Voiko olla totta että miehen äiti ei ottanut tosissaan kun kerrottiin, ettei vietetä häitä
muuta kuin lasten kanssa maistraatissa. Nyt ilmoittamisen jälkeen kuulin että oli jo kutsunut sukua molemmilta puolilta ns. yllätysjuhliin niin paljon että tiedossa on sitten isot sukuhäät vaikka ilmoitin ettei haluttu kun vaihtoehtoja pohdittiin aiemmin. En halua kun on toinen avioliitto ja kaikki sukujuhlat ei ole päättyneet hyvin. Tämä soittelu ja kutsuminen kävi ilmi kun kummitätini soitti ja kyseli lahjatoivetta. Nyt en tiedä miten päin istuisin vai soittaisinko heti. Tuntuu että voisin huutaa enemmän ku koskaan vihapäissäni. Onko kenelläkään tämmöinen anoppi ja mitä voi tehdä. Mulla on ikääkin jo kohta 40, enkä halua mitään prinsessahäitä.
Kommentit (35)
mutta hyvää anoppi varmasti (toivottavasti) tarkoitti.
Voisitko jutella anopin kanssa, jos hän muuttaisi juhliensa päivää? Saisitte järjestää omat häänne ja pitää hääpäivänne sellaisena kuin haluatte, ja toisaalta anoppi saisi myös paistatella suvulle. Näin anopin juhlat eivät sotkisi teidän häitänne.
ettekä oo suunnitelleet anopin luo mennä hääpäivänä, niin miten ihmeessä te edes osutte niihin yllätysjuhliin.
Varmaan te olette perheen kesken suunnitelleet, mihin menette maistraatin jälkeen ja mitä sitten teette. Minä oon niin itsepäinen, etten minä olisi sijassasi valmis muuttamaan noita oman makuni mukaisia suunnitelmia.
Vaikka tietysti miehenkin mielipide asiaan vaikuttaa. Jos mies on juhlista ilahtunut, niin silloin täytyy vähän tarkistaa omaa kantaa.
Vierailija:
Hänelle se on tärkeämpää sitten.
Vierailija:
Oletteko todella sitä mieltä, että avioparin ulkopuolisella henkilöllä on oikeus omavaltaisesti päättää näin isosta asiasta ja morsiamen on vain iloisesti hymyillen mukauduttava? Olisitteko itse suostuneet siihen, ettei teillä ole - mitään - sananvaltaa omien häidenne suhteen?
Tuo on eri juttu. Minä en antaisi kenenkään määräillä häitäni. Mutta kyse on siitä, että anoppi järjestää itse yllätysbileet jo vihitylle hääparille. Tietysti aika omavaltaista, mutta itsepähän touhuaa ja maksaa. Ja kun bileet on " yllätys" , ap:lta ei voi vaatia mitään ihmeellistä prinsessatouhua tms.
Itse en lähtisi sotkemaan välejä kieltäytymällä, vaikka ymmärränkin ap:n harmistuksen. Ne nyt vain on yhdet juhlat, joissa voi käydä, häitä voi sitten juhlia rauhassa omalla porukalla vaikka seuraavana päivänä.
Ymmärrän myös anoppia, jos loukkaantuu kieltäytymisestä. varmaan tarkoittaa ihan hyvää ja odottaa kovasti sitä, että pääsee juhlimaan (erityisesti) poikansa häitä. Nuo touhuavat tädit eivät aina ymmärrä, että muilla voi olla erilaisia tapoja ja toiveita.
Kuinkas ollakaan, kun pari palaa lentokentältä kotiin, niin morsiamen vanhemmat ovat järjestäneet kunnon yllätysjuhlat. Sulhasen puolelta paikalla eivät olleet kuin vanhemmat (jotka eivät kehdanneet jäädä pois), koska kaikki halusivat kunnioittaa hääparin tahtoa.
Tytär ei ikinä tule antamaan vanhemmilleen anteeksi, ja välit ovat erittäin viileät. Vanhemmat pilasivat itsekkyydellään tyttärensä onnellisen hääpäivän. (nämä juhlat siis ikään kuin " tahrasivat" koko naimisiinmenon muistot).
Vierailija:
Tytär ei ikinä tule antamaan vanhemmilleen anteeksi, ja välit ovat erittäin viileät. Vanhemmat pilasivat itsekkyydellään tyttärensä onnellisen hääpäivän. (nämä juhlat siis ikään kuin " tahrasivat" koko naimisiinmenon muistot).
No hellanlettas sentään. Ei ihme, että ihmiseillä on vaikeaa, kun ehdoin tahdoin etsitää niitä herneitä, joita voi sitten sinne sieraimiin kiskoa.
Jos olet suoraan kertonut, että ette missään tapauksessa halua mitään sukuhäitä, koska ajatuskin isoista juhlista vain ahdistaa, teki anoppisi törkeästi.
Jos taas olette vain ns. sivulauseessa todenneet menevänne naimisiin ilman isompia juhlia, on asia vähän hankalampi. Anoppi on voinut kuvitella, että ette vain jaksa tai raaski järjestää juhlia (eikä teillä siis muuten olisi isompiakaan juhlia vastaan mitään), ja siksi on päättänyt ilahduttaa teitä yllätysjuhlilla.
Koska en tunne anoppiasi, vaikea sanoa, miten suhtautuisin. Taatusti pahastuisin kyllä, mutta oman anoppini tapauksessa en lähtisi turhaan meuhkaamaan. Eihän ne juhlat ole sun perheesi vastuulla vaan anopin, eli huoli pois :) Ja jos juhlissa alkaa ahdistaa, liuetkaa ajoissa kotiin juhlia perheen kesken jatkamaan...
Tytär ei ikinä tule antamaan vanhemmilleen anteeksi, ja välit ovat erittäin viileät. Vanhemmat pilasivat itsekkyydellään tyttärensä onnellisen hääpäivän. (nämä juhlat siis ikään kuin " tahrasivat" koko naimisiinmenon muistot).
Ihan oikeasti, en oikein tajua tätä. Siis että joku suuttuu tollasesta asiasta ikihyviksi eikä edes osaa antaa anteeksi...? Ymmärrän hyvin, että oman tahdon vastaisesti toimiminen voi tuntua tosi loukkaavalta, jos toive juhlattomista häistä on ollut avoimesti tiedossa. Mutta silti, eikö elämässä nyt ole isompiakin murheenaiheita kuin tuollainen?! Ja siis että vielä ajatellaan, että yllätysjuhlat pilaisivat suorastaan kaiken kauniin omista häistä :O Minkä ikäisiä nämä prinsessa hienohelmat oikein ovat?
Mikä voi olla NIIN painava syy hääjuhlien vastaisuudelle, että antaa ikävienkään yllätysjuhlien " tahrata naimisiinmenon muistot" ja viilentää välit omiin vanhempiinsa? Eikö juhliin voi suhtautua huumorilla ja olla paikalla vain hetken, jos kiukuttaa? Oikeasti, en tajua. Onkohan lopulta kyse siitä, että nimenomaan näitä morsiamia harmittaa, kun kaikki eivät tanssikaan heidän pillinsä mukaan vaan heidän pitää " alistua" vanhempiensa/anoppinsa toiveisiin? Vai onko heille kulissit tärkeitä: harmittaa, kun joutuikin " epämuodikkaasti" juhlimaan häitään myös isommin kuin vain kahdestaan miehensä kanssa?
En tajua, mutta onneksi mun ei tarvitsekaan. Ja ei, en ikinä järjestäisi itse juhlia ihmisille, jotka haluavat niitä ehdottomasti karttaa, mutta en myöskään jaksaisi kauaa vihoitella, jos joku tekisi itselleni niin. Elämä on.
Eihän se edes tapahtunut hääpäivänä! Hehän pääsivät juhlimaan häitään kahden kesken, ja jos sukulaiset haluavat kokoontua niin onko se nyt niin vakavaa. Ei voi kovin ihmeelliset välit perheessä olla, jos tuollaisesta katkeavat.
Mutta ap:n tilanteessakin voisi olla kiva jos anopin juhla olisi eri päivänä kuin häät. Molemmat saisivat sitä mitä haluaisivat, morsian rauhalliset häät, ja anoppi juhlistaa miniäänsä ja esitellä suvulleen.
että toinen kävelee yli. Pienissä ja suurissa asioissa. Päättää puolesta. Aina.
Mä jos menisin naimisiin ni mun puolelta tuskin tulisi kovin montaa ihmistä juhlimaan.
ja just toi ap onko ne miehesi ensimmäiset häät? jos on ni silloin ymmärrän anoppia ja sinä olet itsekäs. pojan äitinä haluaisin todellakin juhlia tavalla tai toisella poikani häitä..
se anopille).. vaikka ihan kellonaika.
Mun ystävät ovat kaikki menneet maistraatissa naimisiin, vaikka mä olisin halunnut juhlia heidän häitään. Näiden vastausten perusteella mulla on siis täysi oikeus järkätä heille häät, kunhan itse hösään ja maksan. Jee! Mahtavat ilahtua :D
pienesti.
Anopille kerrottiin jälkikäteen.