Milloin julkinen keskustelu nyt sitten kehittyy oikeiksi kysymyksiksi tässä seksuaalisen väkivallan asiassa?Me toostakin jo vuosia, eikä näy
Eli vaikka kysyttäisiin mitä tarkoittaa että olemme nyt havainneet että on seksualisoitua väkivaltaa miesten ongelmana, joka kohdistuu naisiin. Ei kaikkien miesten ei kaikkiin naisiin, mutta kuitenkin.
Kysyttäisiin että missä kohtaa tällaiseen pystymme puuttumaan, isinä ja opettajina vaikka. Miten? Missä iässä herkkyys on suurimmillaan, jolloin ehkäisy on tehokkainta.
Tai onko oikeastaan jopa väärin keskittyä siihen, että mitä yksilölle kerrotaan käytöksestä, pitäisikö enemmän keskittyä siihen että pojat oppii aktiivisesti vastustamaan muiden poikien ja miesten haitallista käytöstä?
Miksi miehen sosiaalinen asema voi joissain miesryhmissä jopa vahvistua vaikka hän kohtelee naisia huonosti? Tällaisten kuvioiden näkyväksi tekemiseen ja rikkomiseen tarvitaan miehiä, ei naiset sitä muuta. Voiko mies pelätä toisen miehen sosiaalista valtaa ennemmän, kuin sitä, että ei puutu hänen huonoon käytökseen?
Miksi miehet kykenevät pitämään keskenään tiukkoja käyttäytymissääntöjä esimerkiksi armeijassa, urheilussa, mutta seksuaalisen käyttäytymisen alueella vastaava kollektiivinen kuri näyttää usein puuttuvan? Mitä miehet tietävät toistensa käyttäytymisestä mitä yhteiskunnallisessa keskustelussa ei nosteta, naisten viranomaisten jne toimesta? Miksi tätä tietoa ei käytetä väkivallan ehkäisyyn?
Voisiko media kysyä suoraan, voitaisiinko me puhua yhteiskuntana siitä mikä miehiä huolettaa: jos suurin osa miehistä ei syyllisty seksuaaliseen väkivaltaan niin minkälainen vastuu heillä on kulttuurin muutoksesta? Riittääkö että ei itse tee väärin? Minusta tuntuu että tätä keskustelua ei haluta käydä koska se kärjistyy HETI. Juuri siksi sitä pitäisi käydä.
Kommentit (52)
"Mutta näetkö että voisit vaikka sukujuhlissa ystävällisesti ja jämäkästi sanoa Repelle, joka röhöttää jollekin naisen ominaisuudelle, että Repe kuule, me ei täällä puhuta toisista ihmisistä näin. Kerroppa siitä sun avolavasta mieluummin."
Taidat liikkua kovin erilaisiaa piireissä kuin minä, koska kaveripiirissäni ei ole tapana ollut puhua muista ihmisistä. Puhumme omista tekemisistämme, urheilusta, musiikista, pelaamisesta, töistä jne.
Paljonko naiset lähtevät puuttumaan toisten naisten sanomisiin kaveripiireissä, sukujuhlissa, työpaikalla jne.?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on monesti naisille elämänsä vaarallisin asia ja mitä pitäisi välttää. Ei se muuksi tule muuttumaan koska biologia sen tekee. Miehille pitäisi syöttää pillereitä jotka hillitsee halut ja samalla aggressiot vähenisi. Maailma voisi silloin olla hieno paikka.
Oletko sitä mieltä että eläimillekin pitää syöttää pillereitä että lihansyöjät muuttuisivat kasvissyöjiksi?
onhan sitä kokeiltu seksuaalirikollisille kaikennäköistä ja aivoleikkauksia ja olisi aiheellista ottaa jälleen kehityksen alle. Väkivaltarikollisillehan niitä tehtiin muinoin. Elämän laatu paranee kun pääse tosta taudista eroon ja voi keskittyä elämiseen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin pitäisi olla realismi mukana keskusteluissa. En vain pysty näkemään yhteiskuntaa missä ei tapahtu rikoksia. Mt-ongelmat luovat rikoksia, huumeisiin retkahtaminen luo rikoksia, huonot perheet eli kasvatuksen puute tai vääränlainen kasvatus. Monia muitakin syitä on sille miksi tapahtuu kaikenlaista. Sitten on ihmisen luonne. Historiaa luettuvaan voisi tulla johtopäätökseen, että meille on ominaista tappaakin, saati sitten lievempää.
Joten haluaisin että tunnustetaan tällainen tosiasia ja se että mihinkään 0-seksuaalirikosta tilanteeseen emme tule koskaan pääsemään. Pitää miettiä mikä olisi se minimitaso mihin voisimme olla tyytyväisiä ja sanoa että olemme onnistuneet.
Näissä keskusluissa on usein punainen lanka sen huutelu että kaikki johtuu pahuudesta eikä siitä että vanhemmat olivat juoppoja tai kasvattaneet siihen että länsimaisella naisella ei ole arvoa ja häntä voi kohdella miten vain. Eikä saa todeta että seksuaalirikoksen tehneellä miehellä oli vakava mielenterveysnogelma, vaan pitää vain todeta että pahuudesta ja se johtuu, koska kyseessä on sukupuolisota eikä oikea keskustelu.
Tunnistan tämänkin. Sinänsä se että aika lailla tavis mies voi olla oppinut huonoon käytökseen ja olla ihan normaali, ja ylittää rajat koska ei ole koskaan selkeästi kokenut painetta joka kontrolloisi heikkona hetkenä käytöstä tai se on jopa ollut oudosti rohkaistua olla ikävä naisia kohtaan. Sitten saattaa olla vaan pihalla oleva hullu, joka tekee seksuaalirikoksen. Nainenhan ei sukupuolena kovinkaan laajasti mene ja reiskaa (filtteriin jäävä sana) silloin kuin mieli pettää, mutta miehen kohdalla se on sitten todennäköisempää.
Naiset eivät reiskaa, koska ovat fyysisesti heikompia miehiä vastaan. Kun katsoo lapsiin kohdistuneita rikoksia, naiset tekevät niitä ihan yhtä paljon kuin miehet, koska naisilla on pieniin lapsiin nähden fyysinen yliote samaan tapaan kuin miehillä naisia kohtaan.
Sen lisäksi seksuaalirikosten taustalla on myös se että miehillä on suurempi seksivietti. Johtuen siitä että testosteroni, eli mieshormoni, on se joka joka luo seksuaalista halua (myös naisilla) ja miehillä sen määrä on paljon suurempi luonnostaan.
Onkohan nyt kuitenkaan niin että naiset ei reiskaa kun eivät pysty? Kyllä mä kutsuisin sut katsomaan tota argumenttia nyt itsekin vähän rehellisemmin.
WHO:n mukaan naiset voivat olla miehiä useammin lievän fyysisen kurituksen käyttäjiä, miehet yleisempiä vakavien/hengenvaarallisten esim pään ja pahoinpitelyvammojen aiheuttajia ja seksuaaliväkivallassa miehet ovat selvä enemmistö tekijöistä.
Oli syy mikä tahansa se perustuu ihan loogisiin asioihin. Ei siihen että mies on jotenkin "paha". Pahuus ei ole tieteellinen selitys yhdellekään syy-seuraussuhteelle. Olen kyllästynyt siihen että esim. reiskauksia käsitellään vain siitä näkökulmasta että "katsokaa miten paljon parempia naiset ovat ihmisinä kun eivät reiskaa". Eli tyhjää vastakkaiasettelua. Ovatko naiset parempia ja taivaastako se tulee ylimaallisena lahjana? Miksi se paremmuus häviää monissa muissa asioissa joilla moraalia voi mitata?
Ihminen tekee rikoksia, jos hän uskoo selviävänsä ilman rangaistusta tai rangaistuksen merkitys ihmiselle on pieni. Päihteet voivat madaltaa riskinottokykyä. Oleellista olisikin miettiä, miten kiinnijäämisen riskiä voidaan kasvattaa ja miten seurauksista voidaan tehdä riittävän merkittäviä.
Ehkä olisi syytä miettiä vaikka seuraavia vaihtoehtoja:
Ulkomaalaisen rikollisen kohdalla maastapoistaminen ja ikuinen maahantulokielto.
Kotimaisen rikollisen kohdalla erämaavankila Lapissa ilman lomia ja minimaalisilla virikkeillä riittävän pitkällä vangitsemisella.
Tulee muistaa, että laki ei muuta kulttuuria vaan vahvistaa sitä. Niin kauan kuin "seksuaalinen väkivalta" eritellään muusta väkivallasta ei kulttuuri muuksi muutu. "Väkivalta" on osa kulttuuria ja lainsäädäntö määrittää kulttuurin.
Kulttuuri tarkoittaa kaikkea sitä, mitä ihmisryhmä tai yhteisö on oppinut, luonut ja siirtää eteenpäin. Kulttuuri ei periydy geeneissä, vaan se opitaan siinä yhteisössä, jossa ihminen elää.
"että olemme nyt havainneet että on seksualisoitua väkivaltaa miesten ongelmana, joka kohdistuu naisiin"
Joo, ei koskaan ennen tiedetty olevan olemassa rikollisuutta. Kiitos #metoo! Kiitos soija-allyt!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin Afrikan metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
Ja tässä samaa mitä olemme tottuneet saamaan, en mää vaan toi toinen. Kutsun sinuakin älykkäämpään keskusteluun. Täällä me ollaan, ollaan ihan kivoja me jotka ollaan tästä sun kanssa kiinnostuneita.
Pystytkö nyt kuitenkin olemaan vai tarvitaanko ambulanssia?
Vierailija kirjoitti:
"Mutta näetkö että voisit vaikka sukujuhlissa ystävällisesti ja jämäkästi sanoa Repelle, joka röhöttää jollekin naisen ominaisuudelle, että Repe kuule, me ei täällä puhuta toisista ihmisistä näin. Kerroppa siitä sun avolavasta mieluummin."
Taidat liikkua kovin erilaisiaa piireissä kuin minä, koska kaveripiirissäni ei ole tapana ollut puhua muista ihmisistä. Puhumme omista tekemisistämme, urheilusta, musiikista, pelaamisesta, töistä jne.
Paljonko naiset lähtevät puuttumaan toisten naisten sanomisiin kaveripiireissä, sukujuhlissa, työpaikalla jne.?
Olen 44-vuotias mies enkä ole koskaan tavannut "Repeä" joka naureskelee ääneen naisten ahdistelujuttuja tai kokee raiskaamisen olevan ihan ok. Uskon että sellaisiakin limaäijiä on miljardien ihmisten planeetalla paljon, mutta aika jäätävältä roskasakilta kuulostaa. Ei näitä tyyppejä paljon sukujuhlat kiinnosta eikä minua hänen seuransa. Todennäköisempää on se että joku tuntemani mies on ahdistellut tai jopa raiskannut, mutta aina sosiaalisissa tilanteissa käyttäytyy korrektisti, koska tietää varsin hyvin että ne seksuaalirikokset ovat yleisesti tuomittavia juttuja eikä siis avoimesti niillä kehuskele.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin pitäisi olla realismi mukana keskusteluissa. En vain pysty näkemään yhteiskuntaa missä ei tapahtu rikoksia. Mt-ongelmat luovat rikoksia, huumeisiin retkahtaminen luo rikoksia, huonot perheet eli kasvatuksen puute tai vääränlainen kasvatus. Monia muitakin syitä on sille miksi tapahtuu kaikenlaista. Sitten on ihmisen luonne. Historiaa luettuvaan voisi tulla johtopäätökseen, että meille on ominaista tappaakin, saati sitten lievempää.
Joten haluaisin että tunnustetaan tällainen tosiasia ja se että mihinkään 0-seksuaalirikosta tilanteeseen emme tule koskaan pääsemään. Pitää miettiä mikä olisi se minimitaso mihin voisimme olla tyytyväisiä ja sanoa että olemme onnistuneet.
Näissä keskusluissa on usein punainen lanka sen huutelu että kaikki johtuu pahuudesta eikä siitä että vanhemmat olivat juoppoja tai kasvattaneet siihen että länsimaisella naisella ei ole arvoa ja häntä voi kohdella miten vain. Eikä saa todeta että seksuaalirikoksen tehneellä miehellä oli vakava mielenterveysnogelma, vaan pitää vain todeta että pahuudesta ja se johtuu, koska kyseessä on sukupuolisota eikä oikea keskustelu.
Tunnistan tämänkin. Sinänsä se että aika lailla tavis mies voi olla oppinut huonoon käytökseen ja olla ihan normaali, ja ylittää rajat koska ei ole koskaan selkeästi kokenut painetta joka kontrolloisi heikkona hetkenä käytöstä tai se on jopa ollut oudosti rohkaistua olla ikävä naisia kohtaan. Sitten saattaa olla vaan pihalla oleva hullu, joka tekee seksuaalirikoksen. Nainenhan ei sukupuolena kovinkaan laajasti mene ja reiskaa (filtteriin jäävä sana) silloin kuin mieli pettää, mutta miehen kohdalla se on sitten todennäköisempää.
Naiset eivät reiskaa, koska ovat fyysisesti heikompia miehiä vastaan. Kun katsoo lapsiin kohdistuneita rikoksia, naiset tekevät niitä ihan yhtä paljon kuin miehet, koska naisilla on pieniin lapsiin nähden fyysinen yliote samaan tapaan kuin miehillä naisia kohtaan.
Sen lisäksi seksuaalirikosten taustalla on myös se että miehillä on suurempi seksivietti. Johtuen siitä että testosteroni, eli mieshormoni, on se joka joka luo seksuaalista halua (myös naisilla) ja miehillä sen määrä on paljon suurempi luonnostaan.
Onkohan nyt kuitenkaan niin että naiset ei reiskaa kun eivät pysty? Kyllä mä kutsuisin sut katsomaan tota argumenttia nyt itsekin vähän rehellisemmin.
WHO:n mukaan naiset voivat olla miehiä useammin lievän fyysisen kurituksen käyttäjiä, miehet yleisempiä vakavien/hengenvaarallisten esim pään ja pahoinpitelyvammojen aiheuttajia ja seksuaaliväkivallassa miehet ovat selvä enemmistö tekijöistä.
Oli syy mikä tahansa se perustuu ihan loogisiin asioihin. Ei siihen että mies on jotenkin "paha". Pahuus ei ole tieteellinen selitys yhdellekään syy-seuraussuhteelle. Olen kyllästynyt siihen että esim. reiskauksia käsitellään vain siitä näkökulmasta että "katsokaa miten paljon parempia naiset ovat ihmisinä kun eivät reiskaa". Eli tyhjää vastakkaiasettelua. Ovatko naiset parempia ja taivaastako se tulee ylimaallisena lahjana? Miksi se paremmuus häviää monissa muissa asioissa joilla moraalia voi mitata?
Joo en minäkään ajattele noin ja samaa mieltä, että se ei kyllä vie keskustelua minnekään. Ei yksikään ihminen ole mikään pyhimys, kai sitä voi vaan ajatella että jokaisen pitäisi pyrkiä olemaan toisia kohtaan kohtuullinen ihminen.
Koetko siis että miehiä pidetään pahoina? Mä sanoisin että oma kokemus on se että menetän turvallisuuden tunnetta miesten kanssa. Psyyke ei pysy mukana tilanteessa, jossa vaikka se sukujuhlien Repe saa dissata naisia ja yhtäkkiä se turvallinen joukko miehiä ei sanokaan mitään. Vaikka oma isä tms. Ei se ole mitään tietoista ajattelua että tuossa tuo on paha ja tuo, vaan että joku vähän heilahtaa sisällä, että hetkinen en pysty ennakoimaan tätä juttua. Ja kun se jatkuu koko elämän, niin se turva on loppujen lopuksi aika kateissa, ja sitä ottaa kuvia taksin kilvistä, laittaa viestillä oman sijainnin, jättää menemättä sinne tänne, puristaa puhelinta ja avaimia... kun ei tiedä kuka se sitten voisi olla se paha ja onko ketään joka siltä puolustaisi.
Suomessa useimmilla naisilla on mahdollisuus valita kumppaninsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mutta näetkö että voisit vaikka sukujuhlissa ystävällisesti ja jämäkästi sanoa Repelle, joka röhöttää jollekin naisen ominaisuudelle, että Repe kuule, me ei täällä puhuta toisista ihmisistä näin. Kerroppa siitä sun avolavasta mieluummin."
Taidat liikkua kovin erilaisiaa piireissä kuin minä, koska kaveripiirissäni ei ole tapana ollut puhua muista ihmisistä. Puhumme omista tekemisistämme, urheilusta, musiikista, pelaamisesta, töistä jne.
Paljonko naiset lähtevät puuttumaan toisten naisten sanomisiin kaveripiireissä, sukujuhlissa, työpaikalla jne.?
Olen 44-vuotias mies enkä ole koskaan tavannut "Repeä" joka naureskelee ääneen naisten ahdistelujuttuja tai kokee raiskaamisen olevan ihan ok. Uskon että sellaisiakin limaäijiä on miljardien ihmisten planeetalla paljon, mutta aika jäätävältä roskasakilta kuulostaa. Ei näitä tyyppejä paljon sukujuhlat kiinnosta eikä minua hänen seuransa. Todennäköisempää on se että joku tuntemani mies on ahdistellut tai jopa raiskannut, mutta aina sosiaalisissa tilanteissa käyttäytyy korrektisti, koska tietää varsin hyvin että ne seksuaalirikokset ovat yleisesti tuomittavia juttuja eikä siis avoimesti niillä kehuskele.
Ihanaa ettet ole. Minä olin viimeksi tällä viikolla asiakastilaisuudessa, jossa mies antoi minulle kortin ja sanoi että tuonnäköinen voi ottaa yhteyttä ihan missä asioissa vaan. Hehe haha. Olipa hauskaa. Osasin onneksi itse pienen kakistelun jälkeen sanoa, että otan jos otan, ja silloinkin työasioissa. Ei ole röhöttävä repe, mutta en saanut olla vain töissä ja ammatillisessa asemassani rauhassa, ja se rassaa. Olisi se ollut mukavaa, jos vieressö olleilla kollegoilla (miehet) olisi ollut jotain sanoja käytössä tuohon tilanteeseen. En oikein itsekään tiedä mitä ne olisi. Hienoa jos sellaisia voisi yhdessä miettiä.
Lapsena ihan sivistyneissä piireissä on kyllä kuultu vaikka ja mitä. Eikä minun tarvitse niitä toistaa tai todistella, eikä sinunkaan tarvitse ettet ole kuullut. Hyvä jos vain toisiamme uskomme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin Afrikan metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
Ja tässä samaa mitä olemme tottuneet saamaan, en mää vaan toi toinen. Kutsun sinuakin älykkäämpään keskusteluun. Täällä me ollaan, ollaan ihan kivoja me jotka ollaan tästä sun kanssa kiinnostuneita.
Pystytkö nyt kuitenkin olemaan vai tarvitaanko ambulanssia?
No sitten en ainakaan pysty, jos vastaat yhteenkin kysymykseen! Saat tilata sen lanssin mulle ;)
Vierailija kirjoitti:
Suomessa useimmilla naisilla on mahdollisuus valita kumppaninsa.
Monesti huonot piirteet voi tulla myöhemmin esille. Eteenkin niillä käyneet niin jotka ovat ottaneet muun kuin paikallisen. Arki on osoittautuu todella hankalaksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mutta näetkö että voisit vaikka sukujuhlissa ystävällisesti ja jämäkästi sanoa Repelle, joka röhöttää jollekin naisen ominaisuudelle, että Repe kuule, me ei täällä puhuta toisista ihmisistä näin. Kerroppa siitä sun avolavasta mieluummin."
Taidat liikkua kovin erilaisiaa piireissä kuin minä, koska kaveripiirissäni ei ole tapana ollut puhua muista ihmisistä. Puhumme omista tekemisistämme, urheilusta, musiikista, pelaamisesta, töistä jne.
Paljonko naiset lähtevät puuttumaan toisten naisten sanomisiin kaveripiireissä, sukujuhlissa, työpaikalla jne.?
Olen 44-vuotias mies enkä ole koskaan tavannut "Repeä" joka naureskelee ääneen naisten ahdistelujuttuja tai kokee raiskaamisen olevan ihan ok. Uskon että sellaisiakin limaäijiä on miljardien ihmisten planeetalla paljon, mutta aika jäätävältä roskasakilta kuulostaa. Ei näitä tyyppejä paljon sukujuhlat kiinnosta eikä minua hänen seuransa. Todennäköisempää on se että joku tuntemani mies on ahdistellut tai jopa raiskannut, mutta aina sosiaalisissa tilanteissa käyttäytyy korrektisti, koska tietää varsin hyvin että ne seksuaalirikokset ovat yleisesti tuomittavia juttuja eikä siis avoimesti niillä kehuskele.
Ihanaa ettet ole. Minä olin viimeksi tällä viikolla asiakastilaisuudessa, jossa mies antoi minulle kortin ja sanoi että tuonnäköinen voi ottaa yhteyttä ihan missä asioissa vaan. Hehe haha. Olipa hauskaa. Osasin onneksi itse pienen kakistelun jälkeen sanoa, että otan jos otan, ja silloinkin työasioissa. Ei ole röhöttävä repe, mutta en saanut olla vain töissä ja ammatillisessa asemassani rauhassa, ja se rassaa. Olisi se ollut mukavaa, jos vieressö olleilla kollegoilla (miehet) olisi ollut jotain sanoja käytössä tuohon tilanteeseen. En oikein itsekään tiedä mitä ne olisi. Hienoa jos sellaisia voisi yhdessä miettiä.
Lapsena ihan sivistyneissä piireissä on kyllä kuultu vaikka ja mitä. Eikä minun tarvitse niitä toistaa tai todistella, eikä sinunkaan tarvitse ettet ole kuullut. Hyvä jos vain toisiamme uskomme.
Koen että tuollainen heitto on lähinnä vähän tökeröä. Siis jotain pitää salliakin, olen sitä mieltä. Ei voi olla niin että vain täydellinen kultaisen kirjan mukainen käytös sallitaan, koska ihmisiä on erilaisia ja osa vain on törppöjä siitä tästä ja tuosta syystä. Tietysti jo tietty raja ylittyy pitää ymmärtämisen loppua. Sinulla se raja ylittyi tuossa ja halusit että joku puuttuisi asiaan. Itse ajattelin tuota lukiessa vain että vähän limainen oli, mutta en alkaisi väittelemään sen vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa useimmilla naisilla on mahdollisuus valita kumppaninsa.
Ja kun valinta on tehty ja pahaa tapahtuu, niin mitä mielestäsi olisi syytä tehdä? Mitä olisi pitänyt tapahtua ennen tuota, että nainen olisi välttynyt pahalta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mutta näetkö että voisit vaikka sukujuhlissa ystävällisesti ja jämäkästi sanoa Repelle, joka röhöttää jollekin naisen ominaisuudelle, että Repe kuule, me ei täällä puhuta toisista ihmisistä näin. Kerroppa siitä sun avolavasta mieluummin."
Taidat liikkua kovin erilaisiaa piireissä kuin minä, koska kaveripiirissäni ei ole tapana ollut puhua muista ihmisistä. Puhumme omista tekemisistämme, urheilusta, musiikista, pelaamisesta, töistä jne.
Paljonko naiset lähtevät puuttumaan toisten naisten sanomisiin kaveripiireissä, sukujuhlissa, työpaikalla jne.?
Olen 44-vuotias mies enkä ole koskaan tavannut "Repeä" joka naureskelee ääneen naisten ahdistelujuttuja tai kokee raiskaamisen olevan ihan ok. Uskon että sellaisiakin limaäijiä on miljardien ihmisten planeetalla paljon, mutta aika jäätävältä roskasakilta kuulostaa. Ei näitä tyyppejä paljon sukujuhlat kiinnosta eikä minua hänen seuransa. Todennäköisempää on se että joku tuntemani mies on ahdistellut tai jopa raiskannut, mutta aina sosiaalisissa tilanteissa käyttäytyy korrektisti, koska tietää varsin hyvin että ne seksuaalirikokset ovat yleisesti tuomittavia juttuja eikä siis avoimesti niillä kehuskele.
Ihanaa ettet ole. Minä olin viimeksi tällä viikolla asiakastilaisuudessa, jossa mies antoi minulle kortin ja sanoi että tuonnäköinen voi ottaa yhteyttä ihan missä asioissa vaan. Hehe haha. Olipa hauskaa. Osasin onneksi itse pienen kakistelun jälkeen sanoa, että otan jos otan, ja silloinkin työasioissa. Ei ole röhöttävä repe, mutta en saanut olla vain töissä ja ammatillisessa asemassani rauhassa, ja se rassaa. Olisi se ollut mukavaa, jos vieressö olleilla kollegoilla (miehet) olisi ollut jotain sanoja käytössä tuohon tilanteeseen. En oikein itsekään tiedä mitä ne olisi. Hienoa jos sellaisia voisi yhdessä miettiä.
Lapsena ihan sivistyneissä piireissä on kyllä kuultu vaikka ja mitä. Eikä minun tarvitse niitä toistaa tai todistella, eikä sinunkaan tarvitse ettet ole kuullut. Hyvä jos vain toisiamme uskomme.
Koen että tuollainen heitto on lähinnä vähän tökeröä. Siis jotain pitää salliakin, olen sitä mieltä. Ei voi olla niin että vain täydellinen kultaisen kirjan mukainen käytös sallitaan, koska ihmisiä on erilaisia ja osa vain on törppöjä siitä tästä ja tuosta syystä. Tietysti jo tietty raja ylittyy pitää ymmärtämisen loppua. Sinulla se raja ylittyi tuossa ja halusit että joku puuttuisi asiaan. Itse ajattelin tuota lukiessa vain että vähän limainen oli, mutta en alkaisi väittelemään sen vuoksi.
Joo ymmärrän. Ja tavallaanhan sitä itsekin niin ajattelee. Mutta sitten kun se oma elämä on tuota vähäistä limaisuutta, ja sellainenkin kokemus on että tuollaisen kommentin saa alkupäivästä ja illalla se sama tyyppi puristaa perseestä. Ihan siis oikea kokemus noin 10v takaa. Niin kyllä se nakertaa sitä turvallisuuden tunnetta. En ole mikään Ina Mikkola fani, mutta tosiaan seuraava askel (viittaan hänen kertomaan kokemukseen baarista) on se, että tuo puristaja on lähtenyt perään kadulla kun lähtee pois. Kyllä mä selkäni taakse katsoin. Ja kyse oli siis juristista. Ja joku sanoi mulle, että tuo on vähän tuommoinen. Vähän sellainen tunkkaisen oloinen ysärifiilis, kun vaikka jostain paikallisesta itsensäpaljastajasta jonka kaikki tiesi, sanottiin että tuo on vähän tuollainen.
Naiselle se limainen kommentti voi johtaa tosi vakavaan väkivaltatilanteeseen, joka pahimmillaan tuhoaa koko elämän. Ei se varmaan ole loogista tai näkyvää, mutta meillä on se mahdollisten tapahtumien verkko ja riskinarviointi koko ajan päässä. Ei se elämästä kovin kivaa aina tee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin pitäisi olla realismi mukana keskusteluissa. En vain pysty näkemään yhteiskuntaa missä ei tapahtu rikoksia. Mt-ongelmat luovat rikoksia, huumeisiin retkahtaminen luo rikoksia, huonot perheet eli kasvatuksen puute tai vääränlainen kasvatus. Monia muitakin syitä on sille miksi tapahtuu kaikenlaista. Sitten on ihmisen luonne. Historiaa luettuvaan voisi tulla johtopäätökseen, että meille on ominaista tappaakin, saati sitten lievempää.
Joten haluaisin että tunnustetaan tällainen tosiasia ja se että mihinkään 0-seksuaalirikosta tilanteeseen emme tule koskaan pääsemään. Pitää miettiä mikä olisi se minimitaso mihin voisimme olla tyytyväisiä ja sanoa että olemme onnistuneet.
Näissä keskusluissa on usein punainen lanka sen huutelu että kaikki johtuu pahuudesta eikä siitä että vanhemmat olivat juoppoja tai kasvattaneet siihen että länsimaisella naisella ei ole arvoa ja häntä voi kohdella miten vain. Eikä saa todeta että seksuaalirikoksen tehneellä miehellä oli vakava mielenterveysnogelma, vaan pitää vain todeta että pahuudesta ja se johtuu, koska kyseessä on sukupuolisota eikä oikea keskustelu.
Tunnistan tämänkin. Sinänsä se että aika lailla tavis mies voi olla oppinut huonoon käytökseen ja olla ihan normaali, ja ylittää rajat koska ei ole koskaan selkeästi kokenut painetta joka kontrolloisi heikkona hetkenä käytöstä tai se on jopa ollut oudosti rohkaistua olla ikävä naisia kohtaan. Sitten saattaa olla vaan pihalla oleva hullu, joka tekee seksuaalirikoksen. Nainenhan ei sukupuolena kovinkaan laajasti mene ja reiskaa (filtteriin jäävä sana) silloin kuin mieli pettää, mutta miehen kohdalla se on sitten todennäköisempää.
Naiset eivät reiskaa, koska ovat fyysisesti heikompia miehiä vastaan. Kun katsoo lapsiin kohdistuneita rikoksia, naiset tekevät niitä ihan yhtä paljon kuin miehet, koska naisilla on pieniin lapsiin nähden fyysinen yliote samaan tapaan kuin miehillä naisia kohtaan.
Sen lisäksi seksuaalirikosten taustalla on myös se että miehillä on suurempi seksivietti. Johtuen siitä että testosteroni, eli mieshormoni, on se joka joka luo seksuaalista halua (myös naisilla) ja miehillä sen määrä on paljon suurempi luonnostaan.
Onkohan nyt kuitenkaan niin että naiset ei reiskaa kun eivät pysty? Kyllä mä kutsuisin sut katsomaan tota argumenttia nyt itsekin vähän rehellisemmin.
WHO:n mukaan naiset voivat olla miehiä useammin lievän fyysisen kurituksen käyttäjiä, miehet yleisempiä vakavien/hengenvaarallisten esim pään ja pahoinpitelyvammojen aiheuttajia ja seksuaaliväkivallassa miehet ovat selvä enemmistö tekijöistä.
Oli syy mikä tahansa se perustuu ihan loogisiin asioihin. Ei siihen että mies on jotenkin "paha". Pahuus ei ole tieteellinen selitys yhdellekään syy-seuraussuhteelle. Olen kyllästynyt siihen että esim. reiskauksia käsitellään vain siitä näkökulmasta että "katsokaa miten paljon parempia naiset ovat ihmisinä kun eivät reiskaa". Eli tyhjää vastakkaiasettelua. Ovatko naiset parempia ja taivaastako se tulee ylimaallisena lahjana? Miksi se paremmuus häviää monissa muissa asioissa joilla moraalia voi mitata?
Joo en minäkään ajattele noin ja samaa mieltä, että se ei kyllä vie keskustelua minnekään. Ei yksikään ihminen ole mikään pyhimys, kai sitä voi vaan ajatella että jokaisen pitäisi pyrkiä olemaan toisia kohtaan kohtuullinen ihminen.
Koetko siis että miehiä pidetään pahoina? Mä sanoisin että oma kokemus on se että menetän turvallisuuden tunnetta miesten kanssa. Psyyke ei pysy mukana tilanteessa, jossa vaikka se sukujuhlien Repe saa dissata naisia ja yhtäkkiä se turvallinen joukko miehiä ei sanokaan mitään. Vaikka oma isä tms. Ei se ole mitään tietoista ajattelua että tuossa tuo on paha ja tuo, vaan että joku vähän heilahtaa sisällä, että hetkinen en pysty ennakoimaan tätä juttua. Ja kun se jatkuu koko elämän, niin se turva on loppujen lopuksi aika kateissa, ja sitä ottaa kuvia taksin kilvistä, laittaa viestillä oman sijainnin, jättää menemättä sinne tänne, puristaa puhelinta ja avaimia... kun ei tiedä kuka se sitten voisi olla se paha ja onko ketään joka siltä puolustaisi.
Itse ainakin pyrin kasvattamaan lapseni niin, että aikuisina kestävät, jos joku sanoo vähän tyhmästi. Eivätkä siis ole aina odottamassa suvunmiesten suojelusta.
Osa naisistahan yleisesti dissaa miehiä ja osa miehistä dissaa naisia. Ja monet heistä oikeasti uskovat siihen mitä sanovat ja osa muuten vain dissaa. En ehkä pidä siitä, mutta taas tullaan siihen että mitä pitäisi sallia ja mitä ei. Kyllä negatiivistakin pitää saada sanoa toisista ihmisistä, koska se on sananvapautta. Yhteiskunta missä ei saa ilmaista mitään negatiivista ei toimi ja se on ahdistava paikka elää. Sellainen puritaaninen teeskentely-yhteiskunta. Siksi en halua olla suitsemassa jokaista ihmistä joka sanoo mielipiteitään ja paheksumassa että noin ei saa sanoa. Tässäkin täytyy raja löytää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin pitäisi olla realismi mukana keskusteluissa. En vain pysty näkemään yhteiskuntaa missä ei tapahtu rikoksia. Mt-ongelmat luovat rikoksia, huumeisiin retkahtaminen luo rikoksia, huonot perheet eli kasvatuksen puute tai vääränlainen kasvatus. Monia muitakin syitä on sille miksi tapahtuu kaikenlaista. Sitten on ihmisen luonne. Historiaa luettuvaan voisi tulla johtopäätökseen, että meille on ominaista tappaakin, saati sitten lievempää.
Joten haluaisin että tunnustetaan tällainen tosiasia ja se että mihinkään 0-seksuaalirikosta tilanteeseen emme tule koskaan pääsemään. Pitää miettiä mikä olisi se minimitaso mihin voisimme olla tyytyväisiä ja sanoa että olemme onnistuneet.
Näissä keskusluissa on usein punainen lanka sen huutelu että kaikki johtuu pahuudesta eikä siitä että vanhemmat olivat juoppoja tai kasvattaneet siihen että länsimaisella naisella ei ole arvoa ja häntä voi kohdella miten vain. Eikä saa todeta että seksuaalirikoksen tehneellä miehellä oli vakava mielenterveysnogelma, vaan pitää vain todeta että pahuudesta ja se johtuu, koska kyseessä on sukupuolisota eikä oikea keskustelu.
Tunnistan tämänkin. Sinänsä se että aika lailla tavis mies voi olla oppinut huonoon käytökseen ja olla ihan normaali, ja ylittää rajat koska ei ole koskaan selkeästi kokenut painetta joka kontrolloisi heikkona hetkenä käytöstä tai se on jopa ollut oudosti rohkaistua olla ikävä naisia kohtaan. Sitten saattaa olla vaan pihalla oleva hullu, joka tekee seksuaalirikoksen. Nainenhan ei sukupuolena kovinkaan laajasti mene ja reiskaa (filtteriin jäävä sana) silloin kuin mieli pettää, mutta miehen kohdalla se on sitten todennäköisempää.
Naiset eivät reiskaa, koska ovat fyysisesti heikompia miehiä vastaan. Kun katsoo lapsiin kohdistuneita rikoksia, naiset tekevät niitä ihan yhtä paljon kuin miehet, koska naisilla on pieniin lapsiin nähden fyysinen yliote samaan tapaan kuin miehillä naisia kohtaan.
Sen lisäksi seksuaalirikosten taustalla on myös se että miehillä on suurempi seksivietti. Johtuen siitä että testosteroni, eli mieshormoni, on se joka joka luo seksuaalista halua (myös naisilla) ja miehillä sen määrä on paljon suurempi luonnostaan.
Onkohan nyt kuitenkaan niin että naiset ei reiskaa kun eivät pysty? Kyllä mä kutsuisin sut katsomaan tota argumenttia nyt itsekin vähän rehellisemmin.
WHO:n mukaan naiset voivat olla miehiä useammin lievän fyysisen kurituksen käyttäjiä, miehet yleisempiä vakavien/hengenvaarallisten esim pään ja pahoinpitelyvammojen aiheuttajia ja seksuaaliväkivallassa miehet ovat selvä enemmistö tekijöistä.
Oli syy mikä tahansa se perustuu ihan loogisiin asioihin. Ei siihen että mies on jotenkin "paha". Pahuus ei ole tieteellinen selitys yhdellekään syy-seuraussuhteelle. Olen kyllästynyt siihen että esim. reiskauksia käsitellään vain siitä näkökulmasta että "katsokaa miten paljon parempia naiset ovat ihmisinä kun eivät reiskaa". Eli tyhjää vastakkaiasettelua. Ovatko naiset parempia ja taivaastako se tulee ylimaallisena lahjana? Miksi se paremmuus häviää monissa muissa asioissa joilla moraalia voi mitata?
Joo en minäkään ajattele noin ja samaa mieltä, että se ei kyllä vie keskustelua minnekään. Ei yksikään ihminen ole mikään pyhimys, kai sitä voi vaan ajatella että jokaisen pitäisi pyrkiä olemaan toisia kohtaan kohtuullinen ihminen.
Koetko siis että miehiä pidetään pahoina? Mä sanoisin että oma kokemus on se että menetän turvallisuuden tunnetta miesten kanssa. Psyyke ei pysy mukana tilanteessa, jossa vaikka se sukujuhlien Repe saa dissata naisia ja yhtäkkiä se turvallinen joukko miehiä ei sanokaan mitään. Vaikka oma isä tms. Ei se ole mitään tietoista ajattelua että tuossa tuo on paha ja tuo, vaan että joku vähän heilahtaa sisällä, että hetkinen en pysty ennakoimaan tätä juttua. Ja kun se jatkuu koko elämän, niin se turva on loppujen lopuksi aika kateissa, ja sitä ottaa kuvia taksin kilvistä, laittaa viestillä oman sijainnin, jättää menemättä sinne tänne, puristaa puhelinta ja avaimia... kun ei tiedä kuka se sitten voisi olla se paha ja onko ketään joka siltä puolustaisi.
Itse ainakin pyrin kasvattamaan lapseni niin, että aikuisina kestävät, jos joku sanoo vähän tyhmästi. Eivätkä siis ole aina odottamassa suvunmiesten suojelusta.
Voi veljet :D Tiedätkö mitä siitä tulisi jos me ei kestettäisi? Kyllä meidät on se maailma siihen kasvattanut ja kaikista keskusteluista päätellen aika hitosti enemmän kuin kukaan mies voi edes ymmärtää. Kun eihän meitä siis tosiaan suojele kukaan. Nyt tässä on kyse siitä, että mitä jos ei enää tarvitsisi vaan kestää. Se ei ole kovin kivaa ja johtaa siihen että tietty joukko miehiä ajattelee että ei ole mitään seuraamuksia sillä, että naisia kohtelee huonosti ja sitten osa siitä porukasta tappaa, reiskaa ja hakkaa naisia.
Onkohan nyt kuitenkaan niin että naiset ei reiskaa kun eivät pysty? Kyllä mä kutsuisin sut katsomaan tota argumenttia nyt itsekin vähän rehellisemmin.
WHO:n mukaan naiset voivat olla miehiä useammin lievän fyysisen kurituksen käyttäjiä, miehet yleisempiä vakavien/hengenvaarallisten esim pään ja pahoinpitelyvammojen aiheuttajia ja seksuaaliväkivallassa miehet ovat selvä enemmistö tekijöistä.