Kuvailkaa lähiönimi ja niiden antajat.

Suurimpia lähiöitä ovat Varissuo, Runosmäki, Pansio ja Jäkärlä

Suomen suurin lähiö

Meillä lähiössä ainakin asuu Aino ja Aleksi! Lähiönimiä siis ovat!

Sitä ei löydy netistä.

Se on Kotkan lähiö.

Te keiden mielestä tässä kysyttiin lähiöiden nimiä, niin osaatteko kuvailla niiden nimien antajia???

Vierailija:

Kuvailkaa lähiönimi ja niiden antajat

Yksinkertaista rahvasta, asuvat lähiössä?. En ole koskaan ymmärtänyt mikä se lähiönimi oikein on.

Onko näitä aliarvostettuja lähiöitä muualla kuin Helsingissä?

Tässä puhutaan lähiönimistä!! Ollinsaari on kai myös lähiö. Se on Raahessa.

Oulussa ensimmäiset lähiöt rakennettiin 1960-luvulla Lintulaan, Puolivälinkan-kaalle, Kaukovainiolle ja Koskelaan. Myös Tuiraan ja Heinäpäähän saatiin 1960-luvun lopulla kerrostalokaavat, joiden tieltä alueilla ennestään olevat puutaloalueet haluttiin purkaa.

Jamppa on noin 3 483 (2005) asukkaan lähiö ja kaupunginosa Järvenpäässä. Alue rakennettiin vuokratalovaltaiseksi.

Eri asia sitten, kuinka pitkälle siinä on perää, että alemman keskiluokan perheet yrittävät nostaa lastensa sosiaalista statusta antamalla nimiä, joissa on vierasperäisiä kirjaimia.



Ja tähän puolestaan ylempi keskiluokka " vastaa" määrittämällä taas aivan tavalliset, vähän vanhanaikaiset suomalaiset nimet hyviksi nimiksi lapsilleen ja täten onnistuvat jälleen tekemään eron alempiin sosiaaliluokkiin.



Niin tai näin, ei käsite lähiönimi ottaisi alle tuultaan, jos ihmiset eivät tunnistaisi siitä jotain, mikä vastaa heidän tuntemustaan.

Sehän ei tarkoita, että joka ikinen Nico ja Janica asuu lähiössä. Tai ettei siellä asuisi yhtään Ainaa tai Ilmaria.

Yleiskaavoitus käynnistyi Oulussa aikaisemmin kuin muissa vastaavissa kaupungeissa. Yleiskaavaa tarvittiin, koska sotien jälkeen väestö ja työpaikkojen määrä kasvoivat voimakkaasti. Otto-I. Meurmanin ja Aarne Ervin laatima yleiskaava valmistui v.1951. Siinä osoitettiin kaupungin rakentamisperiaatteet vuoteen 1980 saakka, jolloin kaupungissa arvioitiin olevan 67 000 asukasta.







Yleiskaavassa keskustan ympärille osoitettiin n. 4000 asukkaan lähiöitä. Lähiöiden yhteyteen suunniteltiin kaupallisia ja julkisia palveluita sekä työpaikka-alueita. Asukkaat liikkuivat työpaikoilleen pääasiassa jalan ja polkupyörällä. Lähiöt ajateltiin liitettävän keskustaan johdinautolinjojen avulla.







Yleiskaavassa osoitettiin ohikulkutie (Pohjantie), jonka toteutuminen on osoittanut kaavan kauaskantoisuuden.

Ensimmäiset maininnat asutuksesta ja rakennuksista Myllypuron alueella ajoittuvat 1700-luvulle. Alue oli vuosisadan alkupuolella yhdistyneen Herttoniemen kartanon rajamaata. Vuonna 1754 julkaistussa Herttoniemen kylän metsän kartassa on Viikin peltojen laskuojan varrelle merkitty mylly, Grötkvarn. Myllyn lähistöllä on vuoden 1886 veroluettelossa mainittu Johan ja Frederika Petterssonin viljelemä, Herttoniemen kartanon alainen Kvarnbäck ¿torppa. Torppa on myös merkitty Aarne Gripenbergin vuonna 1904 laatimaan karttaan Herttoniemen kartanosta.

Myllypuron nimi on saattanut viitata myös vanhan Malmin tien eteläpuolella olevan Myllykallion kupeessa sijainneeseen patoon ja myllyyn.

Mitä vikaa lähiöissä? Ei mitään, ainakaan siinä missä me asumme. Kiva alue, alemman keskiluokan/keskiluokkaista väkeä, ökyomakotialue kiven heiton päässä. Palvelut lähellä, hyvät liikenneyhteydet, ulkoilumaastot ja lapsille aina kavereita pihalla.

Sari, Teemu, Kari, Tapio, Sirpa, Timo, Petri, Miia, Tanja, Minna, Tero, Aada, Jenna, Laura, Johannna, Niina, Julia, Elena, Joni, Santeri ja Vili.

Ja Tico, Nico, Miro ja sen sellaiset, yöks! Ihme maku ihmisillä?