...::: Haahut lokakuussa :::...
Otin ohjat sitten omiin käsiini ja perustin meille kuukausipinon! :)
Ensinnäkin suuri kiitos Mami69:lle ja Miina75:lle todella kauniista ja kannustavista sanoista! Oma perheeni ja puolisoni toki puoltaa päätöstäni ja tukee kaikissa tilanteissa, mutta se, että tällaisia sanoja saa ventovierailta.. se lämmittää sydäntä toden teolla! Kiitos. Tosiaan taustoistani vielä sen verran, että meillä on 2,5 vuotias lapsi entuudestaan, joten hänenkin takiaan tämän päätöksen perustan! Perjantai oli shokkipäivä, kun jäin "tyhjän päälle".. ensimmäinen sairaslomapäivä, tulevaisuudesta ei tietoakaan, aika kaoottista ja itkuista hormonimyrskyä koko päivän! Tänään kuitenkin elämä näyttää jo paljon valoisammalta! Jaksan touhuta kotona ihan eri tavalla kuin normaalisti ja sen huomaa ennen kaikkea pienestä lapsesta, joka nauttii siitä, että äiti jaksaa touhuta täysillä ja koko päivän! Tuntuu hyvälle.
Ihana kuulla Hyttysen ultrakuulumisia! Meillä menee täysin samat viikot ja päivät.. tai taisi itselläni olla yksi päivä enemmän kuin sinulla, mutta kuitenkin! Ja Miina, viestisi pysäytti.. itse olisin saanut tuon menneen pienokaisen kanssa helmikuussa, mikäli kaikki olisi mennyt hyvin! Meidän laskettu aika siis toukokuussa. Jännityksellä odotan maanantaista ultraa! On varmasti tuskastuttavaa odottaa siellä odotushuoneessa omaa vuoroa.. se tuntuu varmasti iäisyydeltä!
Mitäs muille haahuille kuuluu?! Toivottavasti kuukaisipino pitää pintansa ja pysytään top10:ssä! :D ..ja toivottavasti sain tuon edellisen pinon nivottua tähän uuteen pinoon! Jos en, kokeilkaahan joku muu fiksumpi paremmalla onnella! :)
Kommentit (2)
Lasten kanssa lähdin lomailemaan ja aika kuluukin kyllä ihan siivillä :) Paljon olen ollut viime viikkoina reissussa ja näillä sivuilla en ole kerinnyt edes piipahtamaan.
Miten teillä muilla odotus sujuu? Ainakin positiivisia ultrakuulumia luin aikaisemmista viesteistä. Toivotaan, että jatkossakin kaikilla asiat pysyy vain positiivisella puolella.
Itselläni pahin pahoinvointi hellitti n. 13 - 14 viikolla ja nyt elämä tuntuu jo helpommalta eikä aikaisempaa alavireisyyttäkään ole enää havaittavissa. Kaipa asiaa helpottaa, että odotettavissa olevista vaikeuksista huolimatta odotus on sujunut tosi hyvin, eikä pelkokaan vaikeuksista / keskenmenosta ole enää joka päivä ajatuksissa.
Vatsa on jo kasvanut ja mielestäni näkyy ihan selvästi jo, mutta eipä vielä töissäkään ole älynneet asiaa ;) Painoa on tullut n. 2 kg. Synnytyskanavan luut ovat jo kipeytyneet ja muistuttavat edellisestä aika tuskaisasta raskaudesta, mutta positiivista kuitenkin: häpyliitos ei vielä vihoittele yhtään :)
Lapset ovat innoissaan tulevasta vauvasta. Eivät millään jaksaisi odottaa ensi kevääseen sitä syntyväksi, nuorin varsinkaan. Itse en ole vielä edes ajatellut asioita niin pitkälle. Mitään en ole vielä edes hankkinut tulokkaalle. Jotenkin tuntuu liian aikaiselta. Ehkä joulun jälkeen sitten voisi alkaa tarvittavia tavaroita hankkimaan. Joudunkin hankkimaan ihan kaiken uudelleen. Olin jo luopunut kaikesta vauvakamasta, kun jo ajattelin etten niitä enää tarvitse. Vaatteita toki minulta vielä löytyy aika paljonkin, niitä en kaikkia ole raskinut kiertoon antaa.
Mutta nyt laitettava lapset uudelleen sänkyyn. Hotellielämä tekee niistä levottomia... :)
5mama rv 15
Kiitos siitä Granberry! Ja yritetään pitää se top kympissä tai ainakin etusivulla:)
Niin ja anteeksi Granberry jos toin ikäviä muistoja mieleesi odottelemalla helmikuuta, ei ollut tarkoitus! Ja sovitaanko, että toukokuu tulee ihan yhtä nopeaa?!? Olitko jo siellä ultrassa? Kuinka meni? Toivottavasti ei tarvinnut kauaa odottaa! Meillä ultra viimeksi myöhässä 40 minuuttia ja kyllä oli tuskastuttavaa, siinä ehtii läpikäymään jos jonkinlaista ajatusta.
Itse luovutin tänään tän selkäni takia ja jäin pois töistä. Lääkäriajan sain kyllä vasta iltapäivälle, joten toivottavasti sitä saikkua irtoaa, ettei tule luvatonta poissaoloa tälle päivälle.
Miina