Jos lapsella ei isovanhempia elossa niin onko kauheeta?

hölmö kysymys! kaikkien meidän aika on täällä rajallinen! onneksi lapsella on vielä omat vanhemmat elossa!

Itseltäni oli kaikki isovanhemmat jo kuolleet ennen syntymääni. Muut lapset aina puhuivat mummoloistaan...

Kyllä lapsi sen hyväksyy. Mutta paha juttu on, jos elävät isovanhemmat eivät yhtään välitä lapsesta.

Miten selität lapselle, miksi mummolaan ei ikinä pyydetä käymään, tai isovanhemmat näkevät lastenlastaan kerran vuodessa, jouluna?

Olen vanhojen vanhempieni iltatähti, ja hekin ovat molemmat perheidensä kuopuksia. Vasta vanhemmalla iällä olen ajatellut menettäneeni jotain, pienenä en osannut moista murehtia. Mutta tämä on taas yksi asia jolle ei itse voi yhtään mitään.



Nykyään kyllä olen enempi sitä mieltä, että lapset kannattaa tehdä suht nuorena, ainakin alle kolmikymppisenä, että saisi nauttia siitä sukupolvien ketjusta. Mitään se ei tietysti takaa, ihmiset kuolevat monista eri syistä, mutta mahdollisuudet isovanhemmuuden kokemiseen ovat suuremmat jos lastentekoa ei venytetä ikuisuuksia.

Eihän se nyt varsinaisesti kauheaa ole, mutta kyllä mä koen että jotain jäi puuttumaan. Olis ollut tosi mukavaa viettää aikaa isovanhempien kanssa ja tutustua omiin juuriin. Tiedän varsin vähän omista isovanhemmistani ja se on sääli.



Omilla lapsillani onneksi on mahdollisuus viettää aikaa isovanhempiensa kanssa ja pidän sitä tosi tärkeänä asiana. Toivon myös että itse voisin jonain päivänä olla mukana lastenlasten elämässä mahdollisimman paljon.