***TAMMITENAVAT vkon 24 alku***

Tänään siis eka neuvola. Viikkoja on nyt 10+1 ja terkkari yritti kuunnella sydänääniä omasta pyynnöstäni. Vannotti vielä, etten saisi masentua jos niitä ei saada kuulumaan. Minä silmät kirkkaana että en tietenkään masennu...No masennuin sitten kuitenkin. =( Aika kauan ja sinnikkäästi terkkari niitä yritti löytää mutta ei kun ei. =( Esikoisesta äänet kuului jo viikolla 9+4.



Oireet on edelleen voimakkaat eli etoo, väsyttää, turvottaa. Joten siinä mielessä vois aatella että masussa edelleen kaikki kunnossa??



Ensi viikolla lääkäriaika ja silloin yritetään taas saada äänet kuulumaan. Onneksi ei tarvi viikkoa kauemmin odottaa! Ja np-ultra heinäkuun alussa.



Onnittelut teille joilla äänet on kuulunu, oon niiiiiiiiiiiin kade...



Eilen kerrottiin mun äidille odotuksesta ja he olivat iloisia. Nyt tuntuu että uskaltaako muille kertoakaan? Viikonloppuna tulossa sukujuhlat ja koska masu pömpöttää jo ihan selvästi niin täytyy varmaan julkistaa sielläkin uutinen vaikka vielä on vähän epävarma olo.



Sekavin miettein,

miina-liina ja masu 10+1

...muuten neuvolakäynti oli ok. Viivähdin siellä tasan tunnin. Verenpaine oli alhainen mutta se onkin ollut aina. Lasketuksi ajaksi terkkari sanoi 9.1., Vauvan laskuri 10.1. eli ei suurta heittoa.

Nyt vasta löysin teidät kun olen enemmän alkanut käydä näillä sivuilla..



Laskettu aika siinä 29.1.08 paikkeilla, eli rv 7+1 menossa. Kolmas lapsi olis tulossa..



Lueskelin tämän ketjun läpi, oli kauheasti ihania kuulumisia!

Itsellä eka neuvola torstaina, viikkojenselvitysultra ja lääkäri olis ollut 26.6 mut jouduin vaihtaa sen kun just reissussa silloin ja siirtyi vasta 10.7=/ No sitten 17.7 oliskin jo niskaturvotusultra.



Oireita on kyllä ihan kivasti. Välillä etoo niin ettei voi syödä, välillä taas ei yhtään, aamuisin olo on kuin verrattavissa rapulaan, pakko jatkaa torkkuja sohvalla vaikka pojat 3v ja 1v heränneet ja touhuavat omiaan, onneksi haluavat aamupalan myöhemmin koska todellakaan en kykenis aamu8 keitellä puuroa niille, maha turpoaa päivän aikana hienosti, kaikki farkut kiristävät jo, vielä voi onneks käyttää niitä jos esim ihmisten ilmoille täytyy mennä. Tissit aristelee ja hiukan ovat kasvaneet niistä pannulapuista=) Ja ruokavalio; neuvolassa en varmaan viitti ees tunnustaa mutta ainoa mitä saan alas on juustovoileivät(ruis), maito, keltaiset mehut, limsat, sipsit, makarooni ketsupilla ja risto ranten Mozzarella- ja 4 juuston pitsat, ranskalaiset käy myös. Eli näköjään tuollaiset ketsuppiruuat vaan kelpaa. Kahvia vasta puolen päivän jälkeen uskaltaa nauttia. Aika suppea ruokavalio, ei voi kuvitellakkaan mitään muuta syövänsä, jääkaapin avaaminenkin ällöttää.

Uusina oireina huimaus ja närästys joka pahenee iltaa kohti.

Mutta onneks oireet kuitenki vielä hallittavissa=)

Sais tää kesä mennä äkkiä, minä kun en oo mikään kesäihminen, varsinkaan raskaana ollessani=)

Arvaatkaas kuka kävi päivystyksellisesti yöllä ultrassa ;)



Mulla alkoi eilen pistämään tosi kipeästi mahaan ja säikäytti kovasti. Lähdettiin sitten yöllä käymään päivystyksessä tarkistuttamassa tilanne ja ultralla katsottiin. Ja siellähän se pikkuinen kölli komeassa 8,4 mm pituudessaan ja sydänkin sykki! Nyt voi vähän rauhallisemmin noita kipuja kuulostella, kun tietää, että oikeassa paikassa vauva kasvaa. Kylläpäs helpotti!



Mukavaa päivää kaikille!



Tirrukka 6+6

Kerkesin lähettää viestin ja sitten vasta hokasin, että tuli pelkkää omaa napaa *tosi nolona*



Aamuhallalle onnittelut sydänäänistä, ihanaa!



Miina-Liina; älä vielä huolestu. Yleensä sanotaan, että vasta 10 viikosta eteenpäin ääniä kuunnellaan, monessa neuvolassa vasta 12 viikon paikkeilla. Tiedän, että epätietoisuus on inhottavaa, onko sinulla mahdollista päästä ultrassa käymään? Positiivista on, että sinulla on oireita; sehän on merkki istukkahormoonista elimistössä. Voimahalit sulle!



KK84: Tervetuloa mukaan! Minä täällä aikaisemmin jo vähän huhuilinkin loppukuun odottajia :) Mulla la 31.1 ja meille myös kolmas lapsi tulossa.



Tirtsa edelleen...

Kiva, että meitä tämmikuisia on jo näin paljon! Onnea teille, jotka olette kokeneet positiivisia ultra- ja sydänäänikokemuksia!



Itse kävin myös aamulla ultrassa, hetken mielijohteesta. Hain saikkua työläkäriltä ja hän totesi että voimakas oksentelu voi olla oire rypäleraskaudesta (tuulimuna). Säikähdin ja varasin ajan ultraan, jonka sainkin heti. Ja masussa kaikki hyvin, sydän jumpsutti ja vauvan koko vastasi viikkoja 7+. Takapakkia meniin muutama päivä, mutta niin vähän ettei se vaiuta mihinkään.



Nyt loppuviikon lepälen kotona, pojat on päiväkodissa. Ehkä täytyy kertoa pomolle jo ens viikolla... etenkin jos oksentelu jatkuu :(



Eka neuvola on vasta juhannuksen jälkeen, sitten on varmaan aika pian jo ultrakin?



Kesäisiä päiviä toivottelee

Ansku

No nyt on sielläkin käyty. Tosi kiva neuvolatäti! Juteltiin reilu tunti. Verta otettiin ja punnittiin. Mutta ei edes yrittänyt sydänääniä! :( NP-ultra pitäisi heinäkuun puoliväliin ja seuraava neuvola on vasta elokuussa!



Ai niin LA siirtyi. Neuvolalaskurin mukaan on vasta 30.1. eli viikot vasta tasan 7. (ajattelin kyllä itse laskea sen 28.1. mukaan, kun se on helpompaa) Ja ultrassa taas voi sitten muuttua...



Np-ultra on yksityisellä, kun täällä on kaupungin ultralääkäri lomalla just tuolloin... Täytyy soittaa ja varata aika mahd pian, kun voi olla vähän ruuhkaa...



No niin tämä oli nyt sitten taas vaan omaa napaa! Tervetuloa uudelle, jonka nikin jo unohdin :) Onnellista odotusta! Ja Tirrukalle onnittelut kivoista ultrakuulumisista!



Nyt pahoinvoimaan, just kun ehdin mainostaa, että iltaisin on paha olo, niin onhan sitä nyt sitten koko ajan!



Popin_äiti + " ?" rv 7(+3)



ps. keksitään kyssärille työnimi vasta kun kuullaan hänestä jotain konkreettista....

Tervehdys Tammitenaville pitkästä aikaa! Lukemassa olen kyllä käynyt melkein joka päivä, mutta nyt vasta ehdin ja jaksan muutaman rivin kirjoittaakin.



Tirrukka: Onneksi selvisit säikähdyksellä vatsakivuista. On ihanaa, että näin raskaana ollessa lääkärissäkin suhtaudutaan vakavasti kaikkiin kivistyksiin ja ultrataan herkästi, että nähdään kaiken olevan kunnossa. Enkä siis tarkoita sitä, että muuten siellä ei suhtauduttaisi vakavasti, mutta ymmärrätte varmaan pointin. :-)



Anskulle myös onnittelut mukavista ultranäkymistä. Ymmärrän kovasti, että olet rynnännyt ultraan sen jälkeen kun sinulle on puhuttu rypäleraskaudesta. Onneksi kaikki on kuitenkin hyvin.



miina-liina: Älä vielä huoli sydänäänien kuulumattomuudesta. Viime raskaudessa minulla kuunneltiin sydänääniä viikolla 11+ jotain, eikä saatu vielä silloin kuulumaan. Ilmeisesti tosiaan itse laitteen ikä ja herkkyys vaikuttavat kuten myös kohdun asento. Itselläni kohtu on hieman taaksepäin kallellaan ja siksi dopplerilla saa äänet kuuluviin vasta vähän myöhemmin.



Iita07: Täällä kohtalotoveri. Minulla on myös aivan valtavaa väsymystä. Vaikka nukkuisin 10 tunnin yöunet, voisin silti oikaista päikkäreille vaikka kaksi kertaa päivässä. Tosin siihen ei ole mahdollisuutta kun tarttis välillä töissäkin käydä. Toivottavasti väsymys alkaa kohta puoliin hellittämään.



Ja Jazuliinille tervemenoa helmikuisiin! Onnellista odotusta sinulle ja tule ihmeessä takaisin meidän pinoon jos vaikka laskettua aikaa vielä siirretäänkin aikaisemmaksi.



Oma (.): Minulla on myös ensimmäisessä ultrassa käyty. Sain ruinattua alkuraskauden ultran omasta neuvolasta ja siellä sitten käytiin tarkistamassa tilanne. Kaikki oli ihan niin kuin tässä vaiheessa pitääkin. Pieni alku siellä köllötteli ja sydän sykki. Tämä oli siis jo 5. päivä tiistaina. Koko vastasi muutamaa päivää pienempää kuin kuukautisista laskettuna, mutta enpä juuri yllättynyt, sillä kiertokin oli kaavinnan jälkeen muutaman päivän pitempi. Maanantaina on ensimmäinen lääkärikäynti ja viikon päästä keskiviikkona lähdetäänkin jo reissuun. Niskapoimu-ultran sain heinäkuun alkuun.



Siru-Sofia rv 10+1

Olipas hyvä että siellä ultrassa oli kaikki hyvin; sinulle siis joka yöllä kävit=) Nimimerkki pääs jo unohtuun!

Selvästi muisti pätkii muutenkin; keitin tuossa kahvia aiemmin ja kaadoin kuppiinkin sitä niin unohdin ihan kokonaan koko kahvin, joutu sit uudet keittää, oli sen verran seisseen makuista ja kupissa oleva kylmää=)



Onko kellään muulla pinna tiukilla? Mulla on. Tuntuu että pienemmästäki asiasta menee hermot ja savut nousee korvista. Mä olen luonnostaankin aika lyhyt pinnainen ihminen niin nyt se oikein korostuu. Tuntuu, että isompi pojista vielä huomaa sen ja tahalleen oikein ärsyttää, että saa äidin hermostuun.

Joku hermoloma olis tarpeen! Toisaalta taas on mahtavaa kun saan olla kotona kotihoidontuella eikä tarvi aamuisin lähteä mihinkään, koska se lisää mun pahoinvointia, tuollainen aamutohina siis kun ei saa rauhassa keskittyä tähän " rapulaiseen" olotilaan..



No huomenna sitten olis se neuvola.. Siellä vissiin joku sijainen, aika uutta täällä muutenkin mulle kaikki ku pari kuukautta täällä vasta asuttu! Ja terkka kyllä muistaakseni jotain sanoi että ei vielä oteta verikokeita, siihenki oli joku syy, en vaan MUISTA että mikä=)..



Mitäs verikokeita siellä neuvolassa otettiinkaan?

Tässä mukaan ilmottautuu yksi tamperelainen esikoisen odottaja. LA 28.1.

Kävin yksityisellä varhaisultrassa maanantaina (7+0). Siellä se tyyppi näky köllimässä ja sydämensyke näky kans. Mikä helpotus! Pituutta oli 6,5mm.

Halusin käydä asian siksikin omin silmin toteemassa koska oireet on ollu kovin vähäiset. Ainoastaan kipeet tissit ja nivuset, ja viimeaikoina väsymystä.

Tupakan jätin heti pissattuani tikkuun. Aika iso juttu näin 15 vuoden sauhuttelun jälkeen..



Hauska tutustua kaikki!



T: Xena ja maha 7+2

Hei kaikille! Olen 31-vuotias nainen ja odotan esikoistani yksin. Taidan olla viikolla 8 ja laskettu aika on 26.1. Viimeiset 2 viikkoa on koko ajan enemmän tai vähemmän ollut yököttävä olo. Ruokaa en juurikaan saa alas. Ruokavalioon kuuluu viili, jugurtti, omena ja työpaikkaruokalassa yritän jokapäivä näykkiä jotain. Juomista vain vesi menee alas. Eilen join mangojugurttijuomaa ja se yllätys, yllätys maistui hyvälle. Myös mehujää menee alas. Jatkuva huono olo ja väsymys on saanut muuten niin iloisen mielenikin järkkymään. Parina iltana on itkettänyt ihan hirmuisesti, että millaiseen sotkuun olen itseni oikein saattanut. Sitten paras ystäväni on raastanut minut pois masennuksesta kuvailemalla miltä tuntuu kun oma lapsi tekee minulle ensimmäisen itsetehdyn äitienpäiväkortin. Ja ajatus siitäkin itkettää, mutta hyvällä tavalla. :) Olen normaalisti tosi tasainen ja järkevä ihminen ja tällainen sekopäinen tunnesekamelska, saa minut epäilemään itseäni ja kykyjäni. Onko kellään muulla vastaavia kokemuksia? Niin ja vauvalla on kaikki hyvin - kävin viikko sitten ultrassa ja siellä näkyi sydämen syke ja pituutta 6,9 mm. :)

Uusille tervetuloa!!!!Tammikuussa kyllä näyttää väkiluku Suomen maassa lisääntyvän=) Onko Helsingissä synnyttäviä muita? Itse olen menossa Naisten klinikalle. 2 ekaa tein Kättärillä ja edellisen klinikalla.



Toukomaako se oli kun ihmetteli mielialoja. Ja KK niitä muistihäiriöitä.Ihan tuttua varmaan kaikille odottajille!!! Esim.Helistimessä on ollut hauskoja ketjuja siitä mitä kaikkea omituista voi odottaja toilata, kun pää jumittaa=) Siitä sai hyvät naurut edellisellä raskaudella.



Tänään en ole kyennyt menemään muualle kuin pyykinkuivaushuoneelle. Illemmalla kun mies tulee lapsia kattoo, aion kyllä väkisin vääntäytyä jonnekin.



Teen yleensä illasta isot satsit ruokaa seuraavalle päivälle, kun illalal ei niin paljon väsytä ja okseta. Tänään syötiin eilen laitettu kanakeitto.Nyt laitan sipulikeittoa itselleni ja miehlle, kunhan hän tulee töistä. Raskasta tää koko ajan syöminen=)



Sammermanni ja pikkuinen rv 8+2

Onnittelut tupakoinnin lopettamisesta!!!! Sitten ei enää kannata aloittaakaan-vanhentaakin=)

Tervetuloa uusille, ja näin heti alkuun toukomaalle että ne on normaaleja ne mielialan vaihtelut! Luonto tekee äidistä herkän ja vastaanottavaisen vauvaa varten. Minua on myös vaivanneet ihan viime päivinä kauheat itkukohtaukset, äsken sain ihan kauhean raivarinkin. No se loppui nauruun kun maailman ihanin 2.v tyttäreni tuli silittämään päätäni kun itkin ja sanoi: äiti ei mitään hätää, ***** hakee paperia. Voi miten ihanan suloinen lapsi! Sai äidin taas heti nauramaan! Tosi ikäviä nuo kyllä ovat, edellisessä raskaudessa itkin ihan samalla tavalla, eikä sitä siihen hetkeen aina järkevästi muista että johtuu vaan hormooneista! Joskus jälkeenpäin nolotti omat itkunpurskahdukset " tyhjänpäiväisistä" jutuista, mutta onneksi läheiset on ymmärtäneet :).

Xenalle onneksi olkoon viimeisestä stumppauksesta! Mulle se teki tosi vaikeaa ekassa raskaudessa, mutta sitkeydellä siitä selviää!

Sammermanni: miksi vaihdoit naistenklinikalle? Me olemme menossa kättärille, mietin vaan että mennäänkö tällä kertaa perhehuoneeseen vai ei...Tammisaari olisi kovasti houkuttanut, mutta kättäri on lähempänä, joten sinne suuntaamme kunhan pakkaset paukkuvat!

Täällä suunnassa ei mitään muuta, toivotaan että nuo mielenailahtelut tuosta tasaantuu!

Terveisin Mantelihammas rv 10+3 (?)

Mantelihammas, vaihdoin osittain sen takia sairaalaa, että halusin kokemuksen myös toisesta synnytyspaikasta, kun kerran oli mahdollisuus. Osittain syynä oli muutamat harmilliset sattumat, joita tuli hoitajien ja kätilön taholta. Tykkäsin kyl Naistenklinikasta ehkä enemmän, mutta Kättärillä olin yli 8v sitten eli moni asia lienee muuttunutkin. Perhehuonetta en halua, koska vaikka siellä saa olla rauhassa, sinne saa myös paljon vähemmän apua, jos tarvitsee. Mulla on ollut kaikki synnytykset vaikeita ja olen joutunut olemaan jokaisesta sairaalassa viikon ja tarvinnut paljon hoitsujen apua.

Sammermannille, minä olen menossa Naistenklinikalle. Esikoisen sain siellä ja halusin nyt myös. Minun " olisi kuulunut" mennä muualle, mutta tiettyjen erityissairauksien vuoksi nkl on turvallisin vaihtoehto. On siis muita erityisyksikköjä lähellä.



Nyt on sitten kerrottu molemmille isovanhemmille. Mieheni töksäytti tänään vanhemmilleen että emme mene joulukuussa johonkin tilaisuuteen kun on tulossa perheenlisäystäkin. Siihen anoppi: " Teille vai?" . Ei kun naapurille.



Sitten eivät sanoneet mitään. Sama juttu kuin esikoisen kanssa, eivät osaa reagoida eivätkä suhtautua. Iloisia ovat, mutta tuo ulosanti on aika heikkoa. Omille vanhemmille kun kerroin, liikuttuivat molemmat kyyneliin. Ja isäkin sanoi että hän on monesti ajatellut ja toivonut asiaa. Ihana vaari.



Edelleen kuvottaa ja väsyttää, ihan tolkuttomasti. Koskaan ei ole hyvä olo, joko on halkeamispisteessä kun syö jotakin (vaikka kuinka vähän) ja sitten yhtäkkiä iskee kauhea nälkä. Ja taas halki ja taas nälkä. Ei koskaan hyvä.



Olen turvoksissa, farkkuja ei enää tarvitse käyttää. Löysät stretsit vain jalkaan... Onneksi on lomaa vielä ensi viikkokin, sitten pitäisi jostain löytää voimia töihinmenoon. Jos näin kamala olo on, en pysty.



Kohta nukkumaan, miehet jo menikin.



ipu 8+4

Tervetuloa uusille! Itekki vielä ihan uus täällä=)



Huomenna sit neuvola.



Musta tuntuu niinku olisin nielassu ilmapallon, siis mahassa sellanen pömpsäke olo.



Kyllä taas hermot laantui iltaa kohden, nuo aamut ei oikeen mee ikinä putkeen.



Ketkä pystyy päättään synnytyssairaalaan ite, siis millä alueella asuvat? koskeeko se vaan helsinkiläisiä, vai muitakin? Kun me asutaan hyvinkäällä niin voinko valita jonkun muunkin sairaalan kuin hyvinkään sairaalan?

Heti piti taas aamusta tänne kipaista viestit lukemaan :). Ihan totta tuo että perhehuoneessa eivtä käy juurikaan, minä kyllä soitin keloa ahkerasti jos jotain asiaa oli. Samantien olivat aina paikalla. Synnytys ei kyllä osaltani sujunut oikein toiveiden mukaan, tai muutenkaan mitenkään hienosti. En jaksa kirjoittaa koko tarinaa mutta synnytys oli pitkä ja väsyttävä ja viimeinen kätilöistä joka siis hoiti myös synytyksen oli todella tyly tyyppi. Mutta en usko että paikkaa vaihtamalla paranee, aion kyllä infota edelliskerran tuntemuksista painokkaasti! Eiköhän se ihan hyvin suju, pääpointti että molemmat ehjinä! Toivotaan sulle sammermanni helpompaa synnytystä tällä kertaa!

Joku kyseli että voiko mennä synnyttämään minne haluaa. Kyllä periaatteessa voi, mutta täytyy kyllä ehkä olla vähän perusteluja tms. Olen kuullut että eräs nainen lähti aina kesämökilleen synnytyksen aikaan, ja meni sitten paikkakunnan synnärille. Kannattaa tiedustella asiaa neuvolasta.

huomaa että on vielä vähän silmät sikkurallaan kun niin paljon kirjoitusvirheitä :)

Mantelihammas on aikaisin ollu pinolla=)



Ipu, ollaan samaa laadukasta vuosikertaa=) Milloin sun laskettu on? Mulla ei ole tarkkaa tietoa, sinne loppupuolelle menee kai.Neuvola vasta heinäkuussa. Menkkojen mukaan vissiin 21.1.



Joo,mulla oli kans Kättärillä justiinsakin raivostuttava viimeinen kätilö joka mm.ei osnnutkaan katetroida, vaikka kertoi tehneensä niitä kymmeniä ja sitten väitti ettei mulla voi olla virtsaa rakossa, kun ei pussiin tullu. Kun seuraava hoitsu sit sai sen paikalleen, pissaa tuli 2litraa!!!! Arvaa oliko hirvee olo siinä synnytellä, kun rakko räjähtämispisteessä, vessaan et pääse ja yks väittää katetrin olevan ihan paikallaan. Mitään apua se ei suostunu siihen hommaan pyytää, koska HÄN OSAA KATETROIDA!!! Tippaneula häneltä vääntyi suoneen niin että tiputus oli jonkun aikaa katkolla.



Anestesialääkärikin siellä tupeloi. Antoi epiduraalia ja unohti laskea sangyn päädyn alas.Niin puudute valui suoraan jalkoihin eli jaloissa ei ollu tuntoa mutta supistukset tuntui!!!! Lisää ei voinu antaa. Seuraava piikki meni pitkin selkää, kun lääkäri ruikkas sen kesken supistusta!!!



Että kyllä mulla oli kokemuksen perusteella syytä vaihtaa sairaalaa.Oli siellä tosi paljon muutakin epäkohtaa tuolloin.Mikä lie epäonnen päivä sitten...



Oman alueen synnäri on oikea osoite. Meillä Helsinkiläisillähän niitä luonnollisesti on kaksi.Itsellä kävi tuuri, kun olin Nkl:lla synnyttämässä, sillä vauva joutui vatsan alueen leikkaukseen 3vrk vanhana ja pääsin häntä sitten maanalaista tunnelia pitkin imettämään ja katsomaan Lastenlinnaan. Istuin pyörätuolissa, kun olin niin huonossa kunnossa synnytyksestä ja mies työnsi.



Huomenna sit mökille ja tulee viikon tauko netistä=)