Harmittaakohan sossuja kun huostaamiensa lasten vanhemmat jatkavat elämäänsä eivätkä vaivu täydelliseen epätoivoon.

Vierailija kirjoitti:

Ei muuta kuin elämä kuntoon, niin saat lapsetkin takaisin.

Valkoisen heteromiehen on vaikea eheytyä riittävän hyväksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkälaista henkistä tukea sosiaalityöstä annetaan vanhemmille, joilta otetaan lapsi huostaan? Moni syrjäytyy pysyvästi elämästä ja työelämästä. Elää viimeiset ~ 75 elinvuottaan toimeentulotuella ja asumistuella, mielenterveyspalvelujen suurkuluttajana.

Onko tätä aihetta tutkittu? 

Tuskin ne mitään apua ehtivät ottaa vastaan juopottelultaan ja narkkaamiselta. Huostaanottoon on aina painavat syyt mikä jäi AP:lta sanomatta.

Monilta otetaan lapset huostaan esimerkiksi oman fyysisen sairauden, lapsen sairauden tai esimerkiksi koulusta lintsaaminen takia. 

 

Kyllä se on harvinaista. Suurimmaksi osaksi syynä on lasten törkeä laiminlyönti ja päihdeongelmat. 

Paljon on niissä huostaanotetuissa nuorissa niitä jotka tekevät rikoksia ja käyttävät päihteitä. Kotona annettu ohjeistus ja sanktiotkaan eivät muuta mitään. Tällaisia nuoria ei voi kotona enää asuttaa. Laitoksetkaan eivät aina pysty pysäyttämään. 

Kuulostaa narsistin jutuilta kuvitella, että toinen haluaa narskulle pahaa kun suojelee narskun lapsia narskulta. Ihan ihme juttuja, sen sijaan että näkisi sen mahdollisuutena parantaa perheensä asioita ja lapsensa hyvinvointia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei muuta kuin elämä kuntoon, niin saat lapsetkin takaisin.

Valkoisen heteromiehen on vaikea eheytyä riittävän hyväksi.

No miksi olet päästänyt itsesi alun perin niin huonoksi, jos noin on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ne sijaisperheet on aina jotain matalakoulutettuja ja ylipainoisia, ydinosaamisalueenaan läskisoosin valmistus?

Kuka kertaa sijoitetun lapsen kanssa saksan kieliopin tai maailmanhistorian keskeisimmät sodat, niissä kärsityt miestappiot sekä näiden kokonaisvaikutukset maailmanhistorian kannalta?

Lapsen elintasohan ei saa huostaanotossa laskea.

Aikuisen ei ole tarkoituskaan tehdä lapsen läksyjä. Katsoa että ne tulee tehdyksi.

Jos osaa saksat ja maailmanhistoriat mutta ei muuten jaksa lastaan vaan omat rotaryt tärkeämpiä ja rahaa kukkaan teinille käteen ehkä se lapsi siltä lihavalta tädiltä saa aikaa, kasvaa elämäntapaan jossa ei hienosta baarikaapista naukara kallusta viskiä lapselle rähjätennja laiminlyöden, paitsi saksan kielessä.

Aikuisen täytyy osata neuvoa lapsen läksyissä. Muutenhan hän ei selviydy lapsen kasvatuksesta, eikä kelpaa huoltajaksi.

Ei tarvitse. Aikuisen tulee katsoa että tehtävät on tehty. Itse en ole saksoja ja maailmanhistorioita pystynyt opettamaan, lapset itsenäisesti yhdeksikön oppilaita kaikki. 

Ehkä joskus kuulustellut kielten sanoja tai koeosuutta historiassa pysytellen oppikirjan tiedoissa. En esim omaa poliittista sanomaa julistaen.

Vaikka olisin kuinka oppinut ja varakas jos ennole pystynyt lapsistani huolehtimaan olisi nyt sijaiskodin vanhemoien ulkonäkö sivuasia. Lapsenkin täytyy olla jo häiriintynyt joten kunnon ruoka, lepo, säännöllinen päiväjärjestys ja lihava leppoinen varaäiti on kuntouttavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ne sijaisperheet on aina jotain matalakoulutettuja ja ylipainoisia, ydinosaamisalueenaan läskisoosin valmistus?

Kuka kertaa sijoitetun lapsen kanssa saksan kieliopin tai maailmanhistorian keskeisimmät sodat, niissä kärsityt miestappiot sekä näiden kokonaisvaikutukset maailmanhistorian kannalta?

Lapsen elintasohan ei saa huostaanotossa laskea.

Aikuisen ei ole tarkoituskaan tehdä lapsen läksyjä. Katsoa että ne tulee tehdyksi.

Jos osaa saksat ja maailmanhistoriat mutta ei muuten jaksa lastaan vaan omat rotaryt tärkeämpiä ja rahaa kukkaan teinille käteen ehkä se lapsi siltä lihavalta tädiltä saa aikaa, kasvaa elämäntapaan jossa ei hienosta baarikaapista naukara kallusta viskiä lapselle rähjätennja laiminlyöden, paitsi saksan kielessä.

Aikuisen täytyy osata neuvoa lapsen läksyissä. Muutenhan hän ei selviydy lapsen kasvatuksesta, eikä kelpaa huoltajaksi.

Ei tarvitse. Aikuisen tulee katsoa että tehtävät on tehty. Itse en ole saksoja ja maailmanhistorioita pystynyt opettamaan, lapset itsenäisesti yhdeksikön oppilaita kaikki. 

Ehkä joskus kuulustellut kielten sanoja tai koeosuutta historiassa pysytellen oppikirjan tiedoissa. En esim omaa poliittista sanomaa julistaen.

Vaikka olisin kuinka oppinut ja varakas jos ennole pystynyt lapsistani huolehtimaan olisi nyt sijaiskodin vanhemoien ulkonäkö sivuasia. Lapsenkin täytyy olla jo häiriintynyt joten kunnon ruoka, lepo, säännöllinen päiväjärjestys ja lihava leppoinen varaäiti on kuntouttavaa.

Alakouluikäinen lapsi voi tarvita neuvoa esimerkiksi saksan kielioppiin liittyvissä asioissa. Tehtävät jää tekemättä, jos vastausta ei löydy. Huonoa vanhemmuutta, jos yleissivistys puuttuu. 

Tuttu sossu. Tuohon valkoisuuteen. Ei hän tietenkään kerro kenenkään asioita mutta esim tyyliin joku kolmikantakeskustelu, tulkki mukana vaikka vanhemmat auttavasti suomea puhuisivatkin. Vanhemmat saattaa olla vielä eri mieltä keskenään kiivaasti mikä on paras tapa lapsen koulunkäyntiin, käytökseen, terveyteen.

Eli paljon on asiakkaita muitakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osa jatkaa, osa ei. Moni tekee uusia lapsia ja saa pitää ne.

Tunsin naisen, kuoli alle 50 v alkoholin haittoihin.

Kolme lasta kasvoi lastenkodissa, sau nelikymppisenä silloisen avokkinsa kanssa vauvan. Kehui että nyt hän tämän hoitaa hyvin. Lapsi oli 2 v kun löytyi juhannusaattona kerrostalon pihalta alasti kumisaappaissa, kotona kotiovi auki ja äiti sammuneena sohvalla. Lattia jonkun särkyneen lasiesineen siruissa.  Vein nimittäun lasta kotiin. Ei kun poliisi ja ambulanssi ja lapsen haki sospäivystäjä.

Asunnosta muuttanut isä meni vieroitukseen ja jonkun aikaa kulki helluntaitodistajana. Lahkon lehden mukaan oli löytänyt onnen uudesta naisesta.

Surullinen kohtalo, niin tutullasi kuin hänen lapsillaankin.
Voi kun päihdeongelmiin saisi toimivaa hoitoa ja kuntoutusta. Alkoholismista ei valitettavasti parane sanomalla, että lopeta juominen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ne sijaisperheet on aina jotain matalakoulutettuja ja ylipainoisia, ydinosaamisalueenaan läskisoosin valmistus?

Kuka kertaa sijoitetun lapsen kanssa saksan kieliopin tai maailmanhistorian keskeisimmät sodat, niissä kärsityt miestappiot sekä näiden kokonaisvaikutukset maailmanhistorian kannalta?

Lapsen elintasohan ei saa huostaanotossa laskea.

Aikuisen ei ole tarkoituskaan tehdä lapsen läksyjä. Katsoa että ne tulee tehdyksi.

Jos osaa saksat ja maailmanhistoriat mutta ei muuten jaksa lastaan vaan omat rotaryt tärkeämpiä ja rahaa kukkaan teinille käteen ehkä se lapsi siltä lihavalta tädiltä saa aikaa, kasvaa elämäntapaan jossa ei hienosta baarikaapista naukara kallusta viskiä lapselle rähjätennja laiminlyöden, paitsi saksan kielessä.

Aikuisen täytyy osata neuvoa lapsen läksyissä. Muutenhan hän ei selviydy lapsen kasvatuksesta, eikä kelpaa huoltajaksi.

Ei tarvitse. Aikuisen tulee katsoa että tehtävät on tehty. Itse en ole saksoja ja maailmanhistorioita pystynyt opettamaan, lapset itsenäisesti yhdeksikön oppilaita kaikki. 

Ehkä joskus kuulustellut kielten sanoja tai koeosuutta historiassa pysytellen oppikirjan tiedoissa. En esim omaa poliittista sanomaa julistaen.

Vaikka olisin kuinka oppinut ja varakas jos ennole pystynyt lapsistani huolehtimaan olisi nyt sijaiskodin vanhemoien ulkonäkö sivuasia. Lapsenkin täytyy olla jo häiriintynyt joten kunnon ruoka, lepo, säännöllinen päiväjärjestys ja lihava leppoinen varaäiti on kuntouttavaa.

Alakouluikäinen lapsi voi tarvita neuvoa esimerkiksi saksan kielioppiin liittyvissä asioissa. Tehtävät jää tekemättä, jos vastausta ei löydy. Huonoa vanhemmuutta, jos yleissivistys puuttuu. 

Höpö höpö.  Kun tunnilla kuuntelee niin oppii. 

Poikani on väitöskirjan tehnyt tohtori, muttei koskaan opiskellut saksaa. Lapsensa halusi ottaa saksan kielen ja itsenäisesti siinä pärjäsi saaden siitä stipendinkin kaksi kertaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ne sijaisperheet on aina jotain matalakoulutettuja ja ylipainoisia, ydinosaamisalueenaan läskisoosin valmistus?

Kuka kertaa sijoitetun lapsen kanssa saksan kieliopin tai maailmanhistorian keskeisimmät sodat, niissä kärsityt miestappiot sekä näiden kokonaisvaikutukset maailmanhistorian kannalta?

Lapsen elintasohan ei saa huostaanotossa laskea.

Aikuisen ei ole tarkoituskaan tehdä lapsen läksyjä. Katsoa että ne tulee tehdyksi.

Jos osaa saksat ja maailmanhistoriat mutta ei muuten jaksa lastaan vaan omat rotaryt tärkeämpiä ja rahaa kukkaan teinille käteen ehkä se lapsi siltä lihavalta tädiltä saa aikaa, kasvaa elämäntapaan jossa ei hienosta baarikaapista naukara kallusta viskiä lapselle rähjätennja laiminlyöden, paitsi saksan kielessä.

Aikuisen täytyy osata neuvoa lapsen läksyissä. Muutenhan hän ei selviydy lapsen kasvatuksesta, eikä kelpaa huoltajaksi.

Ei tarvitse. Aikuisen tulee katsoa että tehtävät on tehty. Itse en ole saksoja ja maailmanhistorioita pystynyt opettamaan, lapset itsenäisesti yhdeksikön oppilaita kaikki. 

Ehkä joskus kuulustellut kielten sanoja tai koeosuutta historiassa pysytellen oppikirjan tiedoissa. En esim omaa poliittista sanomaa julistaen.

Vaikka olisin kuinka oppinut ja varakas jos ennole pystynyt lapsistani huolehtimaan olisi nyt sijaiskodin vanhemoien ulkonäkö sivuasia. Lapsenkin täytyy olla jo häiriintynyt joten kunnon ruoka, lepo, säännöllinen päiväjärjestys ja lihava leppoinen varaäiti on kuntouttavaa.

Alakouluikäinen lapsi voi tarvita neuvoa esimerkiksi saksan kielioppiin liittyvissä asioissa. Tehtävät jää tekemättä, jos vastausta ei löydy. Huonoa vanhemmuutta, jos yleissivistys puuttuu. 

Höpö höpö.  Kun tunnilla kuuntelee niin oppii. 

Poikani on väitöskirjan tehnyt tohtori, muttei koskaan opiskellut saksaa. Lapsensa halusi ottaa saksan kielen ja itsenäisesti siinä pärjäsi saaden siitä stipendinkin kaksi kertaa.

Minun vanhempani sekä aviomieheni ovat väitöskirjan tehneitä tohtoreita. Itse olen vain maisteri. Kaikki olemme lukeneet saksaa.

Sinun pojallasi on hyvin suopea yleissivistys sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ne sijaisperheet on aina jotain matalakoulutettuja ja ylipainoisia, ydinosaamisalueenaan läskisoosin valmistus?

Kuka kertaa sijoitetun lapsen kanssa saksan kieliopin tai maailmanhistorian keskeisimmät sodat, niissä kärsityt miestappiot sekä näiden kokonaisvaikutukset maailmanhistorian kannalta?

Lapsen elintasohan ei saa huostaanotossa laskea.

Aikuisen ei ole tarkoituskaan tehdä lapsen läksyjä. Katsoa että ne tulee tehdyksi.

Jos osaa saksat ja maailmanhistoriat mutta ei muuten jaksa lastaan vaan omat rotaryt tärkeämpiä ja rahaa kukkaan teinille käteen ehkä se lapsi siltä lihavalta tädiltä saa aikaa, kasvaa elämäntapaan jossa ei hienosta baarikaapista naukara kallusta viskiä lapselle rähjätennja laiminlyöden, paitsi saksan kielessä.

Aikuisen täytyy osata neuvoa lapsen läksyissä. Muutenhan hän ei selviydy lapsen kasvatuksesta, eikä kelpaa huoltajaksi.

Ei tarvitse. Aikuisen tulee katsoa että tehtävät on tehty. Itse en ole saksoja ja maailmanhistorioita pystynyt opettamaan, lapset itsenäisesti yhdeksikön oppilaita kaikki. 

Ehkä joskus kuulustellut kielten sanoja tai koeosuutta historiassa pysytellen oppikirjan tiedoissa. En esim omaa poliittista sanomaa julistaen.

Vaikka olisin kuinka oppinut ja varakas jos ennole pystynyt lapsistani huolehtimaan olisi nyt sijaiskodin vanhemoien ulkonäkö sivuasia. Lapsenkin täytyy olla jo häiriintynyt joten kunnon ruoka, lepo, säännöllinen päiväjärjestys ja lihava leppoinen varaäiti on kuntouttavaa.

Alakouluikäinen lapsi voi tarvita neuvoa esimerkiksi saksan kielioppiin liittyvissä asioissa. Tehtävät jää tekemättä, jos vastausta ei löydy. Huonoa vanhemmuutta, jos yleissivistys puuttuu. 

Monista kodeista joissa vanhemmilla vain kansakoulu takana on tullut ylioppilaita ja siitä eteenpäin ihan omilla avuillaan. Kunnonnihmisiä ilman lastensuojelua, mt kunnossa vanhemmilla ja lapsilla.

Todistat hyvin ettei oppiarvot tai varakkuus todista mitään kyvystä kasvattaa kunnollista teiniä. Kun lapsi on lastensuojelun autettavana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ne sijaisperheet on aina jotain matalakoulutettuja ja ylipainoisia, ydinosaamisalueenaan läskisoosin valmistus?

Kuka kertaa sijoitetun lapsen kanssa saksan kieliopin tai maailmanhistorian keskeisimmät sodat, niissä kärsityt miestappiot sekä näiden kokonaisvaikutukset maailmanhistorian kannalta?

Lapsen elintasohan ei saa huostaanotossa laskea.

Aikuisen ei ole tarkoituskaan tehdä lapsen läksyjä. Katsoa että ne tulee tehdyksi.

Jos osaa saksat ja maailmanhistoriat mutta ei muuten jaksa lastaan vaan omat rotaryt tärkeämpiä ja rahaa kukkaan teinille käteen ehkä se lapsi siltä lihavalta tädiltä saa aikaa, kasvaa elämäntapaan jossa ei hienosta baarikaapista naukara kallusta viskiä lapselle rähjätennja laiminlyöden, paitsi saksan kielessä.

Aikuisen täytyy osata neuvoa lapsen läksyissä. Muutenhan hän ei selviydy lapsen kasvatuksesta, eikä kelpaa huoltajaksi.

Ei tarvitse. Aikuisen tulee katsoa että tehtävät on tehty. Itse en ole saksoja ja maailmanhistorioita pystynyt opettamaan, lapset itsenäisesti yhdeksikön oppilaita kaikki. 

Ehkä joskus kuulustellut kielten sanoja tai koeosuutta historiassa pysytellen oppikirjan tiedoissa. En esim omaa poliittista sanomaa julistaen.

Vaikka olisin kuinka oppinut ja varakas jos ennole pystynyt lapsistani huolehtimaan olisi nyt sijaiskodin vanhemoien ulkonäkö sivuasia. Lapsenkin täytyy olla jo häiriintynyt joten kunnon ruoka, lepo, säännöllinen päiväjärjestys ja lihava leppoinen varaäiti on kuntouttavaa.

Alakouluikäinen lapsi voi tarvita neuvoa esimerkiksi saksan kielioppiin liittyvissä asioissa. Tehtävät jää tekemättä, jos vastausta ei löydy. Huonoa vanhemmuutta, jos yleissivistys puuttuu. 

Höpö höpö.  Kun tunnilla kuuntelee niin oppii. 

Poikani on väitöskirjan tehnyt tohtori, muttei koskaan opiskellut saksaa. Lapsensa halusi ottaa saksan kielen ja itsenäisesti siinä pärjäsi saaden siitä stipendinkin kaksi kertaa.

Minun vanhempani sekä aviomieheni ovat väitöskirjan tehneitä tohtoreita. Itse olen vain maisteri. Kaikki olemme lukeneet saksaa.

Sinun pojallasi on hyvin suopea yleissivistys sitten.

Te olette lukeneet saksaa. Kaikki eivät. Kielivalintoja on tarjolla enemmän nykyisin.

Tuonkaan perheen toinen lapsi ei lukenut saksaa vaikka on nyt lääkäri.

Omista lapsista taisi tyttärellä olla saksaa lukiossa mutta ei kirjoittnut siitä. Eikä latinastakaan vaikka oli siitä innostunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ne sijaisperheet on aina jotain matalakoulutettuja ja ylipainoisia, ydinosaamisalueenaan läskisoosin valmistus?

Kuka kertaa sijoitetun lapsen kanssa saksan kieliopin tai maailmanhistorian keskeisimmät sodat, niissä kärsityt miestappiot sekä näiden kokonaisvaikutukset maailmanhistorian kannalta?

Lapsen elintasohan ei saa huostaanotossa laskea.

Aikuisen ei ole tarkoituskaan tehdä lapsen läksyjä. Katsoa että ne tulee tehdyksi.

Jos osaa saksat ja maailmanhistoriat mutta ei muuten jaksa lastaan vaan omat rotaryt tärkeämpiä ja rahaa kukkaan teinille käteen ehkä se lapsi siltä lihavalta tädiltä saa aikaa, kasvaa elämäntapaan jossa ei hienosta baarikaapista naukara kallusta viskiä lapselle rähjätennja laiminlyöden, paitsi saksan kielessä.

Aikuisen täytyy osata neuvoa lapsen läksyissä. Muutenhan hän ei selviydy lapsen kasvatuksesta, eikä kelpaa huoltajaksi.

Ei tarvitse. Aikuisen tulee katsoa että tehtävät on tehty. Itse en ole saksoja ja maailmanhistorioita pystynyt opettamaan, lapset itsenäisesti yhdeksikön oppilaita kaikki. 

Ehkä joskus kuulustellut kielten sanoja tai koeosuutta historiassa pysytellen oppikirjan tiedoissa. En esim omaa poliittista sanomaa julistaen.

Vaikka olisin kuinka oppinut ja varakas jos ennole pystynyt lapsistani huolehtimaan olisi nyt sijaiskodin vanhemoien ulkonäkö sivuasia. Lapsenkin täytyy olla jo häiriintynyt joten kunnon ruoka, lepo, säännöllinen päiväjärjestys ja lihava leppoinen varaäiti on kuntouttavaa.

Alakouluikäinen lapsi voi tarvita neuvoa esimerkiksi saksan kielioppiin liittyvissä asioissa. Tehtävät jää tekemättä, jos vastausta ei löydy. Huonoa vanhemmuutta, jos yleissivistys puuttuu. 

Monista kodeista joissa vanhemmilla vain kansakoulu takana on tullut ylioppilaita ja siitä eteenpäin ihan omilla avuillaan. Kunnonnihmisiä ilman lastensuojelua, mt kunnossa vanhemmilla ja lapsilla.

Todistat hyvin ettei oppiarvot tai varakkuus todista mitään kyvystä kasvattaa kunnollista teiniä. Kun lapsi on lastensuojelun autettavana.

Sen ei välttämättä kuuluisi olla niin. Ja kyllä sen alhaisen sosioekonomisen tason — ja siihen kiinteästi  liittyvän akateemisen koulutuksen puuttumisen näkee ihmisestä, vaikka hänen oma koulutuksensa olisi mikä; ei esimerkiksi osata pukeutua karonkkaan kun ei ole lapsuudessa tottunut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ne sijaisperheet on aina jotain matalakoulutettuja ja ylipainoisia, ydinosaamisalueenaan läskisoosin valmistus?

Kuka kertaa sijoitetun lapsen kanssa saksan kieliopin tai maailmanhistorian keskeisimmät sodat, niissä kärsityt miestappiot sekä näiden kokonaisvaikutukset maailmanhistorian kannalta?

Lapsen elintasohan ei saa huostaanotossa laskea.

Aikuisen ei ole tarkoituskaan tehdä lapsen läksyjä. Katsoa että ne tulee tehdyksi.

Jos osaa saksat ja maailmanhistoriat mutta ei muuten jaksa lastaan vaan omat rotaryt tärkeämpiä ja rahaa kukkaan teinille käteen ehkä se lapsi siltä lihavalta tädiltä saa aikaa, kasvaa elämäntapaan jossa ei hienosta baarikaapista naukara kallusta viskiä lapselle rähjätennja laiminlyöden, paitsi saksan kielessä.

Aikuisen täytyy osata neuvoa lapsen läksyissä. Muutenhan hän ei selviydy lapsen kasvatuksesta, eikä kelpaa huoltajaksi.

Ei tarvitse. Aikuisen tulee katsoa että tehtävät on tehty. Itse en ole saksoja ja maailmanhistorioita pystynyt opettamaan, lapset itsenäisesti yhdeksikön oppilaita kaikki. 

Ehkä joskus kuulustellut kielten sanoja tai koeosuutta historiassa pysytellen oppikirjan tiedoissa. En esim omaa poliittista sanomaa julistaen.

Vaikka olisin kuinka oppinut ja varakas jos ennole pystynyt lapsistani huolehtimaan olisi nyt sijaiskodin vanhemoien ulkonäkö sivuasia. Lapsenkin täytyy olla jo häiriintynyt joten kunnon ruoka, lepo, säännöllinen päiväjärjestys ja lihava leppoinen varaäiti on kuntouttavaa.

Alakouluikäinen lapsi voi tarvita neuvoa esimerkiksi saksan kielioppiin liittyvissä asioissa. Tehtävät jää tekemättä, jos vastausta ei löydy. Huonoa vanhemmuutta, jos yleissivistys puuttuu. 

Höpö höpö.  Kun tunnilla kuuntelee niin oppii. 

Poikani on väitöskirjan tehnyt tohtori, muttei koskaan opiskellut saksaa. Lapsensa halusi ottaa saksan kielen ja itsenäisesti siinä pärjäsi saaden siitä stipendinkin kaksi kertaa.

Minun vanhempani sekä aviomieheni ovat väitöskirjan tehneitä tohtoreita. Itse olen vain maisteri. Kaikki olemme lukeneet saksaa.

Sinun pojallasi on hyvin suopea yleissivistys sitten.

Mutta onko kodeissa ollut huolenpitoa henkisellä tasolla lapsista jos lasu on tuttu monessa polvessa?

Kumpi on tärkeämpää, saksan kieli vai rakastava koti jossa huolehditaan arjen tarpeista ja rakkaudesta?

Vierailija kirjoitti:

Paljon on niissä huostaanotetuissa nuorissa niitä jotka tekevät rikoksia ja käyttävät päihteitä. Kotona annettu ohjeistus ja sanktiotkaan eivät muuta mitään. Tällaisia nuoria ei voi kotona enää asuttaa. Laitoksetkaan eivät aina pysty pysäyttämään. 

Tämä. Siksi mietinkin kuka hyöytyy tällaisten teinien huostaamisesta. Viedään pois kotoa, mutta tilanne ei muutu huostassa ainakaan parempaan suuntaan. No, ainakin vastuu siirtyy vanhemmalta pois jos jotain hyötyä ajattelee mikä tästä olisi. Huoli ei poistu kuitenkaan koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ne sijaisperheet on aina jotain matalakoulutettuja ja ylipainoisia, ydinosaamisalueenaan läskisoosin valmistus?

Kuka kertaa sijoitetun lapsen kanssa saksan kieliopin tai maailmanhistorian keskeisimmät sodat, niissä kärsityt miestappiot sekä näiden kokonaisvaikutukset maailmanhistorian kannalta?

Lapsen elintasohan ei saa huostaanotossa laskea.

Aikuisen ei ole tarkoituskaan tehdä lapsen läksyjä. Katsoa että ne tulee tehdyksi.

Jos osaa saksat ja maailmanhistoriat mutta ei muuten jaksa lastaan vaan omat rotaryt tärkeämpiä ja rahaa kukkaan teinille käteen ehkä se lapsi siltä lihavalta tädiltä saa aikaa, kasvaa elämäntapaan jossa ei hienosta baarikaapista naukara kallusta viskiä lapselle rähjätennja laiminlyöden, paitsi saksan kielessä.

Aikuisen täytyy osata neuvoa lapsen läksyissä. Muutenhan hän ei selviydy lapsen kasvatuksesta, eikä kelpaa huoltajaksi.

Ei tarvitse. Aikuisen tulee katsoa että tehtävät on tehty. Itse en ole saksoja ja maailmanhistorioita pystynyt opettamaan, lapset itsenäisesti yhdeksikön oppilaita kaikki. 

Ehkä joskus kuulustellut kielten sanoja tai koeosuutta historiassa pysytellen oppikirjan tiedoissa. En esim omaa poliittista sanomaa julistaen.

Vaikka olisin kuinka oppinut ja varakas jos ennole pystynyt lapsistani huolehtimaan olisi nyt sijaiskodin vanhemoien ulkonäkö sivuasia. Lapsenkin täytyy olla jo häiriintynyt joten kunnon ruoka, lepo, säännöllinen päiväjärjestys ja lihava leppoinen varaäiti on kuntouttavaa.

Alakouluikäinen lapsi voi tarvita neuvoa esimerkiksi saksan kielioppiin liittyvissä asioissa. Tehtävät jää tekemättä, jos vastausta ei löydy. Huonoa vanhemmuutta, jos yleissivistys puuttuu. 

Monista kodeista joissa vanhemmilla vain kansakoulu takana on tullut ylioppilaita ja siitä eteenpäin ihan omilla avuillaan. Kunnonnihmisiä ilman lastensuojelua, mt kunnossa vanhemmilla ja lapsilla.

Todistat hyvin ettei oppiarvot tai varakkuus todista mitään kyvystä kasvattaa kunnollista teiniä. Kun lapsi on lastensuojelun autettavana.

Sen ei välttämättä kuuluisi olla niin. Ja kyllä sen alhaisen sosioekonomisen tason — ja siihen kiinteästi  liittyvän akateemisen koulutuksen puuttumisen näkee ihmisestä, vaikka hänen oma koulutuksensa olisi mikä; ei esimerkiksi osata pukeutua karonkkaan kun ei ole lapsuudessa tottunut. 

Ja lisäyksenä vielä, etten ole koskaan asioinut lastensuojelun kanssa. Ihmettelen vain avokätistä yhteisten rahojen jakamista tälle lain harmaalla alueella toimivalle osa-alueelle. Suomessa rikokset tutkii poliisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ne sijaisperheet on aina jotain matalakoulutettuja ja ylipainoisia, ydinosaamisalueenaan läskisoosin valmistus?

Kuka kertaa sijoitetun lapsen kanssa saksan kieliopin tai maailmanhistorian keskeisimmät sodat, niissä kärsityt miestappiot sekä näiden kokonaisvaikutukset maailmanhistorian kannalta?

Lapsen elintasohan ei saa huostaanotossa laskea.

Aikuisen ei ole tarkoituskaan tehdä lapsen läksyjä. Katsoa että ne tulee tehdyksi.

Jos osaa saksat ja maailmanhistoriat mutta ei muuten jaksa lastaan vaan omat rotaryt tärkeämpiä ja rahaa kukkaan teinille käteen ehkä se lapsi siltä lihavalta tädiltä saa aikaa, kasvaa elämäntapaan jossa ei hienosta baarikaapista naukara kallusta viskiä lapselle rähjätennja laiminlyöden, paitsi saksan kielessä.

Aikuisen täytyy osata neuvoa lapsen läksyissä. Muutenhan hän ei selviydy lapsen kasvatuksesta, eikä kelpaa huoltajaksi.

Ei tarvitse. Aikuisen tulee katsoa että tehtävät on tehty. Itse en ole saksoja ja maailmanhistorioita pystynyt opettamaan, lapset itsenäisesti yhdeksikön oppilaita kaikki. 

Ehkä joskus kuulustellut kielten sanoja tai koeosuutta historiassa pysytellen oppikirjan tiedoissa. En esim omaa poliittista sanomaa julistaen.

Vaikka olisin kuinka oppinut ja varakas jos ennole pystynyt lapsistani huolehtimaan olisi nyt sijaiskodin vanhemoien ulkonäkö sivuasia. Lapsenkin täytyy olla jo häiriintynyt joten kunnon ruoka, lepo, säännöllinen päiväjärjestys ja lihava leppoinen varaäiti on kuntouttavaa.

Alakouluikäinen lapsi voi tarvita neuvoa esimerkiksi saksan kielioppiin liittyvissä asioissa. Tehtävät jää tekemättä, jos vastausta ei löydy. Huonoa vanhemmuutta, jos yleissivistys puuttuu. 

Höpö höpö.  Kun tunnilla kuuntelee niin oppii. 

Poikani on väitöskirjan tehnyt tohtori, muttei koskaan opiskellut saksaa. Lapsensa halusi ottaa saksan kielen ja itsenäisesti siinä pärjäsi saaden siitä stipendinkin kaksi kertaa.

Minun vanhempani sekä aviomieheni ovat väitöskirjan tehneitä tohtoreita. Itse olen vain maisteri. Kaikki olemme lukeneet saksaa.

Sinun pojallasi on hyvin suopea yleissivistys sitten.

Mutta onko kodeissa ollut huolenpitoa henkisellä tasolla lapsista jos lasu on tuttu monessa polvessa?

Kumpi on tärkeämpää, saksan kieli vai rakastava koti jossa huolehditaan arjen tarpeista ja rakkaudesta?

Minä en voi tietää, mitä teillä on ollut. Meillä on ollut, koska olemme menestyneet hyvin ja onnellisia.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ne sijaisperheet on aina jotain matalakoulutettuja ja ylipainoisia, ydinosaamisalueenaan läskisoosin valmistus?

Kuka kertaa sijoitetun lapsen kanssa saksan kieliopin tai maailmanhistorian keskeisimmät sodat, niissä kärsityt miestappiot sekä näiden kokonaisvaikutukset maailmanhistorian kannalta?

Lapsen elintasohan ei saa huostaanotossa laskea.

Biovanhemmat eivät pysty edes saamaan lasta kouluun tai tarjoamaan turvallista päivärytmiä, joten aika kaukana ollaan saksan kieliopista. Itse elin lapsuuteni ja nuoruuteni ihan biologisessa perheessä, mutta eivät minun vanhempani osanneet valinnaiskieltäni sanaakaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ne sijaisperheet on aina jotain matalakoulutettuja ja ylipainoisia, ydinosaamisalueenaan läskisoosin valmistus?

Kuka kertaa sijoitetun lapsen kanssa saksan kieliopin tai maailmanhistorian keskeisimmät sodat, niissä kärsityt miestappiot sekä näiden kokonaisvaikutukset maailmanhistorian kannalta?

Lapsen elintasohan ei saa huostaanotossa laskea.

Aikuisen ei ole tarkoituskaan tehdä lapsen läksyjä. Katsoa että ne tulee tehdyksi.

Jos osaa saksat ja maailmanhistoriat mutta ei muuten jaksa lastaan vaan omat rotaryt tärkeämpiä ja rahaa kukkaan teinille käteen ehkä se lapsi siltä lihavalta tädiltä saa aikaa, kasvaa elämäntapaan jossa ei hienosta baarikaapista naukara kallusta viskiä lapselle rähjätennja laiminlyöden, paitsi saksan kielessä.

Aikuisen täytyy osata neuvoa lapsen läksyissä. Muutenhan hän ei selviydy lapsen kasvatuksesta, eikä kelpaa huoltajaksi.

Ei tarvitse. Aikuisen tulee katsoa että tehtävät on tehty. Itse en ole saksoja ja maailmanhistorioita pystynyt opettamaan, lapset itsenäisesti yhdeksikön oppilaita kaikki. 

Ehkä joskus kuulustellut kielten sanoja tai koeosuutta historiassa pysytellen oppikirjan tiedoissa. En esim omaa poliittista sanomaa julistaen.

Vaikka olisin kuinka oppinut ja varakas jos ennole pystynyt lapsistani huolehtimaan olisi nyt sijaiskodin vanhemoien ulkonäkö sivuasia. Lapsenkin täytyy olla jo häiriintynyt joten kunnon ruoka, lepo, säännöllinen päiväjärjestys ja lihava leppoinen varaäiti on kuntouttavaa.

Alakouluikäinen lapsi voi tarvita neuvoa esimerkiksi saksan kielioppiin liittyvissä asioissa. Tehtävät jää tekemättä, jos vastausta ei löydy. Huonoa vanhemmuutta, jos yleissivistys puuttuu. 

Monista kodeista joissa vanhemmilla vain kansakoulu takana on tullut ylioppilaita ja siitä eteenpäin ihan omilla avuillaan. Kunnonnihmisiä ilman lastensuojelua, mt kunnossa vanhemmilla ja lapsilla.

Todistat hyvin ettei oppiarvot tai varakkuus todista mitään kyvystä kasvattaa kunnollista teiniä. Kun lapsi on lastensuojelun autettavana.

Sen ei välttämättä kuuluisi olla niin. Ja kyllä sen alhaisen sosioekonomisen tason — ja siihen kiinteästi  liittyvän akateemisen koulutuksen puuttumisen näkee ihmisestä, vaikka hänen oma koulutuksensa olisi mikä; ei esimerkiksi osata pukeutua karonkkaan kun ei ole lapsuudessa tottunut. 

Olet huvittava. Karonkka nyt ei varmaab ole huistalastesi suurin ongelma jos hoitajan lihavuus tai saksan kielen osaamattomuus onkin.

Olen ollut kahdessa karonkassa. Ei liene sitten oikeita juhlia olleet huomioimatta n 80 vieraasta kun ei edes vastaväittelijöillä ollut frakkia eikä naisilla hienon  hienoja iltapukuja  rahvaannjuhlat sit kai?

Taas sitten tuossa promootiossa on tarkat pukusäännöt joka päivälle.