Mies lähtee reissuhommiin...

ja mies vielä vihjannut pettämisestä " hänhän lähtee reissuhommiin" ,mut en ala sitä murehtimaan sanoin äijälle takas vaan et tiedä mitä minä täällä sillä aikaa teen,eipä enää mitään sanonut!!

Kannattaa kuulkaas naiset ajatella et se voi vaikka kauppareissulla pettää jos siltä tuntuu,ei se kato paikkaa eikä aikaa jos aikomukset on pettää.

Sitä ei kannata murehtia,aina löytää uuden miehen jos jotai pettämis juttuj a tulee...

Minun mies reissasi 3v ja tiedän tasan tarkkaan, ettei pettänyt kun yötä päivää hommia painoi. Absolutistikin on, joten ei senkään varjolla olisi voinut mitään tehdä.

3vuotta meillä kesti. Minä 2 pienen kanssa kotona (vauva ja 2v kun reissut alkoi). Hyvin sen jaksoi ja eipähän kerennyt perheriitoja tulemaan kun mies vaan v-loput kotona =)

Se on muuten aivan ihana nähdä aina miestä kun ensin on vähän aikaa erossa.

Vastikään kuulin tapauksesta, jossa mies oli töissä joka päivä klo 16 saakka, kotona aina viimeistään klo 17 (aiemminkin, jos ei käynyt ruokakaupassa matkalla), viikonloput ja lomat perheensä kanssa, ja silti hänellä oli yli puolen vuoden ajan suhde!

Ja yhden tutun mies petti ollessaan kotona hoitovapaalla. Rakastajatar kävi perheen kotona hoitamassa iskää, kun iskä hoiti lapsia.

Kun rajat ovat molemmille selvät, niin ongelmia ei synny.



Mulla mies tehnyt reissuhommia noin 3 vuotta, on poissa keskimäärin 1.5 viikkoa kuukaudessa. Ei ole missään vaiheessa käynyt mielessä, että koska mies on toisaalla ja minä kotona, niin parisuhteemme periaatteet eivät tuolloin sitoisi molempia. Tosin meillä luottamus on aina pelannut, ja en ole mustasukkainen ihminen..



Mutta keskustelua peliin! Kai olette ennenkin miehesi kanssa olleet useampia öitä erossa, vai..?

Ja ikävä tosiasia oli, että suurin osa miehistä oli eronnut. Muutamalla aina joku suttura reissupaikkakunnalla.



Ja suurinosa miehistä vietti huoletonta reissuelämää, eli joka ilta baariin kaljalle. Päivärahat hupeni aika tehokkkaasti noihin kalliisiin iltamenoihin.



Kaikkihan eivät ole samanlaisia, joten toivotaan, että teillä menee hyvin.



Mun mieheni ei jaksanut edes sivusta katsella työkaveriensa rellesystä, siinä oli yksi syy miksi halusi vaihtaa työpaikkaa.



Ja varmaan tähän käyttäytymiseen vaikuttaa myös ala, jolla miehesi työskentelee.



Teidän on vaan keskusteltava tulevasta elämästä ja sun puhuttava peloistasi.

ja mies tietää " pelostani" . Sanoi kyllä olevansa valmis jäämään kotiin jos minä niin haluan ja päätän. Mutta ku se raha...:(



Luottamusta löytyy, luotan mieheeni kyllä 100 %:sti. Mutta ikinähän ei voi vannoa ja siksi vähän pelottaa..:(



Tämä tyyppi, jonka houkuttelemana mieheni reissuhommiin lähtee on sellainen tapaus, joka itse petti ja jätti. Jätti vaimonsa ja tyttärensä, löysi " reissusta" uuden ja heillä perhe kasvaa kohisten...että sellaisiin " käsiin" mieheni päästän..



ap

ainakaan ole ikinä pettänyt.

Se, mikä on pettämistä, onkin sitten ihan toinen juttu. Toiselle jo suuteleminen on pettämistä, toiselle ei edes yhdyntä ole pettämistä.

Vierailija:

Kun rajat ovat molemmille selvät, niin ongelmia ei synny.

Mulla mies tehnyt reissuhommia noin 3 vuotta, on poissa keskimäärin 1.5 viikkoa kuukaudessa. Ei ole missään vaiheessa käynyt mielessä, että koska mies on toisaalla ja minä kotona, niin parisuhteemme periaatteet eivät tuolloin sitoisi molempia. Tosin meillä luottamus on aina pelannut, ja en ole mustasukkainen ihminen..

Mutta keskustelua peliin! Kai olette ennenkin miehesi kanssa olleet useampia öitä erossa, vai..?

Minä en vain jaksa ymmärtää ihmisiä, jotka eivät luota puolisoonsa sen vertaa, etteivät voi päästää puolisoaan vaikkapa viikoksi omille teilleen. Kyllä minäkin varmaan alkaisin epäillä miestäni, mikäli haistaisin palaneen käryä jossain, mutta en jaksaisi elää suhteessa, jossa pitäisi kääntää ylösalaisin miehen puhelin, taskut, jne.. sivusta olen seurannut, miten kuluttavaa sellainen on.



Jos jotain olen oppinut, niin tämän: Mies joko pettää tai ei petä sinua, HUOLIMATTA SIITÄ, itketkö ja murehditko kotona sitä pettämistä peläten, vai elätkö tasapainoista ja normaalia elämää. Itse olen päättänyt olla murehtimatta moisia, tai oikeastaan en edes ole " päättänyt" , vaan ei ole ollut aihetta murehtia. Toisekseen itse rakastan ja kunnioitan miestäni niin valtavasti, etten voisi häntä pettää, ja omien tuntemuksieni kautta voin luottaa siihen, että miehenikin kunnioittaa minua.



Se on myös yksi seikka, että jos kotona odottaa mies/vaimo, joka kyttää ja epäilee jatkuvasti pettämisestä, niin pettämisasian pyöriessä pinnalla koko ajan saattaa ihan vakavissaan tulla kiusaus toteuttaa puolison syyttelyt.



Mielestäni ei tarvitse mielenrauhansa saavuttamiseksi muuta kuin hyväksyä se, että parisuhde perustuu vapaaehtoisuuteen, etkä voi omistaa toista. Mikäli joku sinua joskus pettäisi, niin sinä et voisi sitä estää kuitenkaan, koska pettäminen on tietoinen valinta rikkoa puolisoaan vastaan. Näin minä asian näen.



Ja meillä jo suuteleminen on pettämistä. Sanon tämän siksi, jos kuvittelit minun olevan huoleton sen vuoksi, että hyväksyisin ' pienet pusuttelut' ..



terveisin 5

Itse ajattelen ihan samalla tavalla.



ap

Itse asiassa olen ihan samoilla linjoilla kanssasi. En minäkään pystyisi elämään niin, että täytyy koko ajan olla varuillaan, kytätä miehen kännykät, taskut, lompakot, jne, ja soitella perään jatkuvasti. Itsekin olen sivusta seurannut sellaista suhdetta (ja seuraan edelleen). Ironisinta siinä on se, ettei tuollainen kyttääminen pettämistä estä. Vaimo vakoilee, seuraa autolla, tekee yllätyshyökkäyksiä miehen työpaikalle, sanoo tulevansa sunnuntaina mökiltä vaikka tuleekin jo lauantaina, jne. Vuosi toisensa perään. Ahdistaa todella seurata tuota. Mies jää kiinni pettämisestä aina vaan, mutta mikään ei muutu.

Sen olen myös nähnyt sivusta, että kuka tahansa, kilteinkin ja " luotettavin" mies kykenee pettämään. Näillä miehillä juuri on ollut ne vaimot, jotka ovat minulle ja muutamalle muulle sanoneet (jotka esim. emme oikein ole ymmärtäneet sitä, että " poikien saunailta" kestää aamukymmeneen saakka, vaikka kaikki muut " pojat" on tulleet kotiin jo ennen puoltayötä, mukaanlukien omat miehemme) että luottaa täytyy, ei mun mies vaan koskaan pettäisi, jne. Sulkivat siis silmänsä totuudelta täysin, ja tipahtivat tosi korkealta kun pettäminen lopulta selvisi heille (valitettavasti kaikki muut tiesi siitä jo siinä vaiheessa).

En alentuisi kyttäämään miestäni, ja luotan häneen, mutta kuten sinäkin, alkaisin varmasti epäilemään jotain jos olisi syytä. Esimerkiksi kännykän piilottelu ja näpyttely " salaa" (siis siirtyen esim. toiseen huoneeseen viestiä kirjoittamaan) saisi varmaan minut hieman ihmettelemään. Mutta en jaksaisi todellakaan stressata siitä, meneekö mieheni nyt varmasti töihin kuten sanoo, vaiko kenties jonnekin muualle. Sellainen elämä ei olisi minua varten. Jos pettää, pettäköön, en voi sitä etukäteen mitenkään estää, enkä aio sitä etukäteen murehtia.

Siltikään en koskaan aio sanoa, että tiedän 100% varmasti ettei minun mieheni koskaan pettäisi. Sitä kun ei vain voi tietää. Ja monesti ylpeys käy lankeemuksen edellä.

8

Vierailija:

Minä en vain jaksa ymmärtää ihmisiä, jotka eivät luota puolisoonsa sen vertaa, etteivät voi päästää puolisoaan vaikkapa viikoksi omille teilleen. Kyllä minäkin varmaan alkaisin epäillä miestäni, mikäli haistaisin palaneen käryä jossain, mutta en jaksaisi elää suhteessa, jossa pitäisi kääntää ylösalaisin miehen puhelin, taskut, jne.. sivusta olen seurannut, miten kuluttavaa sellainen on.

Jos jotain olen oppinut, niin tämän: Mies joko pettää tai ei petä sinua, HUOLIMATTA SIITÄ, itketkö ja murehditko kotona sitä pettämistä peläten, vai elätkö tasapainoista ja normaalia elämää. Itse olen päättänyt olla murehtimatta moisia, tai oikeastaan en edes ole " päättänyt" , vaan ei ole ollut aihetta murehtia. Toisekseen itse rakastan ja kunnioitan miestäni niin valtavasti, etten voisi häntä pettää, ja omien tuntemuksieni kautta voin luottaa siihen, että miehenikin kunnioittaa minua.

Se on myös yksi seikka, että jos kotona odottaa mies/vaimo, joka kyttää ja epäilee jatkuvasti pettämisestä, niin pettämisasian pyöriessä pinnalla koko ajan saattaa ihan vakavissaan tulla kiusaus toteuttaa puolison syyttelyt.

Mielestäni ei tarvitse mielenrauhansa saavuttamiseksi muuta kuin hyväksyä se, että parisuhde perustuu vapaaehtoisuuteen, etkä voi omistaa toista. Mikäli joku sinua joskus pettäisi, niin sinä et voisi sitä estää kuitenkaan, koska pettäminen on tietoinen valinta rikkoa puolisoaan vastaan. Näin minä asian näen.

Ja meillä jo suuteleminen on pettämistä. Sanon tämän siksi, jos kuvittelit minun olevan huoleton sen vuoksi, että hyväksyisin ' pienet pusuttelut' ..

terveisin 5

meillä minä olen ollut reissussa jo yli kuukauden ja vielä kolme kuukautta menee täällä, ennen kuin pääsen kotiin. Mies jäi kotia hoitamaan. Enkä ole pettänyt enkä suunnittele pettämistä. Ikävä tietenkin on kotiin ja oman puolison luokse, mutta jos mies luottaa minuun niin paljon että voin lähteä, ihan hyvin hänkin voi lähteä reissuun ilman minua. Vaikka emme reissaisi en voisi vahtia toista 24/7 kuitenkaan, joten turha pelätä etukäteen sellaista mitä ei välttämättä tule tapahtumaan

Kuten esimerkissäsi kerroit, niin tuollainen kyttääminen ja pettämisen mahdollisuuden märehtiminen ei mitenkään eliminoi pettämisen mahdollisuutta. Ja ei toki sekään, että on sinänsä huoleton (kuten vaikka minä itse). En kuitenkaan osaisi itse elää siten, että jokainen päivä olisi " mahdollisuus siihen, että parisuhde kaatuu pettämiseen" . Hulluksihan siinä tulisi, ja moni varmaan tullutkin..



Ja vastaavasti tuo esimerkkisi poikien saunaillasta, jossa yksittäinen mies viipyy aamuun saakka (muiden saunojien poistuessa jo iltamyöhään) on taas mielestäni tilanne, jossa ehkä saattaisin tarkemmin tiedustella illan kulkua mieheltäni. Kuten sanottu, niin luottavainen saa olla, muttei sinisilmäinen kuitenkaan. Ehkä tässäkin on olemassa joku kultainen keskitie.. :)



Minäkään en toki voi sanoa, että mieheni ei ikinä minua voisi pettää -enhän uskalla moista sanoa itsestänikään (mistä sitä tietää, miten elämä ihmistä muokkaa, varmasti olemme muuttuneet paljon vaikkapa 20 vuoden päästä). Nykyhetkessä yritämme elää, ja tulevien murehtiminen näissä asioissa on mielestäni turhaa siinä mielessä, että se tapahtuu, mikä on tapahtuakseen. Tokihan sitä pettämistä voi ennaltaehkäistä siten, että pitää huolta itsestään ja parisuhteestaan, eikä jätä epämiellyttäviä asioita muhimaan vuosikausiksi..



Kaikkea hyvää sulle parisuhteeseen, samoin kuin tulevalle reissumiehen vaimolle ap:lle :)



t. 5

Minulla reissumies, ja reissussa on ikäänkuin eri säännöt kuin kotona. Koska asutaan hotellissa, ei ole mitään järjellistä tekemistä vapaa-aikana. Lisäksi kun painetaan töitä 16h/pvä 7 pvä/vko niin ei voimat riitä paljon kulttuuria katsella. Ainoa viihde on joka ilta kaljalle. Kosteat reissut on ja aika tutisevia miehiä sieltä aina takaisin tulee. Rahat siinä tuppaa kulumaan, että älä nyt ajattele kovin ruusuisia siitä miten paljon sillä miehellä on säästössä kun reissut loppuu -jos loppuu. Moni mies tykkääkin sellaisesta elämästä, eikä ne mihinkään lopu vaikka kuinka paljon lapsia tulisi. Varaudu oleen parinkin pienen yksinhuoltaja, että älä kovin kauas suostu mummoloista muuttamaan.