Miksi minulla on pakottava tarve varjella yksityisyyttäni?
Miksi minulla on pakottava tarve varjella yksityisyyttäni? Jos joku kysyy esim. mitä teen viikonloppuna tai vapaa-ajalla niin sydän alkaa hakkaamaan ja sönkötän vain jotain etten paljastaisi liikaa. Kukaan ei tiedä minusta juuri mitään.
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla se on, koska en kaipaa arvostelua.
*et kestä arvostelua.
Ei kai kukaan normaali halua olla tekemisissä ihmisten kanssa, jotka vain valittavat ja arvostelevat. Nykyaikana on niin paljon kateutta, vertailua ja pahaa oloa, että parempikin suojella yksityisyyttään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla se on, koska en kaipaa arvostelua.
*et kestä arvostelua.
Mihin minä sitä tarvitsisin?
Parempaan tulokseen työssä, harrastuksissa, itsenäsi.
Sinäkö arvostelet muita ihmisiä heidän omasta persoonallisuudestaan, omasta itsestään, harrastuksistaan tai työstään ? Mikä antaa sinulle tähän oikeutuksen ?Oletko jumala ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla se on, koska en kaipaa arvostelua.
*et kestä arvostelua.
Mihin minä sitä tarvitsisin?
Parempaan tulokseen työssä, harrastuksissa, itsenäsi.
Sinäkö arvostelet muita ihmisiä heidän omasta persoonallisuudestaan, omasta itsestään, harrastuksistaan tai työstään ? Mikä antaa sinulle tähän oikeutuksen ?Oletko jumala ?
On mamman pieni kultapoika, jolla ylivertaisuuskompleksi.
Vierailija kirjoitti:
Olet Ap viisas. Nykypäivän möläyttelijät tahraavat kaiken. En minäkään kerro paljon itsestäni, koska typerät ihmiset möläyttelevät tyhmiä aivopierujaan. "Emmä vaan ikinä harrastaisi tota". "Emmä vaan oo ikinä tajunnut ihmisiä, jotka menee sinne". Narsistit pistävät sinut tilille kaikista valinnoistasi, eli lopulta joudut perustelemaan kaiken tekemäsi heille. Kun on kyse yksityiselämästäsi, harrastuksistasi, ilon kohteistasi, miksi altistaa itsensä ja elämänsä arvostelulle?
Tässä on toinen viisas ihminen tässä ketjussa.
Vierailija kirjoitti:
En tiiä, mutta kyrvänsyylä oot, nainen!
Lue sinäkin ajatuksella nämä asiat niin ehkä opit jotain elämisestä ja olosi helpottuu.
Vierailija kirjoitti:
Sille, millaiseksi persoonallisuutemme muovautuu, on moninaiset syyt. Yksi tärkeä on synnynnäinen temperamentti, mutta paljon vaikuttaa myös se, millaisia kokemuksia meillä on kasvaessa. Kasvammeko turvattomassa vai turvallisessa ympäristössä, koemmeko tulevamme hyväksytyksi vai tuomituksi, arvostetuksi vai arvottomaksi jne. Varmasti vastaus löytyy näistä asioista.
Itse ajattelen, että itsetuntoni ja -tuntemukseni on niin hyvä, että on vain viisautta rajata mitä omasta elämästään altistaa muiden rääpimisille. Tervettä itsekkyyttä myös, sillä mitä minä saan siitä, että joku arvostelee valintojani? Olen myös kohtuullisen älykäs, suurin osa ihmisistä ei ja empatian puutetta on paljon liikkeellä, joten pidän omat asiani omana tietonani siksikin. Win-win tilanne.
Vierailija kirjoitti:
No sä et tee oikein mitään, roikut vaan av:lla, niin ei sulla ole kerrottavaa.
Mitä SINÄ nyt teet ? Oletko itsekin av: lla ?Aloittajalla oli monta mielenkiintoista asiaa tarjota pohdittavaksi, sinulla keskenkasvuisen ihmisen vihaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla se on, koska en kaipaa arvostelua.
*et kestä arvostelua.
Mihin minä sitä tarvitsisin?
Parempaan tulokseen työssä, harrastuksissa, itsenäsi.
Sinäkö arvostelet muita ihmisiä heidän omasta persoonallisuudestaan, omasta itsestään, harrastuksistaan tai työstään ? Mikä antaa sinulle tähän oikeutuksen ?Oletko jumala ?
On mamman pieni kultapoika, jolla ylivertaisuuskompleksi.
Jos tämä on sinusta kompleksi, niin miten diagnosoisit itsesi ?
Vierailija kirjoitti:
Nykyaikana on suorastaan välttäämätöntä suojella omaa yksityisyyyttään. Puolustusmekanismi toimii. Ei tarvitse vastata tunkeileviin kysymyksiin.
Hyvin vähän nykyään kerron asioitani. Ja kyllä, suojelen yksityisyyttäni. En " suostu" enää siihen että asioitani tulee minua vastaan kun jossain kuljen. " onko se niin mitä minä kuulin", pakko valikoida mitä puhuu ja kenelle puhuu. Aivan yhdentekevää minulle, vaikka leuhkan maineen sillä itselleni saan. Luottamus on niin kallisarvoinen asia, kun se rikotaan, sitä ei palautumaan saa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla se on, koska en kaipaa arvostelua.
*et kestä arvostelua.
Mihin minä sitä tarvitsisin?
Parempaan tulokseen työssä, harrastuksissa, itsenäsi.
Sinäkö arvostelet muita ihmisiä heidän omasta persoonallisuudestaan, omasta itsestään, harrastuksistaan tai työstään ? Mikä antaa sinulle tähän oikeutuksen ?Oletko jumala ?
On mamman pieni kultapoika, jolla ylivertaisuuskompleksi.
Jos tämä on sinusta kompleksi, niin miten diagnosoisit itsesi ?
Kommentti oli suunnattu sille häirikölle
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sä et tee oikein mitään, roikut vaan av:lla, niin ei sulla ole kerrottavaa.
Mitä SINÄ nyt teet ? Oletko itsekin av: lla ?Aloittajalla oli monta mielenkiintoista asiaa tarjota pohdittavaksi, sinulla keskenkasvuisen ihmisen vihaa.
Ei tuosta kannata välittää. On triggeröinyt ja mielessään projisoi jonkun omasta elämästään aloittajan paikalla.
Olet Ap viisas. Nykypäivän möläyttelijät tahraavat kaiken. En minäkään kerro paljon itsestäni, koska typerät ihmiset möläyttelevät tyhmiä aivopierujaan. "Emmä vaan ikinä harrastaisi tota". "Emmä vaan oo ikinä tajunnut ihmisiä, jotka menee sinne". Narsistit pistävät sinut tilille kaikista valinnoistasi, eli lopulta joudut perustelemaan kaiken tekemäsi heille. Kun on kyse yksityiselämästäsi, harrastuksistasi, ilon kohteistasi, miksi altistaa itsensä ja elämänsä arvostelulle?