Äitikin vain ihminen.
Luin lehdestä, että aikuistuessa omista vanhemmista kuoriutuu " enää" vain tavallisia ihmisiä omine mielipiteineen kuten kuka tahansa muukin " toinen" . Miten viimein irrottautua hallitsevasta äidistä ja isästäkin, jonka mielipiteistä ja piikittelystä olen monta kertaa päättänyt olla välittämättä, mutta silti aina pyörii mielessä juuri heiltä tulleet kommentit asiaan kuin asiaan. Alkavat olla kohta jo sen ikäisiä, että eivät ymmärrä ihan kaikkia juttua tästä päivästä mutta mielipiteet ovat silti kovat ja vakaat.
Kommentit (5)
Taisin silloin olla jotain 9v tai 10v. Lisäksi pidän heitä sivistymättöminä, joten miksi välittäisin heidän ajatuksistaan.
Esim jos äitisi on vankkumaton lasten kotihoidon kannattaja aivan ehdottomuuteen saakka, et tule koskaan saamaan täyttä tukea töissäolollesi, vaan useimminkin epäilyä ja vähintään hiljaista vastustusta ja epähyväksyntää. Jos kerrankin huokaat, miten kiire on hakea lapset hoidosta, äitisi napauttaa heti että no siinäs nyt huomaat... Lakkaa siis toivomasta että saisit äidiltäsi siunauksen työssäkäynnillesi, ja hae oikeutuksesi omille päätöksillesi jostain muualta.
minunkin äiti vastusti, kun opiskelin toisen tutkinnon- oli itse ylioppilas...
t. nro 2
?