Lue keskustelun säännöt.
Ystävä haluaa hylätä vaikka olen ollut tosi paljon hänen tukena
24.10.2026 |
Syynä se että minun tukena oleminen vie kuulemma niin paljon voimia. Enemmän minä olen ollut ystäväni tukena kuin hän minun. Sitten jos joskus olisin halunnut häneltä tukea niin on tullut kitkerää kommenttia siitä miten vajoan itsesääliin ja menee voimia häneltä turhaan. Muutenkin ystävällä ollut tapana arvostella minua milloin mistäkin, vähän ilkeään sävyyn jopa. Minulla on tullut hyväksikäytetty ja poljettu olo. Itse tämä ystävä pitää itseään kiltteyden perikuvana. On täysin sokea omalle käytökselleen. Katsotaanpa vaikka niin sitten kun hän alkaa taas voimaan huonosti niin ottaa yhteyttä minuun ja vaatii tukea.
Kommentit (69)
Vierailija kirjoitti:
Kauanko olitte ystäviä? Muuttuiko se suhde, vai oliko alusta asti näin?
Oltiin muutama vuosi ystäviä ja aika tiiviisti tekemisissä. Alusta asti olin paljon hänen tukena. Ystävä vaikutti välillä tympääntyneeltä kun kävin kylässä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi sitten haluat roikkua tuollaisessa myrkyssä kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauanko olitte ystäviä? Muuttuiko se suhde, vai oliko alusta asti näin?
Oltiin muutama vuosi ystäviä ja aika tiiviisti tekemisissä. Alusta asti olin paljon hänen tukena. Ystävä vaikutti välillä tympääntyneeltä kun kävin kylässä.
Ap
Etkä tästä sitten ymmärtänyt, ettei hän kaipaa seuraasi? Hän on todennäköisesti yrittänyt sinulle hienotunteisesti jo pitkään viestiä, että antaisit vähän tilaa.
Niin ne voi pitkätkin ystävyyssuhteet muuttua, vaikka jossain vaiheessa tuntuu että tätähän ei muuta mikään. Itsekin vaan yksinkertaisesti tympäännyin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi vingut ap? Ei kenenkään ole pakko olla sun kaa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten haluat roikkua tuollaisessa myrkyssä kiinni.
En tiedä. Minulla ei ole kovin paljon ystäviä ja koin että ollaan läheisiä, kiinnyin häneen ja oli hyviäkin piirteitä meidän ystävyydessä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vain Suomi-jutut, huhhuh. Kyllä me ollaan itsekäs, yksinäinen ja sosiaalisesti aivan vtn v*mmanen kansa.
Sun pitää nyt etsiä uusia ystäviä, sellaisia, jotka osaa arvostaa sun ystävyyttä. Tuo ei ole toiminut missään vaiheessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauanko olitte ystäviä? Muuttuiko se suhde, vai oliko alusta asti näin?
Oltiin muutama vuosi ystäviä ja aika tiiviisti tekemisissä. Alusta asti olin paljon hänen tukena. Ystävä vaikutti välillä tympääntyneeltä kun kävin kylässä.
Ap
Etkä tästä sitten ymmärtänyt, ettei hän kaipaa seuraasi? Hän on todennäköisesti yrittänyt sinulle hienotunteisesti jo pitkään viestiä, että antaisit vähän tilaa.
Itse halusi että tulen käymään kylässä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen alkanut tulla siihen tulokseen että ystäväni on kylmä, ilkeä ja itsekeskeinen ihminen.
Ap
Sä et ap itsekään ole nyt kovin hyvä ihminen, koska usutat laumaa tuntemattomia ihmisiä haukkumaan ystäväsi tässä ketjussa ja olemaan sinun puolellasi, jolloin tuntisit olosi paremmaksi. Mehän emme kuitenkaan tunne kumpaakaan oikeasti... paitsi sinut, koska olet täällä. Etkä vaikuta juuri tällä hetkellä hyvältä tyypiltä.
En usuta ketään haukkumaan ystävääni. Etkä tunne minua ihmisenä täysin yhden keskustelupalstakirjoituksen perusteella.
Ap
Olet säälittävä ƙèhári. Et tajua, että kun ystävyys loppui, niin se loppui. Next!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En halua päästää ketään niin lähelle, että se ystävyydeksi laskettaisiin. Tuttavuus riittää.
Jotkut ihmiset käyttävät toisia hyväkseen tajuamatta sitä itse, jotkut ehkä tietoisesti mutta heitä on kai vähemmän. Kun toinen osapuoli tarvitsisi tukea, niin voimavaroja ei olekaan. Tärkeää on vain se minäminäminä. Ehkä tilanne on juuri silloin vaikea mutta toistuvana tästä tulee vaikutelma toisen emotionaalisesta hyväksikäytöstä. Ansaitset parempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi enää haluat pysytellä noin toksisen ihmisen ystävänä?
Vierailija kirjoitti:
Maailma muuttuu ja elämä kulkee eteenpäin. Ystävyyssuhteita syntyy ja lakkaa, jopa parisuhteetkin vaihtuvat. Hyvänä esimerkkinä tulee mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitto sinänsä siitä huonommaksi muuttunut, mutta kyllä hän alkoi vähän vältellä sitä paikkaa, kun tiesi, mistä liha niihin keittoihin tulee.
Se liitto oli alkanut uskottomuudesta (mummo tosin käytti siitä rumempaa sanaa), mutta alkoholia se pariskunta ei käyttänyt pisaraakaan. Eikä käyttänyt mummokaan ja mistä hän olisi sitä voinut saadakaan, kun oli vasta lapsi.
Kaikenlaista voi siis sattua ja joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa, kuten mummo aina opetti.
Lue huolella tuo mummon kokemus. Siitä saat selvät nuotit, kuinka kannattaa toimia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloinhan sinulla ei ole mitään ongelmaa, et vain vastaa hänelle, etkä ole hänen tukenaan, koska ystävyytenne on loppu. Ei noihin kannata jäädä roikkumaan. Tienne erosivvat ja se on elämää se.
Jäi vaan vähän huono maku suuhun ja epäreiluuden tunne kun niin paljon yritin enkä saanut mitään vastineeksi.
Ap
Vastikkeellisuus on huono lähtökohta
Toki. Mutta jotain pitäisi itsellekin saada suhteista muihin. Fiksulle ihmiselle ei riitä se sisäinen lämpö, jonka kokee ollessaan hyödyksi toiselle. Täytyy jollain tasolla edes voida luottaa toiseen. Muuten se on avuliaisuutta, ei ystävyyttä. Ei pidä kuvitella läheisyyttä sinne missä sellaista ei lähtökohtaisesti ole.
Siihen on syynsä ettei kaikki tuttavuudet etene mihinkään sen kummempaan kaveruuteen
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ihmiset käyttävät toisia hyväkseen tajuamatta sitä itse, jotkut ehkä tietoisesti mutta heitä on kai vähemmän. Kun toinen osapuoli tarvitsisi tukea, niin voimavaroja ei olekaan. Tärkeää on vain se minäminäminä. Ehkä tilanne on juuri silloin vaikea mutta toistuvana tästä tulee vaikutelma toisen emotionaalisesta hyväksikäytöstä. Ansaitset parempaa.
No joillain ihmisillä oikeasti ei ole kykyä parempaan. Mutta he ovat silloin kykenemättömiä ystävyyteen. Eivät yleensä tee sitä tahallaan, mutta haaskaavat muiden aikaa, jonka he voisivat käyttää oikeisiin ystäviin. Vampyyreille riittää jämät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten haluat roikkua tuollaisessa myrkyssä kiinni.
En tiedä. Minulla ei ole kovin paljon ystäviä ja koin että ollaan läheisiä, kiinnyin häneen ja oli hyviäkin piirteitä meidän ystävyydessä.
Ap
Sinä kiinnyit. Sanoit aiemmin, että kun menit kaverillesi kylään, niin hän vaikutti tympäältyneeltä. Normaali ihminen tekee tästä päätelmän, että kaveri haluaa tilaa, eikä halua enää nähdä. Ei sinne silloin soitella ja mennä kylään, vaan annetaan sen toisen ottaa yhteyttä ja etsitään itse muuta seuraa välillä.
Mikset ap vastaa tähän?