Voiko olla totta että miehen äiti ei ottanut tosissaan kun kerrottiin, ettei vietetä häitä
muuta kuin lasten kanssa maistraatissa. Nyt ilmoittamisen jälkeen kuulin että oli jo kutsunut sukua molemmilta puolilta ns. yllätysjuhliin niin paljon että tiedossa on sitten isot sukuhäät vaikka ilmoitin ettei haluttu kun vaihtoehtoja pohdittiin aiemmin. En halua kun on toinen avioliitto ja kaikki sukujuhlat ei ole päättyneet hyvin. Tämä soittelu ja kutsuminen kävi ilmi kun kummitätini soitti ja kyseli lahjatoivetta. Nyt en tiedä miten päin istuisin vai soittaisinko heti. Tuntuu että voisin huutaa enemmän ku koskaan vihapäissäni. Onko kenelläkään tämmöinen anoppi ja mitä voi tehdä. Mulla on ikääkin jo kohta 40, enkä halua mitään prinsessahäitä.
Kommentit (35)
Onko meillä perheenä oikeutta osoittaa mieltä vai täytyykö yllätyksestä olla iloinen ja kiitollinen? Mä en itse nyt voi muuta kuin haukkoa henkeä- niin vihanen oon. ei ole kysymys muuten rahasta.
ap
Mutta ymmärrän kyllä sinuakin.
Voisitko kuvitella osallistuvasi niihin juhliin vaikka vähemmän prinsessamaisissa merkeissä?
Ja lahjatoiveita kyseleville voit osoittaa vaikka jonkun hyväntekeväisyysjärjestön tilin.
Sinne jäis anoppi sukulaisineen juhlimaan.
Sielläpä saa anoppi juhlia sukunsa kanssa mitä ikinä lystää!
mutta eihän yllätysjuhlia varten tarvitse mitään prinsessajuttuja miettiä.
sellaista en halua vaatia, ettei lapset olisi saanet sanoa sitten kenellekään. Mua vaan kiukuttaa nyt se kun tehdään juuri niin kuin toivoin ettei tehdä ja miehen äiti ei kunnioita meidän suunnitelmia. Näytti nyt selvästi ettei ollut mukava uutinen että saisimme perheen kesken juhlia näin merkittävää päivää.
ap
jos olisin päättänyt käydä vain maistraatissa. Hääpäivä on kuitenkin jokaiselle sillain tärkeä, että se on saatava viettää haluamallaan tavalla.
Vierailija:
jos olisin päättänyt käydä vain maistraatissa. Hääpäivä on kuitenkin jokaiselle sillain tärkeä, että se on saatava viettää haluamallaan tavalla.
Tavallaan ymmärrän ja tavallaan en. Minua loukkaa se etten saa itse päättää noin tärkeästä päivästä ja toisaalta imartelee se että ilmeisesti pitää- olen kuitenkin niin epäluuloinen myös että saattaa haluta myös vain juhlat eikä juuri mieti ketä tai mitä juhlii :(
ap
Vierailija:
Tavallaan ymmärrän ja tavallaan en. Minua loukkaa se etten saa itse päättää noin tärkeästä päivästä ja toisaalta imartelee se että ilmeisesti pitää- olen kuitenkin niin epäluuloinen myös että saattaa haluta myös vain juhlat eikä juuri mieti ketä tai mitä juhlii :(ap
Ei hän sentään pukua sinulle pääse valitsemaan. Pidä niitä vain sukujuhlina ja toivo että kaikki menee hyvin.
vaikka anoppi järjestääkin häitä? Ymmärrän toki että kiukuttaa, mutta en alkaisi tästä tekemään suuren suurta riitaa: sinä kuitenkin olet tuohon sukuun naimassa, joten et varmaan halua loppuiäksesi sen hankalan miniän mainetta? Käytte maistraatissa vihilla kuten olitte suunnitelleet, laitat juuri sellaisen puvun kuin haluat ja sitten menette sinne anopin juhliin. Kiitteleet ja sanotte että ei olisi tarvinnut (ja mutisitte että " ilman meidän lupaa... ja ei me tätä haluttu..." jos se helpottaa) ja lähdette pois aikaisin jatkamaan juhlistamista oman perheen kesken. Varatkaa vaikka matka seuraavaksi aamuksi, niin satte hyvän syyn häipätä jo tosi aikaisin pakkaamaan...
Hei nehän on yllätysbileet, sun ei tartte muka tietää niistä. Menet farkuissa ja mukavalla asenteella.
Jos miehesi menee nyt eka kertaa naimisiin, tilaisuus saattaa olla anopille itselleen niin iloinen ja tärkeä asia, että hän haluaa sitä jotenkin juhlistaa.
Tuskin hän pahaa on tarkoittanut, päinvastoin, tuntuu pitävän sinusta.
Vedä nyt hetki henkeä ja mieti rakentava ja rauhallinen tapa keksustella asiasta.
heh, kaikesta sitä valitetaankin.
Minusta kannattaisi heti ottaa yhteyttä anoppiin (tai miehesi voi sen tehdä) ja kertoa mielipide asiasta. Hän saa peruuttaa juhlansa. Itse en edes harkitsisi paikalle menoa.
Ymmärrän teitä molempia. Olisin sinun sijassasi varmaan kuin myrskyn merkki. Valittaisin jollekin ystävälle, niin että vähän lauhtuisin. Sen jälkeen menisin anopin " Yllätysbileisiin" ja näyttäisin iloista naamaa. Kyllä se siitä. Tarkoitus lienee hyvä :)
Jos ei anopin edes ole määrä tulla sinne maistraattiin??
Oletteko todella sitä mieltä, että avioparin ulkopuolisella henkilöllä on oikeus omavaltaisesti päättää näin isosta asiasta ja morsiamen on vain iloisesti hymyillen mukauduttava? Olisitteko itse suostuneet siihen, ettei teillä ole - mitään - sananvaltaa omien häidenne suhteen?
ja myös pitää päänsä. Törkeä anoppi.