Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kuka puolustaisi äitiä?

Vierailija
10.11.2026 |

Leena Sorvalin kirja. Lukekaahan te jotka käytte terapiassa puhumassa tiskivuoroista ja saamattomista farkuista.

Kommentit (1997)

Vierailija
1941/1997 |
20.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Boomerimummo pala palalta paljastaa luonnettaan. Ensin olettaa, että ei heidän sukupolvessaan ole ollut tapana tunteista puhua, työt tehtiin ja koti hoidettiin niukkuudessa ja kurjuudessa eläen, Saision Elämänmenon Eilan tyyliin tytärtä kehoitettiin remmiä hakemaan. Mieskin oli täysi sika, juoppo ja hyöripykki, kuten Leena Sorvali ex-miehestään kertoo.

Sitten kertoo, miten 'joillakin ihmisillä' tunteet ovat vain siellä pohjalla, ei niitä pysty sanoin ja teoin ilmaisemaan. Että voi olla vaikka miten lämminhenkisiä ihmisiä sisimmässään, he eivät vain sitä tuo esille, eikä heitä saa syyttää sen takia tunnekylmiksi. Heidän käytöksessään lämminhenkisyys ei näy, koska he ovat valinneet tunnekylmän fasadin.

Ja lopulta myöntää, ettei hän pysty lapsille eikä eläimille lepertelemään, sen on vasta nyt aikuisille tyttärilleen kyennyt myöntämään. Lapsuus meni ilman lempeitä sanoja lapsille, niitä ei ole luvassa lapsenlapsillekaan.

Hänellä ei ole lastenlapsia vaikka kuinka niitä pyysi. 

Lastenlapsia ei pyydetä!!! 

Niitä voi toivoa. Täysin esineellistävä tuollainen lause, että pyytää lapsenlapsia. Siis omaa lasta esineellistävä, toki myös sitä lapsenlasta. 

 

Toinen juttu näistä viimeisistä kommenteista. Kun puhutaan jonkun tekemisistä, puutteista tai vioista, puhutaan juuri niistä. Ei vedetä mukaan koko muuta maailmaa kaikkia muita asioita. Esimerkiksi kun opettaja tarkistaa Villen koepaperia, on ihan se ja sama, oliko Kalle parempi vai huonompi, koska nyt keskitytään Villeen. 

 

Sinun onnistumisesi ei ole yhtään sidoksissa siihen, miten onnistuivat omat vanhempasi tai omat lapsesi. Sinua voidaan tarkistella yksilönä, kuten myös omia vanhempiasi ja omia lapsiasi. Mutta ei niin, että ne kaikki sotketaan samaan soppaan niin että keskustelusta ei tule yhtään mitään ja kaikki sotkeentuu yhdeksi massaksi. 

Vierailija
1942/1997 |
20.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nyt on noin 80-vuotiaat äidit käsitelty perusteellisesti ja huonoiksi todettu.

Tässä keskustelussa ei varmaan voi siirtyä käsittelemään seuraavan sukupolven äitiyttä.

Osa loistavasti suorittanut rastinsa mutta mitä sanotaan kodeista joista lähtenyt nämä huumeparikymppiset ostareihin ja eläkkeille alle 30 v. Onko vielä se ylisukupolvinen juttu?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1943/1997 |
20.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Oma arviointi-lomakkeelle tokko kukaan itselleen antaa kritiikkiä. 

On sellainen asia kuin itsereflektiokyky. Henkisiltä rakenteeltaan tasapainoisilla ja terveillä ihmisillä on kyky tähän eli kyllä he voivat antaa kritiikkiä myös itselleen - ihan aiheellista tervettä kritiikkiä. Sitten on ihmiset, jotka antavat itselleen aiheetonta kritiikkiä, ovat liian ankaria ja vaativat itseltään liikaa. 

 

Jos kuvittelet, ettei kukaan anna kritiikkiä itselleen, se on merkki siitä, että henkisessä rakenteessasi on jotain ns poikkeavaa eikä sinulla ole kykyä normaaliin vastuunottoon. 

Vierailija
1944/1997 |
20.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Keskustelun kirjallisuusvertaukset. Elämänmenon  Eila on totta, kaikkihan tietyn ikäluokan naiset olivat Eiloja.  Vanhempi kirja jossa itsekin " hullu" johtaa  "hullujenhuonetta" fiktiota. Niinkuin kumpikin on tietenkin fiktiivinen hahmo. Ja tämä äitikirja, onko toden ja kirjallisen fiktion välimuoto? Vai elämän tositarina?

Oletko sinä siis itse tämä kirjailija? Viestistä ei meinaa saada mitään selvää. 

Vierailija
1945/1997 |
20.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma arviointi-lomakkeelle tokko kukaan itselleen antaa kritiikkiä. 

On sellainen asia kuin itsereflektiokyky. Henkisiltä rakenteeltaan tasapainoisilla ja terveillä ihmisillä on kyky tähän eli kyllä he voivat antaa kritiikkiä myös itselleen - ihan aiheellista tervettä kritiikkiä. Sitten on ihmiset, jotka antavat itselleen aiheetonta kritiikkiä, ovat liian ankaria ja vaativat itseltään liikaa. 

 

Jos kuvittelet, ettei kukaan anna kritiikkiä itselleen, se on merkki siitä, että henkisessä rakenteessasi on jotain ns poikkeavaa eikä sinulla ole kykyä normaaliin vastuunottoon. 

No ei täällä kovin kritiikin vastaanottokykyisiä ole missään ikäluokassa.

Ja varmaan ei ikäihmisiä montaa - onko edes yhtään?

Vierailija
1946/1997 |
20.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma arviointi-lomakkeelle tokko kukaan itselleen antaa kritiikkiä. 

On sellainen asia kuin itsereflektiokyky. Henkisiltä rakenteeltaan tasapainoisilla ja terveillä ihmisillä on kyky tähän eli kyllä he voivat antaa kritiikkiä myös itselleen - ihan aiheellista tervettä kritiikkiä. Sitten on ihmiset, jotka antavat itselleen aiheetonta kritiikkiä, ovat liian ankaria ja vaativat itseltään liikaa. 

 

Jos kuvittelet, ettei kukaan anna kritiikkiä itselleen, se on merkki siitä, että henkisessä rakenteessasi on jotain ns poikkeavaa eikä sinulla ole kykyä normaaliin vastuunottoon. 

No ei täällä kovin kritiikin vastaanottokykyisiä ole missään ikäluokassa.

Ja varmaan ei ikäihmisiä montaa - onko edes yhtään?

Lainaamassasi viestissä puhutaan itse reflektiokyvystä eli siitä että annetaan kritiikkiä omalle tekemiselle. Ei siitä, otetaanko vastaan toisten kritiikkiä. Se oli vastaus viestiin, jossa väitettiin, ettei kukaan raportoisi itsestään kriittisesti. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1947/1997 |
20.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Älä esitä fiksua ja analyyttistä jos olet tietoinen että joitain tilanteita on sabotoitu, vääristelty, valehdeltu tai lavastettu jopa.

Ne eivöt ole silloin mitään sellaisia tilanteita missä joku olisi  antanut takaisin. Sellaisia ei tehdä törkyteoilla

Sitäpsitsi  jos mukana on jopa ihan oikeita vakavia rikoksia ja sellaisia tekoja. joita voi pitää moraalisesti  poikkeuksellisen iljettävinä, en todellakaan lähtisi kehumaan tai myhäilemään. että on tullut annettua jotain takaisin tai olisi joku siitäs sait tilanne. .

Mikä kuvottavinta jotkut sasttavat  tehdä jotain törkeitä pahoja juttuja joillekin, jotta pääsevät muka näyttämään jollekin jotain tai kouluttamaan ja näpäyttämään. Jopa kuvottavin rikoksin  tai ihan oikeilla pahoilla jopa väkivaltaan verrattavissa olevilla teoilla. Mitä näpäyttämistä se on? 

Vierailija
1948/1997 |
20.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Boomerimummo pala palalta paljastaa luonnettaan. Ensin olettaa, että ei heidän sukupolvessaan ole ollut tapana tunteista puhua, työt tehtiin ja koti hoidettiin niukkuudessa ja kurjuudessa eläen, Saision Elämänmenon Eilan tyyliin tytärtä kehoitettiin remmiä hakemaan. Mieskin oli täysi sika, juoppo ja hyöripykki, kuten Leena Sorvali ex-miehestään kertoo.

Sitten kertoo, miten 'joillakin ihmisillä' tunteet ovat vain siellä pohjalla, ei niitä pysty sanoin ja teoin ilmaisemaan. Että voi olla vaikka miten lämminhenkisiä ihmisiä sisimmässään, he eivät vain sitä tuo esille, eikä heitä saa syyttää sen takia tunnekylmiksi. Heidän käytöksessään lämminhenkisyys ei näy, koska he ovat valinneet tunnekylmän fasadin.

Ja lopulta myöntää, ettei hän pysty lapsille eikä eläimille lepertelemään, sen on vasta nyt aikuisille tyttärilleen kyennyt myöntämään. Lapsuus meni ilman lempeitä sanoja lapsille, niitä ei ole luvassa lapsenlapsillekaan.

Hänellä ei ole lastenlapsia vaikka kuinka niitä pyysi. 

Lastenlapsia ei pyydetä!!! 

Niitä voi toivoa. Täysin esineellistävä tuollainen lause, että pyytää lapsenlapsia. Siis omaa lasta esineellistävä, toki myös sitä lapsenlasta. 

 

Toinen juttu näistä viimeisistä kommenteista. Kun puhutaan jonkun tekemisistä, puutteista tai vioista, puhutaan juuri niistä. Ei vedetä mukaan koko muuta maailmaa kaikkia muita asioita. Esimerkiksi kun opettaja tarkistaa Villen koepaperia, on ihan se ja sama, oliko Kalle parempi vai huonompi, koska nyt keskitytään Villeen. 

 

Sinun onnistumisesi ei ole yhtään sidoksissa siihen, miten onnistuivat omat vanhempasi tai omat lapsesi. Sinua voidaan tarkistella yksilönä, kuten myös omia vanhempiasi ja omia lapsiasi. Mutta ei niin, että ne kaikki sotketaan samaan soppaan niin että keskustelusta ei tule yhtään mitään ja kaikki sotkeentuu yhdeksi massaksi. 

Sehän se näissä "mutku entäs Kalle ja Pekka, sinä itse, ja mitäs kun Seija!" - vastauksissa on, että haluataan vastaamatta aiheeseen, bumerangina kääntää huomio muualle ja nimenomaan sotkea kaikki yhdeksi mössöksi, ettei kukaan enää saisi mitään selkoa siitä asiasta, josta alunperin oli kyse ja puhe sitten jatkaisikin muihin aiheisiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1949/1997 |
20.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Älä esitä fiksua ja analyyttistä jos olet tietoinen että joitain tilanteita on sabotoitu, vääristelty, valehdeltu tai lavastettu jopa.

Ne eivöt ole silloin mitään sellaisia tilanteita missä joku olisi  antanut takaisin. Sellaisia ei tehdä törkyteoilla

Sitäpsitsi  jos mukana on jopa ihan oikeita vakavia rikoksia ja sellaisia tekoja. joita voi pitää moraalisesti  poikkeuksellisen iljettävinä, en todellakaan lähtisi kehumaan tai myhäilemään. että on tullut annettua jotain takaisin tai olisi joku siitäs sait tilanne. .

Mikä kuvottavinta jotkut sasttavat  tehdä jotain törkeitä pahoja juttuja joillekin, jotta pääsevät muka näyttämään jollekin jotain tai kouluttamaan ja näpäyttämään. Jopa kuvottavin rikoksin  tai ihan oikeilla pahoilla jopa väkivaltaan verrattavissa olevilla teoilla. Mitä näpäyttämistä se on? 

Miten tämä liittyy mihinkään ja mitähän kirjoittaja tällä purkauksellaan tavoitteli?

Vierailija
1950/1997 |
20.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tunge jo perseesees nuo hienot psykologiset termit. Olet varmaan  juuri sellainen. jonka mielestä analyyttisen psykologiaan kuuluu testata tunteita ja juuri jotain kuvailemaasi paska psykologiaa hienoinen itsefeflektio sanoineen on sellainen testi toiminta, missä voidaan vaikka lähes tappaa tai tehdä rikoksia jopa? 

Testataan vain!  Onko kaikki osapuolet tietoisia testistä ja suostuneet ehkä aika inhottaviinkin testauksiin? En itse suostuisi ainakaan  ellei kerrota tasan tarkkaan mitä kyseessä ja kunnon korvaus myös testauksista. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1951/1997 |
20.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tunge jo perseesees nuo hienot psykologiset termit. Olet varmaan  juuri sellainen. jonka mielestä analyyttisen psykologiaan kuuluu testata tunteita ja juuri jotain kuvailemaasi paska psykologiaa hienoinen itsefeflektio sanoineen on sellainen testi toiminta, missä voidaan vaikka lähes tappaa tai tehdä rikoksia jopa? 

Testataan vain!  Onko kaikki osapuolet tietoisia testistä ja suostuneet ehkä aika inhottaviinkin testauksiin? En itse suostuisi ainakaan  ellei kerrota tasan tarkkaan mitä kyseessä ja kunnon korvaus myös testauksista. 

Siis oliko itsereflektio nyt todella jotenkin huono termi, vai se, että sen kertominen, että tällainen itsereflektio on ihan normaali perustaito ihmisillä. Siis kaikilla heillä, joilla tällaisissa asioissa ei ole jonkinlaisia kehityshäiriöitä tai synnynnäistä poikkeamaa.

- terv. eri kuin aiempi itsereflektiosta kirjoittanut.

Vierailija
1952/1997 |
20.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Älä esitä fiksua ja analyyttistä jos olet tietoinen että joitain tilanteita on sabotoitu, vääristelty, valehdeltu tai lavastettu jopa.

Ne eivöt ole silloin mitään sellaisia tilanteita missä joku olisi  antanut takaisin. Sellaisia ei tehdä törkyteoilla

Sitäpsitsi  jos mukana on jopa ihan oikeita vakavia rikoksia ja sellaisia tekoja. joita voi pitää moraalisesti  poikkeuksellisen iljettävinä, en todellakaan lähtisi kehumaan tai myhäilemään. että on tullut annettua jotain takaisin tai olisi joku siitäs sait tilanne. .

Mikä kuvottavinta jotkut sasttavat  tehdä jotain törkeitä pahoja juttuja joillekin, jotta pääsevät muka näyttämään jollekin jotain tai kouluttamaan ja näpäyttämään. Jopa kuvottavin rikoksin  tai ihan oikeilla pahoilla jopa väkivaltaan verrattavissa olevilla teoilla. Mitä näpäyttämistä se on? 

Mihin asiaan tämä nyt liittyy / on vastaus?

Ei saa selvää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1953/1997 |
20.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itsereflektio tarkoittaa omien ajatusten, tunteiden, uskomusten ja toimintamallien tietoista tarkastelua, arviointia ja heijastamista.

Vierailija
1954/1997 |
20.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Itsereflektio tarkoittaa omien ajatusten, tunteiden, uskomusten ja toimintamallien tietoista tarkastelua, arviointia ja heijastamista.

Joo ja sitä että sen tekee suht objektiivisesti eikä niin että tarkastelee vain omia onnistumisiaan vaan silmät auki kohti kaikkea. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
1955/1997 |
20.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Näistä sekavista viesteistä voisi ajatella, että joku on nyt vähän tunnekuohussa tästä keskustelusta. 

Vierailija
1956/1997 |
20.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitä on itsereflektio? AI vastaa:

Itsereflektio tarkoittaa oman toiminnan, ajatusten, tunteiden ja käyttäytymisen tarkastelua ja pohtimista. Siinä ihminen pysähtyy miettimään itseään, omia valintojaan ja sitä, miksi toimii tietyllä tavalla.

Itsereflektiossa voit esimerkiksi pohtia:

- Mikä onnistui tänään hyvin?

- Mitä olisin voinut tehdä toisin?

- Miksi reagoin tilanteeseen tietyllä tavalla?

- Mitä opin tästä kokemuksesta?

- Miten voisin kehittyä ihmisenä?

Esimerkki:

Jos riitelet ystäväsi kanssa, itsereflektio tarkoittaa sitä, että mietit jälkikäteen:

- Miksi suutuin?

- Kuuntelinko ystävääni tarpeeksi?

- Olisinko voinut ilmaista asiani paremmin?

- Mitä teen seuraavalla kerralla toisin?

Lyhyesti: Itsereflektio on oman itsensä ja toimintansa pohtimista, jotta oppii ymmärtämään itseään paremmin ja voi kehittyä.

Vierailija
1957/1997 |
20.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tunge jo perseesees nuo hienot psykologiset termit. Olet varmaan  juuri sellainen. jonka mielestä analyyttisen psykologiaan kuuluu testata tunteita ja juuri jotain kuvailemaasi paska psykologiaa hienoinen itsefeflektio sanoineen on sellainen testi toiminta, missä voidaan vaikka lähes tappaa tai tehdä rikoksia jopa? 

Testataan vain!  Onko kaikki osapuolet tietoisia testistä ja suostuneet ehkä aika inhottaviinkin testauksiin? En itse suostuisi ainakaan  ellei kerrota tasan tarkkaan mitä kyseessä ja kunnon korvaus myös testauksista. 

Jahas, duunarilla jo perjantaipullon korkki narskahtanut. Ottaahan se toki päähän, kun muut keskustelevat asiasta, joka menee yli hilseen. Kuppi nurin. Saatana, mullehan ei herrat ja kynäniskat tule huuteleen. Kyä paree on näin!

Vierailija
1958/1997 |
20.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin tästäkin  keskustelusta jää sellainen jälkimaku ettei lapsella, olipa vaikka jo 50 -60, ole mitään vastuuta omasta elämästään tai että häneltä edes saisi odottaa mitään ymmärrystä vanhempiaan ja heidän silloisia mahdollisuuksiaan kohtaan.

Äiti on synnyttänyt, äiti on vanhempi, hänen tehtävänsä on huomioida lasta ja lapsen tarpeet itsensä unohtaen äiti-myytin tapaan. Vaikka olusi ikää 97.

Kiinnostaisi kuulla miten perustelet sen että lapsen kuuluisi ennemmin ymmärtää vanhempaa, jos vanhempikaan ei osoita ymmärrystä ja empatiaa sille lapselleen? Katsotko vaikka tuossa vähän aiempia kirjoituksia aiheesta? Vaadit sitä mitä et anna itsekään? Sinulle pitäisi tulla ymmärrystä mutta ei mitään mainintaa että haluaisit itsekin ymmärtää lasta. 

Mistä tiedät onko minulla ainutta lasta?

Pidän itseäni aikuisena, en odota äitini kohtelevan minua lapsena. En syyllistä äitiäni jos joku asia elämässäni ei ole kohdallaan.

Muuttuuko viestisi asiasisältö tai sinun pointtisi mihinkään vaikka sinulle ei olisi lasta? Näkökulmasi on joka tapauksessa tuo miten minä sitä selvensin, vaadit sitä siis yleisesti ja vierailta ihmisiltä, ymmärrystä vanhemmilleen, vaikka tilanne ei sinua henkilökohtaisesti koskettaisi. Paitsi koskettaa tietenkin koska viittaat äitiisi. Eli sinä ymmärrät ja annat anteeksi hänelle.  Hienoa, mutta empatiaa et ole jostain syystä onnistunut itsessäsi kasvattamaan. Asia joka yleensä kuitenkin periytyy joten tai sitten sitä voi opetella terapiassa...

Ja vaikka ei äitiään mitenkään tilille vaatisi ja olisi itse aktiivinen asioiden esille ottaja niin joskus elämässä tulee tilanteita joissa asiat tulevat puheeksi ja silloin on vaan sanottava kuten asiat on, eikä se ole vanhemman syyttämistä. Oma äitini on kysellyt joskus asioita, olettanut että muiden ihmisten edessä kiillotan hänen kruunuaan, niin en ole lähtenyt mukaan leikkimään näitä leikkejä, olen sanonut miten olen asian kokenut. Ei, jouluna ei ollut kivaa kun oli kireä ilmapiiri ja materialla kiristettiin ja aattoillan lopuksi tukistettiin koska tuli itku jännityksestä ja pelosta kun piti mennä kännisen joulupukin syliin koska äiti halusi sööttejä kuvia. Enkä siis ole itse näitä esille ottanut vaan äiti on alkanut itse tentata että no mikä muka oli niin paskaa ja mitä hän sitten niin väärin teki niin olen rehellisesti vastannut. Siitä on sitten seurannut sama tuttu virsi miten on ollut huono äiti. Niin, no niin olit ikävä kyllä.

Ja lapsuuden joulut ahdistaa päätä vielä keski-iässä? Ihan varmaan monissa jopa useissa  perheissä on huonoja jouluja ollut mutta muistutetaanko niistä jatkuvasti vanhempia? Kyl kai lasten mieleen jää jos isä tulee ympäri päissään pukkeiltuaan naapurien perheissä tai lahjat iso pettymys. Jos vaikka keski-ikään tultua on itsekin jo töpännyt ja omille lapsilleen luonut ikävän muiston.

Mitään tuollaistahan viestissäni ei ollut, et lukenut tai sitten et ymmärtänyt lukemaasi tai haluat tahallaan ymmärtää väärin. Jos äitini on kysynyt että mikä OLI pielessä lapsuudessa ja kysynyt millaista lapsuuden jouluina OLI niin on kyse menneestä aikamuodosta ja silloin olen kertonut miltä silloin tuntui. Ja kuten totesin niin minähän vastaan kysymykseen enkä mitenkään jatkuvasti muistuttele. Vastaustyylisi tuo mieleen kyllä äitini, voi hyvänen aika ja tiedän että järkevää keskustelua on turha yrittää virittää.

Vierailija
1959/1997 |
20.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kun käyn äidin luona en odota häneltä huomiota. Kiinnitän huomioni häneen ja hänen asioihinsa. Hänen elämänsä on jo niin pienentynyt vaikken yritä saada häntä kiinnostumaan asiantuntijuudestani tai puolisoni vastaavasta tai lasten opinnoista. Tai raha-asioistamme. On aika olla lapsi ja on aika olla aikuinen.

Sinä infantilisoit vanhempaasi jos et puhu aikuisten asioita hänelle. Iästään huolimatta hän on aikuinen ihminen ja miksi hän ei haluaisi kuulla lastenlastensa ja lastensa kuulumisista? Älä päätä hänen puolestaan. 

Vierailija
1960/1997 |
20.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Havaintoja keskustelusta. Aikuisen lapsen kärsimys ja marttyyrius on oikeutettua.

Äidin jaksamisella silloin aikoinaan ei ole mitään merkitystä eikä aikuinen lapsi hyväksy heikkouksia äidissään.

Hyväksyvätkö he omien lastensa kohdalla saman ehdottomuuden, äidin "selitykset" turhia, äitien ja kodin pitää olla täydellisiä. Vain aikuisen  lapsen hyvinvointi tärkeä.

En ole ehkä oikea ihminen kommentoimaan, koska en ole kärsivä aikuinen lapsi, suhteeni edesmenneeseen äitiini oli lämmin.

Mutta mitä omiin lapsiini tulee, olen sen heille useasti teroittanut mieliin, etteivät he ole minulle mitään velkaa. Lapset eivät ole pyytäneet syntyä tähän maailmaan, äidinrakkaus on pyyteetöntä, eikä vaadi 'vastalahjaksi' mitään silloinkaan, kun itse olen jo vanha ja he aikuisia. En aseta lapsilleni odotuksia, aikuisten lasteni hyvinvointi on tärkeää edelleenkin. 

Eli hyväksyt heidän syyttelynsä siitä ja tästä lapsuuden  asiasta yrittämättä edes selittää? Ajattelematta että aikuisten joilla itsekin jo lapsia pitäisi ymmärtää ettei ihan kaikkeen välttämättä ollut rahaa, työstä väsyneenä ei aina jaksanut olla lempeä vaan vaati imurointia, piti yrittää rajoja laittaa teineillekin.

Minusta ei aikuiset lapset enää saa talloa vanhempiaan.

Ai että aikuisten lasten pitäisi antaa anteeksi vanhemmille, jotka veti heidän lapsuuden vituksi?

Turhista syistä. Jotka kuuluvat lapsuuteen, kotitöuden opettelu, se, ettei aina saa tahtoaan perille. Hyvät pöytätavat. Hassuinta mitä täältä olen lukenut, ei saanut Aku Ankkaa lukea ruokapöydässä. Omansa saavat varmaan selata kännykkää  yhteisenä ruokahetkenä.

Sinä itse olet keksinyt tuon Aku Ankka -jutun, sellaisesta ei kukaan muu ole kirjoittanut.

Usein nämä totuudenkieltäjävanhemmat käyttävät taktiikkana vääristelyä ja olkinukkeargumentteja. Voin hyvin kuvitella että jossain tämmöisessä Aku Ankkaa ei saanut lukea pöydässä- esimerkissä tilanteen olleen että siitä lehden lukemisesta lasta on pahoinpidelty tai hänelle on huudettu kohtuuttomasti ja kun lapsi nostaa tämän konkreettisena esimerkkinä esille vanhempien väkivaltaisuudesta tai kohtuuttomista rangaistuksista niin vanhempi kääntää sen niin että lapsi on katkeroitunut kun kodissa oli sääntö ettei lueta pöydässä ja taivastelee asi ystävilleen ja haluaisi sinne lapsen terapiaankin mennä selittämään kuinka hän on vain pyrkinyt kasvattamaan lapsistaan hyvätapaisia ja höpö höpö koskaan en remmiä antanut enkä hiuksista tarttunut, ihan hulluja se puhuu.

Nyt tuli niin mielipuolista w t juttua, että ensin nauratti, sitten melkein itketti (tarinan typeryys)

Mikä oli mielestäsi mielipuolista, etkö usko että tällaisia ihmisiä on vai mikä nauratti/itketti? Esimerkki oli keksitty, linkitetty tuohon Aku Ankka esimerkkiin mutta ilmiö on todellinen. Häiriintyneet ihmiset kieltävät todellisuuden hyvin hämmentävällä tavalla. Kerron kokemuksesta, olen työskennellyt huostaanotettujen lasten kanssa ja vaikka on käräjäoikeudelta tuomiot pahoinpitelyistä ja todistajaa jos kuinka monta niin kipeimmät ihmiset (psykopaatit) yrittää puhua mustan valkoiseksi siitä huolimatta. He manipuloivat ja selittävät omaa "totuuttaan" niin että siihen menee itseään moni älykkääksikin luuleva vipuun. Osaavat esittää viatonta, osaavat puhua todella kauniisti. Kunnes joissain tapauksissa ajan kanssa todelliset faktat alkavat paljastua.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan kuusi yhdeksän