Oudoin asia lapsuudestasi jonka silloin luulit olevan normaalia
Vanhempiesi keksimä sääntö? Outo tapa kodissasi jota oli pakko noudattaa? Tms.
Kommentit (260)
Huoneen ovia ei saanut panna lukkoon.
Vierailija kirjoitti:
Kun meni kotiin niin oli ihan normaalia jos isä oli sammuneena lattialle. Sen yli vaan astuttiin ja jatkettiin matkaa.
Mä muistan kanssa tämän. Oli ihan normaalia meillä kotona.
Ufojen laskeutuminen öisin heinäpellolle.
Kävin ostamassa faijalle röökiä kioskilta alle kouluikäisenä. Sain ostaa vaihtorahoilla pienen askin pastilleja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhempien riitely ja ilkeys.
Meillä oli tuo sama, mutta 13vee päätin etten ikinä oo ilkee enkä riitele. Nyt aikuisena molemmissa pitkissä suhteissa olen saanut kommenttia: "kaikki riitelee" ja "kyllä riidellä pitää osata".
Mun mielestä ei tarvi. Tuntuu aina tosi oudolta, kun itselle rakas ihminen sanoo jotain niin, että näen selvästi hänen haluavan mulle pahan mielen. Mä en ole Ikinä halunnut kumppaneilleni pahaa mieltä.
Ehkä oikea tapa olisi riitelyn sijaan. Pitää osata keskustella erimielisyyksistä. Se ei ole riitelyä. Wn myöskään tiedä miksi täytyy pahoittaa tietoisesti toisen mieli. Kai se jotain vallankäyttöä on
Ylimielinen ja kateellinen suhtautuminen kaikkeen. Mitään ei saanut haluta. Jos vaikka toivoin uusia farkkuja niin ne olivat tietenkin vain pissiksille. Olisivat vain rehellisesti selittäneet ettei niihin farkkuihin ollut varaa, olisin lapsenakin sen ymmärtänyt.
Että on ihan ok lähteä kesken sukujuhlien ja synttäreiden kotiin, koska Kauniit ja Rohkeat alkaa.
Mummoni teki tätä. Mihinkään ei voinut lähteä, kun Ritke ja Ruuke oli pakko nähdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ovia ei saanut koskaan laittaa kokonaan kiinni. Teininä oli todella mukava vääntää paskaa vessan ovi raollaan.
Mikähän juttu tämäkin oikein on? Eksän kotona oli sama ja ovat kyllä muutenkin rajatonta sakkia.
Himouskovaiset ainakin vahtivat näin, että jälkikasvu ei pääse "tekemään syntiä".
Onanointi on syntiä. Tämän takia monessa paikassa lapset joutuivat/joutuvat nukkumaan kädet peiton päällä. Yllättävän yleistä, vaikka ei uskoisi.
Vierailija kirjoitti:
Kävin ostamassa faijalle röökiä kioskilta alle kouluikäisenä. Sain ostaa vaihtorahoilla pienen askin pastilleja.
Samoin, punaista norttia jouduin hakemaan kioskilta isän tupakantuskaan ja kesällä kaljaa, eikä mitään hakupalkkioksi.
Vierailija kirjoitti:
Isän perjantaipullo. Se ei ollut mikään saunaolut vaan pullo viinaa.
Isällä oli myös usein pullo kirkasta piilossa, kun lämmitti saunaa. Ehkä halusi rentoutua naukkailemalla, onneksi ei tullut aggressiiviseksi.
Jokapäiväinen kaljanjuominen ja lasten perseen puristelu.
7-vuotiaasta alkaen piti tallustaa yksin pitkä koulumatka pakkasviimassa ja tuiskussa. Silloin piti vain jaksaa ja olla reipas, eikä saanut valittaa. Mitään koulukyytejä ei ollut.
Vierailija kirjoitti:
Outoa oli se, että kaikista puhuttiin pahaa selän takana. Siis oikeasti kaikista. Kun vieraiden auton takavalot hävisivät, alkoi ilkeämielinen analyysi siitä, miten se ja se nauroi liian kovaa eikä välitä lapsistaan ja rumakin on, tainnut lihoa entisestään. Saisi syömisen lopettaa.
Sitten vanhemmat vielä miettivät, miksi heitä ei haluta nähdä. Kumma juttu tosiaan.
Ihan sama juttu meillä. Olen vanhemmiten miettinyt tätä tosi paljon. Äitini haukkui jälkeenpäin aina joka ikisen ihmisen joka meillä kävi tai jonka luona käytiin, ja isäni myötäili vieressä.
ihmettelevät nykyään kun kukaan ei halua heitä enää tavata. Säälin heitä vaikka omakin lapsuuteni oli aika karmeaa täysin tunnekylmien ja jatkuvasti kaikkea mollaavien vanhempien kanssa.
Olen yrittänyt tämän ketjun perusteella miettiä jotain asioita joiden olisin luullut lapsena olevan normaaleja mutta jotka eivät sitä olleet mutta minulle ei rehellisesti sanoen tule mitään mieleen.
Olen ysärin lapsi ja joitain asioita joita meillä tehtiin ja jotka eivät tänään enää olisi normaaleja. Tällainen on esimerkiksi tukkapölly. Jos nyt joku lapsi saisi sitä niin ei olisi mielestäni normaalia mutta silloin sitä saivat lapset tuttavaperheissäkin. Veikkaanpa että meillä oli tavallisempaakin tavallisempi perhe.
Kaikenlainen tunteiden ilmaisu oli paheksuttua. Jos hymyilit, olit outo. Jos nauroit, olit tyhjännauraja. Jos itkit, paruit turhaan. Aikuisena on ollut iso työ opetella tuntemaan ja tunnistamaan tunteita.
Vierailija kirjoitti:
Jokapäiväinen kaljanjuominen ja lasten perseen puristelu.
Naapurin ukko puristeli teinityttöjen tissejä ja perseitä, omienkin ja kukaan ei kyseenalaistanut sitä, naureskelivat vaan. Tyttöjen olisi pitänyt olla imarreltuja, kun haiseva juoppo läski ahdisteli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jälkeenpäin ihmetyttään kuinka vähän isimiehet peittelivät erektioitaan lapsilta vaimojaan härnätessään. Meitä oli iso lapsilauma milloin kenenkin luona, jos saatiin olla sisällä. Tietysti kiva, jos parisuhteet kukoistivat, mutta tappi ojossa kalsareissaan juoksenteli milloin kukakin ilmanbturhaa häveliäisyyttä. Armeijan asuntoja, ei nyt ihan pahinta mutta melko pahaa wt:tä.
Miten ei yllätä kun sanoit ammattikunnan.
Eikö? Olen epäillytkin, että melko värikästä on niissä piireissä ollut muutenkin. Upseerikerho oli ilmeisesti oikea synnin pesä :D
Tämä kuulostaa kyllä enemmän stereotypialta ja vahva veikkaus ettei kumpikaan teistä tunne ainuttakaan upseeria oikeasti. Tietysti heti ryntäätte muuta väittämään.
Upseerin tytär, enkä tosiaankaan ole koskaan nähnyt mitään tuollaista.
Hyi olkoon 🤮😱
No Pansion ja Riihimäen erikoisupseerin ex-vaimo tässä terve.
Keskustellaan! Olisi kiva kuulla, että millaisia kokemuksia sinulla on, koska vaimon roolissa oli tosi hankalat oltavat. Esimerkiksi moni exäni kaveri suositteli jättämään armeijan väliin, mutta omille tyttärilleen piti sitä itsestäänselvänä.
Oli teitä mukaviakin perheitä, mutta sitten se kuuluisa mutta - lapsiinsa valtaosa suhtautui äärimmäisellä suojelevaisuudella ja halusi näyttää hyvää mallia, mutta sitten upseerikerholla kun viina virtasi vapaasti ja lapset oli poissa eli kotona nukkumassa, niin meno oli sen mukaista. Ei tietenkään kaikilla, mutta oli enemmän outoa jollei mitään tapahtunut. Mökkireissuista en edes aloita varsinkin jos paikalla oli kapiaisia, jotka olivat tunteneet toisensa lapsesta saakka. En ensimmäisten kertojen jälkeen suostunut enää saunomaan näillä reissuilla, että päättele loput.
Pastorit näissä piireissä oli tosi mukavia.
Lasten nauraminen, itkeminen ja muu tunteiden näyttäminen oli noloa ja hävettävää, mutta humalainen mölinä yötä myöten ja paskat känniset jutut olivat sosiaalista toimintaa, suhdetoimintaa ja yhteydenpitoa ystävien kanssa. Tosissaan väitti, että häneen esimerkillään kasvaa mieheksi, vaikka veljensä,kanssa rentoutuessaan ilta päättyi lähes aina itkuun siitä, kummasta äiti piti enemmän ja kuinka toinen koulutettiin ja toinen ei saanut mitään kuin maatilan ja satojen hehtaariin metsät, jotka sitten myi ja ryyppäsi rahat,
Seurassa piereskely, luunapit ja
äidin raivokohtaukset. Äiti ei missään nimessä ikinä pyytänyt raivokohtauksiaan anteeksi tai selitellyt edes. Eikä isäkään puuttunut mitenkään. Annettiin ymmärtää, että sellainen käytös oli vanhemmalta hyväksyttävää käytöstä ja osa kasvatusta.
Se oli kyllä täysin kontrolloimatonta sekoilua ja raivoamista, eikä sillä ole mitään tekemistä kasvatuksen kanssa.
Meillä sama. Vain äitiä kuuluu muiden kehua.