä nytkään hoitoapua odota, niin en sitten pety).



Lapset nauttivat mökillä olosta niin etteivät olisi halunneet kotia lähteä. Pienet muutaman euron lelut (sellaisia ammu hyrrä taivaalle juttuja) miellyttivät kovasti, samoin herkut (letut,jätskit, mansikat, karkit, pillimehut). Miehen kanssa nautimme siitä kun oli niin leppoisaa, ei tarvinnut ajatella hommia joita kotona pitää tehdä!



Synnytyksistä oli puhetta. Itse olen synnyttänyt ekan leikkauksella, kun neiti oli perätilassa ja aika iso kokoinenkin. Toisen sain synnyttää alakautta ja melkeinpä kivuitta -tässä kohtaa viittaan taas siihen kultalusikkaan. En siis tarvinnut kuin kohdunkaulanpuudutteen, muuta en edes pyytänyt. Ihme juttu, mutta olenpa esimerkki siitä, että aina synnytys ei ole kivuliasta. En kyllä usko että se toistuu tässä synnytyksessä, vaikka tietysti sitä toivon. Lantiokin mulla on tosi tilava, joten isotkin vauvat kuulemma mahtuvat ja isojahan nuo ovat olleetkin, reilusti nelikiloisia (4,3 kg ja 4,6 kg). Mutta olen kyllä vahvasti sitä mieltä, että se on ihan sama mitä kautta vauvat tulevat maailman, turvallisuus on tärkeintä!



Mä olen kyllä tosi huono muistamaan teidän muiden kirjoituksia, mutta sohvin tilanne on kyllä täälläkin kokoajan mielessä. Pakko on kertoa, että mullakin oli normaalia voimakkaampia " menkkakipuja" siinä kierossa kun onnisti. Mitenkään painostamatta ;-) ,koskas testaat, jos menkkoja ei kuulu!?



Mannariiko se oli jo aleihin ehtinyt ja hyviä löytäjä tehnyt. Pitäis varmaan itsekin käydä katsomassa vielä äitiysvaatteita ja miksei myös imetysvaatteita ja ehkäpä vauvallekin jotain pientä, niin ja liivejä on pakko ostaa, kun tissit ovat taas kasvaneet (kohtahan olen kuin Pamela Andersson)!



Nyt nukkumaan ja huomenna pyykinpesupäivä!



Luhtis