Ystävä haluaa hylätä vaikka olen ollut tosi paljon hänen tukena
Syynä se että minun tukena oleminen vie kuulemma niin paljon voimia. Enemmän minä olen ollut ystäväni tukena kuin hän minun. Sitten jos joskus olisin halunnut häneltä tukea niin on tullut kitkerää kommenttia siitä miten vajoan itsesääliin ja menee voimia häneltä turhaan. Muutenkin ystävällä ollut tapana arvostella minua milloin mistäkin, vähän ilkeään sävyyn jopa. Minulla on tullut hyväksikäytetty ja poljettu olo. Itse tämä ystävä pitää itseään kiltteyden perikuvana. On täysin sokea omalle käytökselleen. Katsotaanpa vaikka niin sitten kun hän alkaa taas voimaan huonosti niin ottaa yhteyttä minuun ja vaatii tukea.
Kommentit (69)
Itsellä se on kerrasta poikki. Pitkäkin ystävyys loppui kylmästi siihen kun eräs ilta sain tältä hieman humalaiselta "ystävältä" paskat niskaan. Itse en koskaan ole puhunut hänelle niin, edes humalassa. Päättelin että niin hän oikeasti ajattelee, vaikka selittelikin humalalla ja pyyteli anteeksi.
En uskaltanut kertoa omista asioistani ns ystävälle. "Ns" siksi, että puhui, puhui ja puhui keskeyksittä. En oikeasti saanut suunvuoroa. Koin, että ei ollutkaan ystävyyttä vaan jonkinlaista hyväksikäyttöä.
Sitten kävi niin onnellisesti, että hän ilmoitti tekstiviestillä, ettei halua olla tekemisissä kanssani. Jees, jees, jees!!!! Toivotin hyvää jatkoa. Vaikka mieleni teki sanoa jotain muuta....
Oikeasti hyvä ystävä kuoli muutama vuosi sitten. Tosi ystävä on kullanrvoinen.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ihmiset käyttävät toisia hyväkseen tajuamatta sitä itse, jotkut ehkä tietoisesti mutta heitä on kai vähemmän. Kun toinen osapuoli tarvitsisi tukea, niin voimavaroja ei olekaan. Tärkeää on vain se minäminäminä. Ehkä tilanne on juuri silloin vaikea mutta toistuvana tästä tulee vaikutelma toisen emotionaalisesta hyväksikäytöstä. Ansaitset parempaa.
En kaada murheitani ystävieni niskaan. Minua ärsyttää ongelmissa vellovat ihmiset, jotka kaatavat sen paskakasansa lähimmän ihmisen niskaan, joka vain suostuu kuuntelemaan. Ystävien kanssa pidetään hauskaa, eikä vellota paskassa.
Mistä hyvästä alapeukut tuohon aloitukseen?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Itsellä se on kerrasta poikki. Pitkäkin ystävyys loppui kylmästi siihen kun eräs ilta sain tältä hieman humalaiselta "ystävältä" paskat niskaan. Itse en koskaan ole puhunut hänelle niin, edes humalassa. Päättelin että niin hän oikeasti ajattelee, vaikka selittelikin humalalla ja pyyteli anteeksi.
Joidenkin mielestä taas se on aitoa ystävyyttä kun kaadellaan urakalla paskaa toistensa niskaan ja edelleen kitkutetaan siinä yhdessä. Vähän kuin parisuhteissakin sitä parempi suhde mitä suuremman paskakasan yli tarvotaan. Itsestä tällainen vaikuttaa vähän oudolta, jopa masokistimaiselta.
Ihminen voi jäädä jumiin monella tavalla. Esimerkiksi näin:
Olipa Olipa kerran ukko ja akka ja heillä oli kangaspakka. He käärivät sen auki ja lukivat: olipa kerran ukko ja akka ja heillä oli kangaspakka. He käärivät sen auki ja lukivat: olipa kerran ukko ja akka ja heillä oli kangaspakka. He käärivät sen auki ja lukivat: olipa kerran ukko ja akka ja heillä oli kangaspakka. He käärivät sen auki ja lukivat: olipa kerran ukko ja akka ja heillä oli kangaspakka. He käärivät sen auki ja lukivat: olipa kerran ukko ja akka ja heillä oli kangaspakka. He käärivät sen auki ja lukivat: olipa kerran ukko ja akka ja heillä oli kangaspakka. He käärivät sen auki ja lukivat: olipa kerran ukko ja akka ja heillä oli kangaspakka. He käärivät sen auki ja lukivat: olipa kerran ukko ja akka ja heillä oli kangaspakka. He käärivät sen auki ja lukivat: olipa kerran ukko ja akka ja heillä oli kangaspakka. He käärivät sen auki ja lukivat: olipa kerran ukko ja akka ja heillä oli kangaspakka. He käärivät sen auki ja lukivat: olipa kerran ukko ja akka ja heillä oli kangaspakka. He käärivät sen auki ja lukivat: olipa kerran ukko ja akka ja heillä oli kangaspakka. He käärivät sen auki ja lukivat: olipa kerran ukko ja akka ja heillä oli kangaspakka. He käärivät sen auki ja lukivat: olipa kerran ukko ja akka ja heillä oli kangaspakka. He käärivät sen auki ja lukivat: olipa kerran ukko ja akka ja heillä oli kangaspakka. He käärivät sen auki ja lukivat: olipa kerran ukko ja akka ja heillä oli kangaspakka. He käärivät sen auki ja lukivat: olipa kerran ukko ja akka ja heillä oli kangaspakka. He käärivät sen auki ja lukivat: olipa kerran ukko ja akka ja heillä oli kangaspakka. He käärivät sen auki ja lukivat: olipa kerran ukko ja akka ja heillä oli kangaspakka. He käärivät sen auki ja lukivat: olipa kerran ukko ja akka ja heillä oli kangaspakka. He käärivät sen auki ja lukivat: olipa kerran ukko ja akka ja heillä oli kangaspakka. He käärivät sen auki ja lukivat: olipa kerran ukko ja akka ja heillä oli kangaspakka. He käärivät sen auki ja lukivat: olipa kerran ukko ja akka ja heillä oli kangaspakka. He käärivät sen auki ja lukivat:
Mä olen tottunut jakamaan murheitani ystävien kanssa. Harmittaa että eräs mulle läheinen ystävä muutti toiselle paikkakunnalle ja nyt se yhteys on sitten vähän haalentunut.
Mun on hankalaa luoda uusia ystävyyssuhteita muutenkin, koska luotto uusiin ihmisiin on vaan vaikeata.
Vierailija kirjoitti:
Ihminen voi jäädä jumiin monella tavalla. Esimerkiksi näin:
Olipa Olipa kerran ukko ja akka ja heillä oli kangaspakka. He käärivät sen auki ja lukivat: olipa kerran ukko ja akka ja heillä oli kangaspakka. He käärivät sen auki ja lukivat: olipa kerran ukko ja akka ja heillä oli kangaspakka. He käärivät sen auki ja lukivat: olipa kerran ukko ja akka ja heillä oli kangaspakka. He käärivät sen auki ja lukivat: olipa kerran ukko ja akka ja heillä oli kangaspakka. He käärivät sen auki ja lukivat: olipa kerran ukko ja akka ja heillä oli kangaspakka. He käärivät sen auki ja lukivat: olipa kerran ukko ja akka ja heillä oli kangaspakka. He käärivät sen auki ja lukivat: olipa kerran ukko ja akka ja heillä oli kangaspakka. He käärivät sen auki ja lukivat: olipa kerran ukko ja akka ja heillä oli kangaspakka. He käärivät sen auki ja lukivat: olipa kerran ukko ja akka ja heillä oli kangaspakka. He käärivät sen auki ja lukivat: olipa kerran ukko ja akka ja heillä oli kangaspakka. He käärivät sen auki ja lukivat: olipa kerran ukko ja akka ja heillä oli kangaspakka. He käärivät sen auki ja lukivat: olipa kerran ukko ja akka ja heillä oli kangaspakka. He käärivät sen auki ja lukivat: olipa kerran ukko ja akka ja heillä oli kangaspakka. He käärivät sen auki ja lukivat: olipa kerran ukko ja akka ja heillä oli kangaspakka. He käärivät sen auki ja lukivat: olipa kerran ukko ja akka ja heillä oli kangaspakka. He käärivät sen auki ja lukivat: olipa kerran ukko ja akka ja heillä oli kangaspakka. He käärivät sen auki ja lukivat: olipa kerran ukko ja akka ja heillä oli kangaspakka. He käärivät sen auki ja lukivat: olipa kerran ukko ja akka ja heillä oli kangaspakka. He käärivät sen auki ja lukivat: olipa kerran ukko ja akka ja heillä oli kangaspakka. He käärivät sen auki ja lukivat: olipa kerran ukko ja akka ja heillä oli kangaspakka. He käärivät sen auki ja lukivat: olipa kerran ukko ja akka ja heillä oli kangaspakka. He käärivät sen auki ja lukivat: olipa kerran ukko ja akka ja heillä oli kangaspakka. He käärivät sen auki ja lukivat: olipa kerran ukko ja akka ja heillä oli kangaspakka. He käärivät sen auki ja lukivat:
😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä se on kerrasta poikki. Pitkäkin ystävyys loppui kylmästi siihen kun eräs ilta sain tältä hieman humalaiselta "ystävältä" paskat niskaan. Itse en koskaan ole puhunut hänelle niin, edes humalassa. Päättelin että niin hän oikeasti ajattelee, vaikka selittelikin humalalla ja pyyteli anteeksi.
Joidenkin mielestä taas se on aitoa ystävyyttä kun kaadellaan urakalla paskaa toistensa niskaan ja edelleen kitkutetaan siinä yhdessä. Vähän kuin parisuhteissakin sitä parempi suhde mitä suuremman paskakasan yli tarvotaan. Itsestä tällainen vaikuttaa vähän oudolta, jopa masokistimaiselta.
Minä taas en ymmärrä sitä miten murheiden jakaminen olisi "paskan kaatamista niskaan". Eikö saa enää kenellekään kertoa murheistaan, pitääkö pitää kaikki vaan sisällään?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä se on kerrasta poikki. Pitkäkin ystävyys loppui kylmästi siihen kun eräs ilta sain tältä hieman humalaiselta "ystävältä" paskat niskaan. Itse en koskaan ole puhunut hänelle niin, edes humalassa. Päättelin että niin hän oikeasti ajattelee, vaikka selittelikin humalalla ja pyyteli anteeksi.
Joidenkin mielestä taas se on aitoa ystävyyttä kun kaadellaan urakalla paskaa toistensa niskaan ja edelleen kitkutetaan siinä yhdessä. Vähän kuin parisuhteissakin sitä parempi suhde mitä suuremman paskakasan yli tarvotaan. Itsestä tällainen vaikuttaa vähän oudolta, jopa masokistimaiselta.
Minä taas en ymmärrä sitä miten murheiden jakaminen olisi "paskan kaatamista niskaan". Eikö saa enää kenellekään kertoa murheistaan, pitääkö pitää kaikki vaan sisällään?
Ap
Tuskin kukaan haluaa kuunnella murheitasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä se on kerrasta poikki. Pitkäkin ystävyys loppui kylmästi siihen kun eräs ilta sain tältä hieman humalaiselta "ystävältä" paskat niskaan. Itse en koskaan ole puhunut hänelle niin, edes humalassa. Päättelin että niin hän oikeasti ajattelee, vaikka selittelikin humalalla ja pyyteli anteeksi.
Joidenkin mielestä taas se on aitoa ystävyyttä kun kaadellaan urakalla paskaa toistensa niskaan ja edelleen kitkutetaan siinä yhdessä. Vähän kuin parisuhteissakin sitä parempi suhde mitä suuremman paskakasan yli tarvotaan. Itsestä tällainen vaikuttaa vähän oudolta, jopa masokistimaiselta.
Minä taas en ymmärrä sitä miten murheiden jakaminen olisi "paskan kaatamista niskaan". Eikö saa enää kenellekään kertoa murheistaan, pitääkö pitää kaikki vaan sisällään?
Ap
Tarkoitin lähinnä sitä että kritisoidaan sitä ystävää jollain tapaa ja sillä tapaa kaadetaan paskaa niskaan. Niinsanotusti sanotaan aina välillä suorat sanat toisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloinhan sinulla ei ole mitään ongelmaa, et vain vastaa hänelle, etkä ole hänen tukenaan, koska ystävyytenne on loppu. Ei noihin kannata jäädä roikkumaan. Tienne erosivvat ja se on elämää se.
Jäi vaan vähän huono maku suuhun ja epäreiluuden tunne kun niin paljon yritin enkä saanut mitään vastineeksi.
Ap
Täysin ymmärrettävää. Nyt suret pois tuon sueun, ja sitten uusia ihmissuhteita kohti! Opit vaan asettamaan rajoja jatkossa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsellä se on kerrasta poikki. Pitkäkin ystävyys loppui kylmästi siihen kun eräs ilta sain tältä hieman humalaiselta "ystävältä" paskat niskaan. Itse en koskaan ole puhunut hänelle niin, edes humalassa. Päättelin että niin hän oikeasti ajattelee, vaikka selittelikin humalalla ja pyyteli anteeksi.
Joidenkin mielestä taas se on aitoa ystävyyttä kun kaadellaan urakalla paskaa toistensa niskaan ja edelleen kitkutetaan siinä yhdessä. Vähän kuin parisuhteissakin sitä parempi suhde mitä suuremman paskakasan yli tarvotaan. Itsestä tällainen vaikuttaa vähän oudolta, jopa masokistimaiselta.
Minä taas en ymmärrä sitä miten murheiden jakaminen olisi "paskan kaatamista niskaan". Eikö saa enää kenellekään kertoa murheistaan, pitääkö pitää kaikki vaan sisällään?
Ap
Tarkoitin lähinnä sitä että kritisoidaan sitä ystävää jollain tapaa ja sillä tapaa kaadetaan paskaa niskaan. Niinsanotusti sanotaan aina välillä suorat sanat toisesta.
Joo sori tuli väärään kommenttiin mun kirjoitus.
Ap
Onko ystäväsi sanoissa mielestäsi yhtään perää? Koetko, että jäät välillä rypemään itsesäälissä ja pyörittelemään samoja ongelmia, vai kokeiletko aktiivisesti erilaisia ratkaisuja ja asioita tilanteesi parantamiseksi? Jos kerrot jatkuvasti pahasta olostasi mutta et halua kokeilla mitään tilanteen muuttamiseksi, ystävästä saattaa tuntua turhauttavalta, että et yritä itse auttaa itseäsi.
Vierailija kirjoitti:
Itsellä se on kerrasta poikki. Pitkäkin ystävyys loppui kylmästi siihen kun eräs ilta sain tältä hieman humalaiselta "ystävältä" paskat niskaan. Itse en koskaan ole puhunut hänelle niin, edes humalassa. Päättelin että niin hän oikeasti ajattelee, vaikka selittelikin humalalla ja pyyteli anteeksi.
Autistina on helppoa, kun elämä on vähän niinkuin on ja off. Ei ole kaiken maailman vivahteita ja tarvi sietää mitään siitä ON ja OFF väliltä.
Vierailija kirjoitti:
Silloinhan sinulla ei ole mitään ongelmaa, et vain vastaa hänelle, etkä ole hänen tukenaan, koska ystävyytenne on loppu. Ei noihin kannata jäädä roikkumaan. Tienne erosivvat ja se on elämää se.
Näin. Eli ei tarvi tehdä mitään. Älä vastaa, älä avaa. Suurin virhe on odottaa lupaa lopettamiseen, sillä sitä ei tietenkään tule. Esim narsisti singahtaa ovellesi sillä hetkellä jos ilmoitat ettet halua tavata enää.
Kun yhteydenotto tulee, et vain vastaa enää. Mutta pitää olla varasuunnitelma, ettei esim yksinäisellä hetkellä vaan vastaa kun ei ole muitakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloinhan sinulla ei ole mitään ongelmaa, et vain vastaa hänelle, etkä ole hänen tukenaan, koska ystävyytenne on loppu. Ei noihin kannata jäädä roikkumaan. Tienne erosivvat ja se on elämää se.
Jäi vaan vähän huono maku suuhun ja epäreiluuden tunne kun niin paljon yritin enkä saanut mitään vastineeksi.
Ap
Maksoit oppirahat. Nyt eteenpäin, ihan joutavaa tuon miettimiseen tuhlata yhtään enempää energiaa.
Minäkin hylkäsin ystäväni, koska en todellakaan jaksanut enää olla hänen tukenaan. Samaa ulinaa vuodesta toiseen. Miksi kuormittua toisen ongelmista, joihin en itse ole syypää.
Tämä kaveri on itse ottanut minuun yhteyttä. En ole missään vaiheessa tyrkyttänyt itseäni kylään tai ottanut yhteyttä yksipuolisesti.
Ap