Siis kauheeta toi, ettei saa lisää ruokaa koulussa. Jos jää nälkä ja usein kasvavat pojat varsinkin tarvitsee paljon ruokaa.
Kyllä 90-luvulla sai koulussa hakea lisää ruokaa.
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Nehän jätti syömättä sen hakemansa.
Usein näkee jossain Buffassa tms. ihan aikuisia, jotka ovat mättäneet lautasensa yli äyräiden. Sitten viedään roskiin, kun ei jaksettukaan. Tai ihmisiä, jotka ovat niin lihavia, että lyllertävät vaivalloisesti eteenpäin. Tervetuloa Amerikan matkijoihin!
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän lasten ensisijainen ruokkiminen on kotien tehtävä.
Mut jos koulu tarjoaa lounaan ni eiks oo ihan okei et siitä kans lähtee nälkä. Muuten voisivat ohjeistaa et koulu tarjoaa lämpimän välipalan ja pitäisi järjestää aikaa et lapset käy kotona syömässä tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän lasten ensisijainen ruokkiminen on kotien tehtävä.
Miten tämä onnistuu, kun yläkoululaisen koulupäivä voi matkoineen helposti kestää 8-10 h. Siinähän on suurin osa päivästä jo mennyt. Liikkuva yläkoululainen tarvitsee tuhansia kaloreita. Nälässä ei oppinen suju. Kouluruoka on usein heikkolaatuista ja liian kevyttä myös. Taas itsekkyyttä ja välinpitämättömyyttä. Kyvyttömyyttä asettua nuoren asemaan.
Kun ne vaan liikkuisivatkin...Ja laittakaa eväät, jos kouluruoka ei kelpaa tai riitä.
Vierailija kirjoitti:
Minun aikana koulussa oli rajoitukset aloitin koulun 1978 esim kalapuikkoja sai ottaa viisi, verilettuja viisi, pinaattilettuja viisi jne. Vaikka takuulla oli kasvavia poikia ihan samanlailla, mutta ei ollut ylipainoisia, siihen aikaan syötiin myös leipää ruoan kanssa
Ei kyllä harrastettu liikuntaa samoin kuin nykyään. Esinerkiksi jalkapallossa ja jääkiekossa on runsaasti useamman tunnin harjoituksia monta kertaa viikossa. Tytöillä yhtä hyvin voi olla runsaasti kuluttavia lajeja kuten voimistelu, luistelu, jalkapallo. Ei oikein riitä joku kevyt keittolounas pitämään nälkää koko päiväksi ja kalorit ei riitä mihinkään. Ja lounaan pitäisi olla päivän tärkein ja runsaskalorisin ateria.
Ihmisen terveydessä on jotain vikaa, jos pitää ahmia eikä nälkä lähde millään.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän lasten ensisijainen ruokkiminen on kotien tehtävä.
Tämä! Mutta jos jää yli niin toki sitä voi sitte santsata mutta ei ole tarkotus että ensimmäiset rohmuavat niin paljon että loput jäävät ilman! Ihme ruikutusta.
Outoa, että pinaattilätty on nostettu esiin, kun sen aineosat eivät juuri mitään maksa.
10 pientä lättyä ei kovin kummoinen määrä ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän lasten ensisijainen ruokkiminen on kotien tehtävä.
Miten tämä onnistuu, kun yläkoululaisen koulupäivä voi matkoineen helposti kestää 8-10 h. Siinähän on suurin osa päivästä jo mennyt. Liikkuva yläkoululainen tarvitsee tuhansia kaloreita. Nälässä ei oppinen suju. Kouluruoka on usein heikkolaatuista ja liian kevyttä myös. Taas itsekkyyttä ja välinpitämättömyyttä. Kyvyttömyyttä asettua nuoren asemaan.
Kun ne vaan liikkuisivatkin...Ja laittakaa eväät, jos kouluruoka ei kelpaa tai riitä.
En tiedä lasteni tuttavapiiristä ketään, jolla ei olisi liikuntaharrastusta. Tai kuka ei tuli kävellen tai pyörällä kouluun (poikkeuksena huono sää). Samaan aikaan aikuiset liikkuvat kaikkialle julkisilla tai omalla autolla.
Valittakaa sinne kouluun, jos on ongelma!!
Vierailija kirjoitti:
Outoa, että pinaattilätty on nostettu esiin, kun sen aineosat eivät juuri mitään maksa.
10 pientä lättyä ei kovin kummoinen määrä ole.
Kyllä se on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän lasten ensisijainen ruokkiminen on kotien tehtävä.
Miten tämä onnistuu, kun yläkoululaisen koulupäivä voi matkoineen helposti kestää 8-10 h. Siinähän on suurin osa päivästä jo mennyt. Liikkuva yläkoululainen tarvitsee tuhansia kaloreita. Nälässä ei oppinen suju. Kouluruoka on usein heikkolaatuista ja liian kevyttä myös. Taas itsekkyyttä ja välinpitämättömyyttä. Kyvyttömyyttä asettua nuoren asemaan.
Koulussa ei syödä koko päivän ruokaa. Syötä ne lapsesi aamulla ja kun tulevat kotiin.
Murrosikäisen päivittäinen energiantarve on keskimäärin 1 800–3 200 kilokaloria (kcal) päivässä. Tarve vaihtelee suuresti iän, sukupuolen, kasvupyrähdyksen ja fyysisen aktiivisuuden mukaan:
• Tytöt: noin 1 800–2 400 kcal päivässä
• Pojat: noin 2 200–3 200 kcal päivässä
• Paljon urheilevat tai kovaa kasvavat nuoret: energiantarve voi nousta jopa 3 000–4 000 kcal päivässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän lasten ensisijainen ruokkiminen on kotien tehtävä.
Miten tämä onnistuu, kun yläkoululaisen koulupäivä voi matkoineen helposti kestää 8-10 h. Siinähän on suurin osa päivästä jo mennyt. Liikkuva yläkoululainen tarvitsee tuhansia kaloreita. Nälässä ei oppinen suju. Kouluruoka on usein heikkolaatuista ja liian kevyttä myös. Taas itsekkyyttä ja välinpitämättömyyttä. Kyvyttömyyttä asettua nuoren asemaan.
Kun ne vaan liikkuisivatkin...Ja laittakaa eväät, jos kouluruoka ei kelpaa tai riitä.
En tiedä lasteni tuttavapiiristä ketään, jolla ei olisi liikuntaharrastusta. Tai kuka ei tuli kävellen tai pyörällä kouluun (poikkeuksena huono sää). Samaan aikaan aikuiset liikkuvat kaikkialle julkisilla tai omalla autolla.
Se, että teillä on näin ei poista sitä, että ylipainoisia lapsia ja nuoria on nykyään ihan liikaa. Oletko sokea vai etkö liiku missään, missä näitä näkyy?
Ei teinipojatkaan sentään älyttömiä määriä ravintoa tarvitse. Sitä paitsi hyvin harva poika ysärilläkään santsasi.
Entä kasvavat tytöt sitten, saavatko ottaa lisää?
Loput jää ilman jos kaikki ottaa enemmän. Ei se kappalemäärä / nokka ole mitään kiusantekoa vaan että kaikille riittäisi ruokaa.
Siis kauheeta toi, että jotkut ahnehtii niin paljon ettei ruokaa riitä kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun aikana koulussa oli rajoitukset aloitin koulun 1978 esim kalapuikkoja sai ottaa viisi, verilettuja viisi, pinaattilettuja viisi jne. Vaikka takuulla oli kasvavia poikia ihan samanlailla, mutta ei ollut ylipainoisia, siihen aikaan syötiin myös leipää ruoan kanssa
Ei kyllä harrastettu liikuntaa samoin kuin nykyään. Esinerkiksi jalkapallossa ja jääkiekossa on runsaasti useamman tunnin harjoituksia monta kertaa viikossa. Tytöillä yhtä hyvin voi olla runsaasti kuluttavia lajeja kuten voimistelu, luistelu, jalkapallo. Ei oikein riitä joku kevyt keittolounas pitämään nälkää koko päiväksi ja kalorit ei riitä mihinkään. Ja lounaan pitäisi olla päivän tärkein ja runsaskalorisin ateria.
Oletko kuinka tyhmä ? Ennen lapset ja nuoret oli aina ulkona, harrastuksiinkin kulkivat ihan itse. Ja kyllä harrastettiin jääkiekkoa, jalkapalloa jne. Kai olet kuullut joskus näistä urheilijoista jotka ovat yli 50 v
Vanhemmat voivat laittaa evästä reppuun jos joku ei pärjää sillä päivän ruualla.
Nämä ymmärtäjät eivät ymmärrä, että kyse ei nyt ole siitä etteikö ruokaa saisi riittävästi (lähes aina on perunaa ja leipää on myös tarjolla ) vaan siitä että rohmutaan tiettyjä suosituimpia ruokia kuten juurikin nuo jotkut lätyt tai kalapuikot. Ei kenenkään terveydelle ole hyvä venyttää mahalaukkuaan ihan mahdottoman kokoiseksi , ei kukaan ihminen ole pohjaton.
Ja koska myös kouluruokabudjetti on rajallinen , olisi mahdottomuus varata esim 20 kalapuikkoa per jokainen oppilas.
Ja noiden rohmuajien käytökseen liittyy enimmäkseen se ruoalla pelleily ja elvistely, kuka syö eniten jotakin. Tai kunhan rohmutaan omalle lautaselle ja sitten kipataan puolet lautasesta biojätteeseen kun ei jaksanutkaan. Pääasia että pääsi rohmuamaan. Koulun on ajateltava myös muita oppilaitaan , jotka osaavat käyttäytyä kuten kuuluu, ja jotka todennäköisesti jäisivät ilman omia annoksiaan , jos noitten rosvoilevien ahmattien pilllin mukaan pompittaisiiin.
Miten tämä onnistuu, kun yläkoululaisen koulupäivä voi matkoineen helposti kestää 8-10 h. Siinähän on suurin osa päivästä jo mennyt. Liikkuva yläkoululainen tarvitsee tuhansia kaloreita. Nälässä ei oppinen suju. Kouluruoka on usein heikkolaatuista ja liian kevyttä myös. Taas itsekkyyttä ja välinpitämättömyyttä. Kyvyttömyyttä asettua nuoren asemaan.