Lue keskustelun säännöt.
Loukkaannutko jos omaa alaasi ja ammattiasi haukutaan?
06.11.2026 |
Työskenteletkö alalla, joka on jatkuvasti jotenkin paheksunnan ja yleisen valittamisen ja arvostelun kohteena? Esimerkiksi hoitajista ja terveydenhuollon tasosta ja vanhushoidosta valitetaan koko ajan ja kerrotaan kauhujuttuja, poliisien toimintaa arvostellaan jne.
Työskentelen itse (ainakin toistaiseksi) asiantuntijana ja kouluttajana paikassa, jonka tulevaisuus on suurelta osin kiinni STEA-rahoituksesta. Todennäköisesti joulukuussa, kun rahoituspäätökset tulevat, olen etsimässä uutta työpaikkaa. Olen ollut itse yllättynyt siitä, kuinka hirveän pahalta tuntuu se julkinen puhe, lähinnä Rydmanin ja puolueensa taholta tuleva puhe siitä, että mun työ on jotenkin arvotonta ja merkityksetöntä, turhaa paperien pyörittelyä ja joutaakin mennä. Itse olen kokenut tekeväni tähän asti ihan merkityksellistä ja tärkeää työtä, joka on tiiviisti tekemisissä ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin kanssa. Olen ihan alamaissa tämän takia.
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojelua yleisesti haukutaan, mutta ohjaajan työ laitoksessa nähdään useasti "hienona ja tärkeänä, vaarallisena ja raskaanakin työnä". Kolmivuorolaisen palkassa se "tärkeys" ei kyllä koskaan näy.
- ohjaaja
Tiedät varmaan itsekin mistä tämä johtuu. Lastensuojelussa arvostellaan lähinnä sosiaalityöntekijöiden toimintaa ja päätöksiä, joissa välillä sattuu aikamoisia ylilyöntejä ja (tahallisia) väärinymmärryksiä. Sosionomit ei lastensuojelussa tee päätöksiä, laitoksissa sosionomit sitten ohjaavat jne. lapsia ja nuoria jotka sosiaalityöntekijät ovat sinne toimittaneet. Arvostelu siis kohdistuu lähinnä sosiaalityöntekijöiden päätöksiin ja toimintaan, ei itse sosiaalityöhön. Muutoinkin sosiaalityöntekijät ja sosionomit sijoittuvat paljon muuhunkin kuin lastensuojeluun, mutta sitähän sä et kysynyt.
Isolle osalle lastensuojelu terminä on monoliitti, eikä sosiaalityöntekijän ja sosionomi- tai millään muullakaan pohjalla työskenetelevän ohjaajan eroa. Muutenkin on aivan sama ketä haukutaan, jos ne haukut ja aliarvostus kohdistuu toistuvasti sinuun.
Lisäksi, sosiaalityöntekijät eivät voi koskaan itse kertoa omaa versiotaan siitä mihin joku päätös on perustunut. Sen takia jokainen järkevä suhtautuu skeptisesti näihin "lastenuojelun uhreihin", jotka näistä sossujen mielivaltaisista päätöksistä kertovat. Jokaiseen ammattikuntaan mahtuu niitä epäkelpoja tekijöitä, mutta lastensuojelua haukuttaessa menee kyllä usein lapsi pesuveden mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojelua yleisesti haukutaan, mutta ohjaajan työ laitoksessa nähdään useasti "hienona ja tärkeänä, vaarallisena ja raskaanakin työnä". Kolmivuorolaisen palkassa se "tärkeys" ei kyllä koskaan näy.
- ohjaaja
Tiedät varmaan itsekin mistä tämä johtuu. Lastensuojelussa arvostellaan lähinnä sosiaalityöntekijöiden toimintaa ja päätöksiä, joissa välillä sattuu aikamoisia ylilyöntejä ja (tahallisia) väärinymmärryksiä. Sosionomit ei lastensuojelussa tee päätöksiä, laitoksissa sosionomit sitten ohjaavat jne. lapsia ja nuoria jotka sosiaalityöntekijät ovat sinne toimittaneet. Arvostelu siis kohdistuu lähinnä sosiaalityöntekijöiden päätöksiin ja toimintaan, ei itse sosiaalityöhön. Muutoinkin sosiaalityöntekijät ja sosionomit sijoittuvat paljon muuhunkin kuin lastensuojeluun, mutta sitähän sä et kysynyt.
Ja näistä muiden tekemistä päätöksistä "lähikiitokset" eli haukut, uhkailut, hakkaamiset ja silkan väkivallan ottaa vastaan ne ohjaajat.
Älä yleistä. Voi itse valita millaiseen paikkaan haluaa työllistyä, pakkoko se on mennä vastaanottolaitokseen jos ei siellä pärjää tai johonkin päihdenuorten yksikköön. On paljonkin vaihtoehtoja työllistyä tuolla saralla eikä suurimmassa osassa laitoksia ole noita kuvaamiasi ongelmia. Vastaanottolaitoksissakaan tuo kuvaamasi tilanne ei ole mitenkään hirveän yleistä.
On kieltämättä ärsyttävää, kun jotkut luulevat tietävänsä, mitä toisen työ on, vain sillä perusteella, miltä työ näyttää ulospäin. Piikikkäiden kommenttien sijaan sitä voisi vaikka kysellä toiselta, mitä kaikkea työhön kuuluu.
Toinen raskas ryhmä - tosin tämä lienee pienenemään päin - ovat ne, joilla on kovin ahdas käsitys siitä, mikä on "oikeaa työtä". Sivistymättömyys on raskasta.
Kyllä.
Usein kohtaan työni väheksyntää ja oletusta, että teen jotain yksinkertaista rutiinitehtävää yhdessä neljän muun naisen kanssa samassa huoneessa ja kuka tahansa meistä pystyisi milloin tahansa suorittamaan toistensa tehtävät omansa ohella.
Kerran eräs mieshenkilö esitteli tiimiämme vieraalleen ja ilmoitti meidän kaikkien tekevän laskutusta.
Todellisuudessa kukaan meistä ei tehnyt laskutusta vaan sen suoritti toinen tiimi.
Minä olen talousjohtaja, alaisiini kuuluu kaksi kirjanpitäjää, joilla molemmilla omat vastuualueensa, ostoreskontran hoitaja sekä luottoriskin valvoja.
Ja ilman tiimini työtä koko firma kaatuisi muutamassa kuukaudessa ja 400 henkilöä jäisi työttömiksi, puhumattakaan yhteistyö-, asiakas-, vero- ym. vaikutuksista.
Tosi turhaa ja yksinkertaista siis, miesten logiikalla.
Vierailija kirjoitti:
"Jos ap työsi on merlityksellistä ja tärkeää, niin miksi sitä ei rahoiteta kohderyhmän omilla rahoilla? "
Koska jokaiselle kohderyhmällä ei ole samanlaisia rahoja. Tuolla periaatteella tuottaisimme eniten palveluita miljardööreille ja köyhille emme mitään.
Entä kysymykseni loppuosa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojelua yleisesti haukutaan, mutta ohjaajan työ laitoksessa nähdään useasti "hienona ja tärkeänä, vaarallisena ja raskaanakin työnä". Kolmivuorolaisen palkassa se "tärkeys" ei kyllä koskaan näy.
- ohjaaja
Asiakkailta (ja heidän vanhemmaltaan) ei muuta saakkaan kuin haukkumista ja kiroilua. Rankimmissa laitoksissa lisäksi vielä turpaan tai puukosta.
Älähän yleistä. Tuo asenne lapsia, nuoria ja heidän perheitään kohtaan on se syy miksi saa haukkumista ja kiroilua osakseen. Miksi se on niin vaikea suhtautua asiallisesti ja jopa ammatillisestikin asiakkaisiinsa. Nyt en puhu ääripäistä, mutta annoit ymmärtää että kaikki asiakkaat vähintään haukkuvat ja kiroilevat. Itse en ole tällaiseen että ihan jokainen haukkuu ja kiroilee törmännyt, joten katsohan peiliin. Jos työuupumus on pahaa, kannattaa piipahtaa työterveyshuollossa.
Suosittelen puolen vuoden työpätkää vaativan tason laitokseen (sun ilmeisen perus rii-rii lastenkodin sijaan). Tule sitten kommentoimaan löysitkö yhtäkään nuorta jolta et saanut vähintään kunnon shittiä tai et joutunut fyysisestikin rajaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Olen ammatiltani kirjallisuuden suomentaja, ja tapasin miehen jonka mielestä teen täysin tarpeetonta työtä. Ei tullut toisia treffejä.
Eipä siitä työstä tosiaan mitään hyötyä olekaan.
Rehellinen mies. Ilmeisesti liian rehellinen.
Hauska huomata miten ihmiset ihan varta vasten tulevat kertomaan omasta sivistymättömyydestään.
T. Rehellinen mies myös
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojelua yleisesti haukutaan, mutta ohjaajan työ laitoksessa nähdään useasti "hienona ja tärkeänä, vaarallisena ja raskaanakin työnä". Kolmivuorolaisen palkassa se "tärkeys" ei kyllä koskaan näy.
- ohjaaja
Tiedät varmaan itsekin mistä tämä johtuu. Lastensuojelussa arvostellaan lähinnä sosiaalityöntekijöiden toimintaa ja päätöksiä, joissa välillä sattuu aikamoisia ylilyöntejä ja (tahallisia) väärinymmärryksiä. Sosionomit ei lastensuojelussa tee päätöksiä, laitoksissa sosionomit sitten ohjaavat jne. lapsia ja nuoria jotka sosiaalityöntekijät ovat sinne toimittaneet. Arvostelu siis kohdistuu lähinnä sosiaalityöntekijöiden päätöksiin ja toimintaan, ei itse sosiaalityöhön. Muutoinkin sosiaalityöntekijät ja sosionomit sijoittuvat paljon muuhunkin kuin lastensuojeluun, mutta sitähän sä et kysynyt.
Ja näistä muiden tekemistä päätöksistä "lähikiitokset" eli haukut, uhkailut, hakkaamiset ja silkan väkivallan ottaa vastaan ne ohjaajat.
Älä yleistä. Voi itse valita millaiseen paikkaan haluaa työllistyä, pakkoko se on mennä vastaanottolaitokseen jos ei siellä pärjää tai johonkin päihdenuorten yksikköön. On paljonkin vaihtoehtoja työllistyä tuolla saralla eikä suurimmassa osassa laitoksia ole noita kuvaamiasi ongelmia. Vastaanottolaitoksissakaan tuo kuvaamasi tilanne ei ole mitenkään hirveän yleistä.
No kato kun jonkun nekin työt on tehtävä. Mutta sun maailmaanhan moinen realismi ei mahdu. Minä, minä, kunhan minä en siihen rooliin joudu. En minä.
Teen toimistotyötä etänä. Olen viisaampien, yleensä miesten mielestä turha käsienheiluttelija ja paperinpyörittäjä, jonka palkasta pitäisi vähintään puolet ottaa pois, koska en tee heidän mielestään mitään ja varsinkin kun vielä etänä olen. No, fakta on se, että jos en käsiäni heiluttelisi (paperia en enää käytä, koska kaikki on digitaalista), niin aika monella leipäläpensä aukojalta loppuisi leipä.
P.S. Terveisiä lomalta. Palmujen alla on mukava nauttia auringosta, kun Suomessa on vuoden pimein aika käsillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos ap työsi on merlityksellistä ja tärkeää, niin miksi sitä ei rahoiteta kohderyhmän omilla rahoilla? Jäsenmaksuilla ja varainharkinnalla? Tai vaihtoehtoisesti siirretä suoraan valtion budjetin alle?
Voi olla vaikea kysymys vastata, mutta itselleni ei ole lainkaan auennut, että mikä idea on tuollaisella välimallin avustusrahoituksella.
Ei ole lainkaan vaikea kysymys. Sellaisena se toki voi näyttäytyä ihmiselle, joka ei ole perehtynyt lainkaan asiaan ja siksi edes kyselee tuollaisia.
Meillä on aikoinaan tehty ihan valtiollinen linjaus siitä, että sotealan järjestöt tekevät valtiorahoitteisesti osuuden meidän sotesektorin työstä. On haluttu joku taho, joka keskittyy ennaltaehkäisyyn ja matalankynnyksen toimintaa. Usein kohderyhmänään ihmiset, joilla on vielä kaikintavoin vähäiset resurssit yhtään mihinkään. Tämä toiminta on nähty niin merkityksellisenä ja tärkeänä, ettei sitä ole haluttu antaa liiketoimintaa tekevien yritysten käsiin, vaan julkistasektoria kevyemmällä ja ketterämmällä byrokratialla toimiville sote-järjestöille.
Tuo kysymyksesi on siis vähän sama kuin kysyisit, miksei terveydenhuoltoa rahoiteta kohderyhmän omilla rahoilla jos se koetaan merkityksellisenä ja tärkeänä. Ja ihan lisää perustietoa sinulle, sosiaali- ja terveysministeriö toimii muiden ministeriöiden tapaan valtion toimielimenä, eli ei ole mitään siirrettävää valtion budjetin alle, koska nämä rahat ovat nyt jo ja aina olleet valtion budjetin alla.
No en oikeastaan. Teen myös töitä osittain sote-alan järjestössä ja leikkaukset kyllä koskettavat. Tiedän itse työni tärkeyden, kohtaan kymmeniä, myös huonossa asemassa olevia ihmisiä päivittäin ja saan myös kiitosta työstäni. Palkkani on pieni. Jos joku Rydman syyttää "rälssiksi", se ei tunnu missään, sillä se on puhdas valhe. En elä herroiksi pullaa mussuttaen, päin vastoin, teen raskasta työtä pienellä palkalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä.
Usein kohtaan työni väheksyntää ja oletusta, että teen jotain yksinkertaista rutiinitehtävää yhdessä neljän muun naisen kanssa samassa huoneessa ja kuka tahansa meistä pystyisi milloin tahansa suorittamaan toistensa tehtävät omansa ohella.
Kerran eräs mieshenkilö esitteli tiimiämme vieraalleen ja ilmoitti meidän kaikkien tekevän laskutusta.
Todellisuudessa kukaan meistä ei tehnyt laskutusta vaan sen suoritti toinen tiimi.
Minä olen talousjohtaja, alaisiini kuuluu kaksi kirjanpitäjää, joilla molemmilla omat vastuualueensa, ostoreskontran hoitaja sekä luottoriskin valvoja.
Ja ilman tiimini työtä koko firma kaatuisi muutamassa kuukaudessa ja 400 henkilöä jäisi työttömiksi, puhumattakaan yhteistyö-, asiakas-, vero- ym. vaikutuksista.
Tosi turhaa ja yksinkertaista siis, miesten logiikalla.
Ja se on aina hassua, että niin kauan kuin jokin ala on miesvaltainen; sitä arvostetaan. Sitten kun se muuttuu naisvaltaiseksi, kuten esim. talousjohdolle on käynyt; sitä ei pidetä enää minään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Jos ap työsi on merlityksellistä ja tärkeää, niin miksi sitä ei rahoiteta kohderyhmän omilla rahoilla? "
Koska jokaiselle kohderyhmällä ei ole samanlaisia rahoja. Tuolla periaatteella tuottaisimme eniten palveluita miljardööreille ja köyhille emme mitään.
Entä kysymykseni loppuosa?
Monet asiat on järkevää tuottaa kevyemmin kuin esim. viranomaistoimintana tai yhteiskunnan tuottamina mutta ne eivät silti kykene kokonaan rahoittamaan itse itseään. Juuri koska kohderyhmällä ei ole kykyä rahoittaa toimintaa eikä varainhankinnalla saada koko budjettia kokoon. Silloin osittainen valtion rahoitus voi olla hyvinkin järkevää taloudellisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä.
Usein kohtaan työni väheksyntää ja oletusta, että teen jotain yksinkertaista rutiinitehtävää yhdessä neljän muun naisen kanssa samassa huoneessa ja kuka tahansa meistä pystyisi milloin tahansa suorittamaan toistensa tehtävät omansa ohella.
Kerran eräs mieshenkilö esitteli tiimiämme vieraalleen ja ilmoitti meidän kaikkien tekevän laskutusta.
Todellisuudessa kukaan meistä ei tehnyt laskutusta vaan sen suoritti toinen tiimi.
Minä olen talousjohtaja, alaisiini kuuluu kaksi kirjanpitäjää, joilla molemmilla omat vastuualueensa, ostoreskontran hoitaja sekä luottoriskin valvoja.
Ja ilman tiimini työtä koko firma kaatuisi muutamassa kuukaudessa ja 400 henkilöä jäisi työttömiksi, puhumattakaan yhteistyö-, asiakas-, vero- ym. vaikutuksista.
Tosi turhaa ja yksinkertaista siis, miesten logiikalla.
Ja se on aina hassua, että niin kauan kuin jokin ala on miesvaltainen; sitä arvostetaan. Sitten kun se muuttuu naisvaltaiseksi, kuten esim. talousjohdolle on käynyt; sitä ei pidetä enää minään.
Näinhän se menee. Vielä sata vuotta sitten arvostetiin kovastikin vaikka runoilijoita, humanistisia tieteilijöitä ja vastaavia koska ne olivat pääosin miehiä. Mitä enemmän nuo alat ovat naisistuneet, sitä enemmän miehet ovat alkaneet halveksia niitä ja pitää niitä turhana hömpötyksenä. Ennen ne nähtiin sivystyksenä. Nyt vain insinööritieteet ovat muka tärkeitä eikä sivistyksestä puhu enää juuri kukaan mies.
En. Olen alemman keskiasteen käynyt dingon aikoina ja työt lopettaessani kuukausipalkka oli 5400€. Kokoushumppaa ja yleistä tehottomutta jaksoi katsella paremmin, kun tiesi että sieltä pääsee pian pois muhkean sijoitussalkun kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Jos ap työsi on merlityksellistä ja tärkeää, niin miksi sitä ei rahoiteta kohderyhmän omilla rahoilla? Jäsenmaksuilla ja varainharkinnalla? Tai vaihtoehtoisesti siirretä suoraan valtion budjetin alle?
Voi olla vaikea kysymys vastata, mutta itselleni ei ole lainkaan auennut, että mikä idea on tuollaisella välimallin avustusrahoituksella.
Mitä ihmettä höpötät? Siirretään suoraa valtion budjetin alle? Missä siis nyt kuvittelet noiden rahojen olevan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojelua yleisesti haukutaan, mutta ohjaajan työ laitoksessa nähdään useasti "hienona ja tärkeänä, vaarallisena ja raskaanakin työnä". Kolmivuorolaisen palkassa se "tärkeys" ei kyllä koskaan näy.
- ohjaaja
Asiakkailta (ja heidän vanhemmaltaan) ei muuta saakkaan kuin haukkumista ja kiroilua. Rankimmissa laitoksissa lisäksi vielä turpaan tai puukosta.
Älähän yleistä. Tuo asenne lapsia, nuoria ja heidän perheitään kohtaan on se syy miksi saa haukkumista ja kiroilua osakseen. Miksi se on niin vaikea suhtautua asiallisesti ja jopa ammatillisestikin asiakkaisiinsa. Nyt en puhu ääripäistä, mutta annoit ymmärtää että kaikki asiakkaat vähintään haukkuvat ja kiroilevat. Itse en ole tällaiseen että ihan jokainen haukkuu ja kiroilee törmännyt, joten katsohan peiliin. Jos työuupumus on pahaa, kannattaa piipahtaa työterveyshuollossa.
Suosittelen puolen vuoden työpätkää vaativan tason laitokseen (sun ilmeisen perus rii-rii lastenkodin sijaan). Tule sitten kommentoimaan löysitkö yhtäkään nuorta jolta et saanut vähintään kunnon shittiä tai et joutunut fyysisestikin rajaamaan.
Mistä päättelet ettei minulla olisi kokemusta esim. nuorten vastaanottolaitoksista tai päihdenuorten kanssa työskentelystä. Oma asenne on lähestulkoon paras työväline ja tilanteet joihin viittaat eivät ole päivittäisiä, ei edes välttämättä viikoittaisia. Onko se sinulle muutoinkin kovin vieras asia että teinien suullinen ilmaisu ei ole aina rakentavaa. Eihän se ole normiteinienkään kohdalla, heidän jotka kodeissaan asuvat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ap työsi on merlityksellistä ja tärkeää, niin miksi sitä ei rahoiteta kohderyhmän omilla rahoilla? Jäsenmaksuilla ja varainharkinnalla? Tai vaihtoehtoisesti siirretä suoraan valtion budjetin alle?
Voi olla vaikea kysymys vastata, mutta itselleni ei ole lainkaan auennut, että mikä idea on tuollaisella välimallin avustusrahoituksella.
Mitä ihmettä höpötät? Siirretään suoraa valtion budjetin alle? Missä siis nyt kuvittelet noiden rahojen olevan?
Valtion hoidettavaksi valtion tehtävät, sitä alkuperäinen lienee varmasti tarkoittanut. Satojen mitä erilaisimpien yhdistysten tukeminen vaihtelevin perustein ei ole enää tätä päivää. Hyviä aikomuksia on tietysti jokaisella, ja rahaa halutaan joka vuosi yhä enemmän. Kyllä talouskurin tulee koskea myös järjestösektoria siinä kun muutakin julkista kulutusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojelua yleisesti haukutaan, mutta ohjaajan työ laitoksessa nähdään useasti "hienona ja tärkeänä, vaarallisena ja raskaanakin työnä". Kolmivuorolaisen palkassa se "tärkeys" ei kyllä koskaan näy.
- ohjaaja
Tiedät varmaan itsekin mistä tämä johtuu. Lastensuojelussa arvostellaan lähinnä sosiaalityöntekijöiden toimintaa ja päätöksiä, joissa välillä sattuu aikamoisia ylilyöntejä ja (tahallisia) väärinymmärryksiä. Sosionomit ei lastensuojelussa tee päätöksiä, laitoksissa sosionomit sitten ohjaavat jne. lapsia ja nuoria jotka sosiaalityöntekijät ovat sinne toimittaneet. Arvostelu siis kohdistuu lähinnä sosiaalityöntekijöiden päätöksiin ja toimintaan, ei itse sosiaalityöhön. Muutoinkin sosiaalityöntekijät ja sosionomit sijoittuvat paljon muuhunkin kuin lastensuojeluun, mutta sitähän sä et kysynyt.
Ja näistä muiden tekemistä päätöksistä "lähikiitokset" eli haukut, uhkailut, hakkaamiset ja silkan väkivallan ottaa vastaan ne ohjaajat.
Älä yleistä. Voi itse valita millaiseen paikkaan haluaa työllistyä, pakkoko se on mennä vastaanottolaitokseen jos ei siellä pärjää tai johonkin päihdenuorten yksikköön. On paljonkin vaihtoehtoja työllistyä tuolla saralla eikä suurimmassa osassa laitoksia ole noita kuvaamiasi ongelmia. Vastaanottolaitoksissakaan tuo kuvaamasi tilanne ei ole mitenkään hirveän yleistä.
No kato kun jonkun nekin työt on tehtävä. Mutta sun maailmaanhan moinen realismi ei mahdu. Minä, minä, kunhan minä en siihen rooliin joudu. En minä.
En kyllä yhtään ihmettele jos kohtaat haasteita työssäsi. Se on tuo sun asenne. Itselläni on kokemusta nuorten vastaanottolaitoksista ja päihdenuorista ja tosiaan, kuten toisessa viestissä kerroin, oma asenne on melkein tärkein työväline. Sä olet ihan väärällä alalla näköjään.
Eipä siitä työstä tosiaan mitään hyötyä olekaan.
Rehellinen mies. Ilmeisesti liian rehellinen.