Älykkyys ja koulutus ovat eri asioita. Se, että on pitkälle kouluttautunut, ei tarkoita, että ihminen on älykäs.

Vierailija kirjoitti:

Ap ei itse ole kouluttautunut, ja sen huomaa. Jos nimittäin olisit, niin tietäisit, että se että kykenee suorittamaan sen korkeamman koulutuksen, vaatii tietyn älykkyyden. 

Koulut ovat tehty massoja varten, ei sitä kukaan voi kiistää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun puhuutaan hyvästä koulutuksesta älykkyyden merkkinä, silloin on tyhmyyskin-
samassa määritelty.
Kun älykkyys nähdään hyvänä, on pahakin heti selvänä.
 

Ei. Älykäs ihminen olisi ymmärtänyt, että määrittely ei mene noin. Se, että korkea koulutustaso on merkki älykkyydestä, koska korkea koulutus vaatii älykkyyttä ei tarkoita sitä, että alhainen koulutustaso on merkki tyhmyydestä. Siihen, että ihminen ei hakeudu korkeakouluun on paljon muitakin mahdollisia syitä kuin se, että älykkyys ei riitä. 

Tuo sinun kommenttisi kyllä täysi tyhmyyden määritelmän...

Ei se ihan näin mene. Suomen korkein mitattu älykkyysosamäärä on amislaisella kultaseppä Marko Mäkelällä. Kyllähän kouluttautumaton ihminen voi olla huippuälykäs. 

Kultaseppä= saanut kultasepän koulutuksen

Vierailija kirjoitti:

Miksi älykäs jättäisi kouluttautumatta?

Jos olisit tarpeeksi älykäs niin et edes kysyisi näin tyhmiä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluttamaton voi olla älykäs, mutta pitkälle kouluttautunut ihminen on lähes varmasti älykäs, koska minkä tahansa maisterin tai tohtorin tutkinnon läpäiseminen vaatii keskivertoa korkeamman älykkyyden. 

Sitten on täysin eri asia, mitä mieltä on näiden henkilöiden mielipiteistä tai näkemyksistä. Esim. mielestäni Halla-aholla on idioottimaisia mielipiteitä, mutta hän on kiistatta älykäs ihminen. 

Väärin. Kaikki nuo koulut on kylläkin suunniteltu ihan keskiverto älykkäälle.

Ei. Yliopistoja ei ole luotu keskivertoälykkäille ihmisille, vaan korkein akateeminen koulutus on luotu niille, joilla on parhaat edellytykset sen läpäisemiseen. Ammattikorkeat on suunnattu keskiverrommalle väestölle ja ammattikoulut sitten lopuille. Tietenkään tämä ei tarkoita sitä, että jokainen ammattikoulun käynyt on tyhmempi kuin yliopiston käynyt, koska ihmisillä on erilaisia mielenkiinnon kohteita ja elämäntilanteita, vaan kyse on koulutuksen vaativuudesta. 

Jokainen varmaan ymmärtää, että lähihoitajan, AMK-sairaanhoitajan ja lääkärin koulutusten vaatimustasot ovat erilaiset.

Yhdysvalloissa kandintutkintoa (college) opiskelevien keskimääräinen ÄO on 102 (tutkinnon suorittaneilla 108). Valintakriteereihin perustuvassa koulutuksessa lukema on 101-110 ja tiukkoihin valintakriteereihin perustuvassa 106-116. Eli yliopistoissa ollaan keskimäärin vähän keskitason yläpuolella ÄO:llä mitattavassa älykkyydessä. Opintomenestystä selittävät älykkyyttä paremmin persoonallisuuden piirteet (esim. sinnikkyys, kiinnostus alaan), sosioekonominen tausta jne., vaikka toki ÄO:llä mitattavasta älykkyydestäkin on hyötyä opiskelussa.

Keskivertoälykkyys pyörii siinä 100-115 nykyään, varsinkin maissa, joissa on laaja koulutus ja koulutuksen mahdollisuus kaikille. Sellainen selkeästi kertovertaista ihmistä älykkäämpi alkaa vasta siellä 125-> eteenpäin ja tämä taso nousee joka vuosi.

Ei pyöri. Et taida ymmärtää, miten äo toimii. Populaation keski-äo on aina 100.

Okei, kerro miten se toimii, kerta väität tietävän miten se toimii enemmän kuin minä. Ja omin sanoin.

Keski-äo on gaussin käyrän korkeimmassa kohdassa, sille pisteelle annetaan arvoksi 100. Keskihajonnan arvona Suomessa käytetään lukua 15, ja keskihajonnan sisään mahtuu muistaakseni vajaa 70% koko populaatiosta. 

Jos äo:si eroaa 15 pisteen verran siitä sadan keskiarvosta, niin kuulut joko ylimmän tai alimman 15% joukkoon. 

Pisteen tarkkuudella en näe pointtia lähteä selittämään, tuon pitäisi riittää. 

Kävit siis googlettamassa asian ja kirjoitit uudessa muodossa, mitä google antoi. Et siis kertonut omin sanoin. Siksihän sulla meni noin kauan kirjoittaa, mitä googlen tekoäly antaa ekaksi sulle vastauksena. Mutta sulta jäi kokonaan lukematta kaikki se tieto, mitä se antaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap ei itse ole kouluttautunut, ja sen huomaa. Jos nimittäin olisit, niin tietäisit, että se että kykenee suorittamaan sen korkeamman koulutuksen, vaatii tietyn älykkyyden. 

Koulut ovat tehty massoja varten, ei sitä kukaan voi kiistää.

Toisesta päästä tuuttia, tulee sitten ulos mitä tulee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun puhuutaan hyvästä koulutuksesta älykkyyden merkkinä, silloin on tyhmyyskin-
samassa määritelty.
Kun älykkyys nähdään hyvänä, on pahakin heti selvänä.
 

Ei. Älykäs ihminen olisi ymmärtänyt, että määrittely ei mene noin. Se, että korkea koulutustaso on merkki älykkyydestä, koska korkea koulutus vaatii älykkyyttä ei tarkoita sitä, että alhainen koulutustaso on merkki tyhmyydestä. Siihen, että ihminen ei hakeudu korkeakouluun on paljon muitakin mahdollisia syitä kuin se, että älykkyys ei riitä. 

Tuo sinun kommenttisi kyllä täysi tyhmyyden määritelmän...

Ei se ihan näin mene. Suomen korkein mitattu älykkyysosamäärä on amislaisella kultaseppä Marko Mäkelällä. Kyllähän kouluttautumaton ihminen voi olla huippuälykäs. 

Marko Mäkelä ei ole "amislainen", vaan korkeakoulutettu ihminen. 

Keskiverto älykkyysosamäärä on Suomessa noin  ÄO100 ( Stanford-Binet)- yliopiston läpäiseminen vaatii noin 110-120 ÄO, eli se tarkoittaa sitä, että pitää olla keskivertoa älykkäämpi, jopa lahjakas. On tutkimustietoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi älykäs jättäisi kouluttautumatta?

Jos olisit tarpeeksi älykäs niin et edes kysyisi näin tyhmiä

Älykäs ihminen kykenee vastaamaan tyhmemmän kysymykseen, mutta tyhmempi ei kykene vastaamaan älykkäämmän, paitsi kuin piikittelemällä ja pyrkimällä halveksimaan

sivustaseurannut

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap ei itse ole kouluttautunut, ja sen huomaa. Jos nimittäin olisit, niin tietäisit, että se että kykenee suorittamaan sen korkeamman koulutuksen, vaatii tietyn älykkyyden. 

Niin, vaatii ihan pelkästään sen keskivertoälykkyyden. Ei tee heistä ikävä kyllä yhtään älykkäämpää, kuin muistakaan ihmisistä.

Jos lukee matematiikkaa, teoreettista fysiikkaa, teknillistä fysiikkaa tai sähkötekniikkaa yliopistolla, esimerkiksi, niin silloin tarvitaan kyllä kunnolla älykkyysosamäärääkin. 

Vierailija kirjoitti:

Keskiverto älykkyysosamäärä on Suomessa noin  ÄO100 ( Stanford-Binet)- yliopiston läpäiseminen vaatii noin 110-120 ÄO, eli se tarkoittaa sitä, että pitää olla keskivertoa älykkäämpi, jopa lahjakas. On tutkimustietoa. 

Lähde?

Yliopiston läpipääseminen vaatii vain keskivertoälykkyyden, joka on siihen 115 asti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun puhuutaan hyvästä koulutuksesta älykkyyden merkkinä, silloin on tyhmyyskin-
samassa määritelty.
Kun älykkyys nähdään hyvänä, on pahakin heti selvänä.
 

Ei. Älykäs ihminen olisi ymmärtänyt, että määrittely ei mene noin. Se, että korkea koulutustaso on merkki älykkyydestä, koska korkea koulutus vaatii älykkyyttä ei tarkoita sitä, että alhainen koulutustaso on merkki tyhmyydestä. Siihen, että ihminen ei hakeudu korkeakouluun on paljon muitakin mahdollisia syitä kuin se, että älykkyys ei riitä. 

Tuo sinun kommenttisi kyllä täysi tyhmyyden määritelmän...

Ei se ihan näin mene. Suomen korkein mitattu älykkyysosamäärä on amislaisella kultaseppä Marko Mäkelällä. Kyllähän kouluttautumaton ihminen voi olla huippuälykäs. 

Eikö kultasepällä ole mitään koulutusta? Entä onko kultaseppyys kyseisen henkilön koko elämä? Jo älykkyyden mittauttaminen osoittaa, ettei näin ole.

Ne älykkyystestit, jotka julkisuudessa näkyvät muistuttavat olemukseltaan sukupuolettomia liikennemerkkejä. Niiden tulee sopia jokaiselle, mikseivät ne sovi kenellekään. Matemaattisen päättelykyvyn lisäksi ne eivät tunnu mittaavan mitään, miksi en vaivaudu niiden parissa. Miksi toistaa samaa jatkuvalla syötöllä, saaden jatkuvasti vähän parempia tuloksia taidon karttuessa? Se ei korreloi älykkyyden kanssa mitenkään, ei ainakaan positiivisessa mielessä.

Vierailija kirjoitti:

Henkilö ei ole älykäs, jos hänellä ei ole koulutusta eikä hän ole elämässä menestynyt.

Äitis ei ollut älykäs, kun sinua teki🤭

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun puhuutaan hyvästä koulutuksesta älykkyyden merkkinä, silloin on tyhmyyskin-
samassa määritelty.
Kun älykkyys nähdään hyvänä, on pahakin heti selvänä.
 

Ei. Älykäs ihminen olisi ymmärtänyt, että määrittely ei mene noin. Se, että korkea koulutustaso on merkki älykkyydestä, koska korkea koulutus vaatii älykkyyttä ei tarkoita sitä, että alhainen koulutustaso on merkki tyhmyydestä. Siihen, että ihminen ei hakeudu korkeakouluun on paljon muitakin mahdollisia syitä kuin se, että älykkyys ei riitä. 

Tuo sinun kommenttisi kyllä täysi tyhmyyden määritelmän...

Ei se ihan näin mene. Suomen korkein mitattu älykkyysosamäärä on amislaisella kultaseppä Marko Mäkelällä. Kyllähän kouluttautumaton ihminen voi olla huippuälykäs. 

Luepa tosi hitaasti ja tarvittaessa ääneen tavaten, mitä kirjoitin tuohon viestiin, johon vastasit ja mieti sitten miten fiksu sinun vastauksesi oli. Ota tarvittaessa väriliidut avuksi ja yritä piirtää kuva, joka auttaa sinua hahmottamaan tilannetta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluttamaton voi olla älykäs, mutta pitkälle kouluttautunut ihminen on lähes varmasti älykäs, koska minkä tahansa maisterin tai tohtorin tutkinnon läpäiseminen vaatii keskivertoa korkeamman älykkyyden. 

Sitten on täysin eri asia, mitä mieltä on näiden henkilöiden mielipiteistä tai näkemyksistä. Esim. mielestäni Halla-aholla on idioottimaisia mielipiteitä, mutta hän on kiistatta älykäs ihminen. 

Väärin. Kaikki nuo koulut on kylläkin suunniteltu ihan keskiverto älykkäälle.

Ei. Yliopistoja ei ole luotu keskivertoälykkäille ihmisille, vaan korkein akateeminen koulutus on luotu niille, joilla on parhaat edellytykset sen läpäisemiseen. Ammattikorkeat on suunnattu keskiverrommalle väestölle ja ammattikoulut sitten lopuille. Tietenkään tämä ei tarkoita sitä, että jokainen ammattikoulun käynyt on tyhmempi kuin yliopiston käynyt, koska ihmisillä on erilaisia mielenkiinnon kohteita ja elämäntilanteita, vaan kyse on koulutuksen vaativuudesta. 

Jokainen varmaan ymmärtää, että lähihoitajan, AMK-sairaanhoitajan ja lääkärin koulutusten vaatimustasot ovat erilaiset.

Ei, vaan yliopisto on luotu ihan keskivertoälykkäille. Jos se olisi luotu heille, joita ovat tätä älykkäämpiä, niin siellä kävisi vain hyvin pieni osa opiskelijoista, eivätkä opiskelijapaikat edes täyttyisi, koska suurin osa opiskelijoista ei täytä noita älykkyysvaatimuksia (älykkyys yli 125).

Yliopistoon muutenkin pääsee ihan lukion papereilla nuorena. Lukion paperit perustuu pitkälti kokonaan siihen, että miten hyvin muistaa, osaa opiskella ja osaa kirjoittaa ja yhdistää oppimansa tiedon. Siihen ei hirveästi älykkyyttä tarvita, siihen riittää juuri se keskivertoälykkyys.

Se, että osaat lukea kirjaa ja toistaa sieltä tietoa ei hirveästi osoita mistään muusta kuin siitä keskivertoälykkyydestä. Ei myöskään se, että "luomasi uusi tieto" eli periaatteessa se sama mitä olet lukenut, mutta nyt vain muotoilet sitä vähän eritavalla, ei myöskään kuvaa, että olisit äärettömän älykäs.

Mikä ihmeen 125? Mistä repäisit tämän täysin satunnaisen numeron? Tuollainen päästä keksittyjen numeroiden heittely faktoina on erinomainen tunnusmerkki kouluttamattomasta ja kriittiseen ajatteluun kykenemättömästä ihmisestä.

Toinen on sitten se, että kuvittelet tietäväsi jotain koulutuksesta, jota et ole selkeästi saanut. Sinulle on varmasti hirvittävän tärkeää uskotella itsellesi, että olisit kyllä pärjännyt yliopistossa, mutta et vain halunnut mennä sinne. Jaxuhalit sulle.   

125 älykkyysosamäärä taitaa olla vähän keskivertoa korkeampi. 

Sinä olet muuten ikävä ihminen.

- sivusta

125 on huomattavasti keskiarvoa korkeampi. Alle 5 % väestöstä yltää siihen. 

Ymmärrän, että totuus on välillä ikävää kuulla. 

Onpa erikoista kuulua 5% joukkoon edes jossain. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun puhuutaan hyvästä koulutuksesta älykkyyden merkkinä, silloin on tyhmyyskin-
samassa määritelty.
Kun älykkyys nähdään hyvänä, on pahakin heti selvänä.
 

Ei. Älykäs ihminen olisi ymmärtänyt, että määrittely ei mene noin. Se, että korkea koulutustaso on merkki älykkyydestä, koska korkea koulutus vaatii älykkyyttä ei tarkoita sitä, että alhainen koulutustaso on merkki tyhmyydestä. Siihen, että ihminen ei hakeudu korkeakouluun on paljon muitakin mahdollisia syitä kuin se, että älykkyys ei riitä. 

Tuo sinun kommenttisi kyllä täysi tyhmyyden määritelmän...

Ei se ihan näin mene. Suomen korkein mitattu älykkyysosamäärä on amislaisella kultaseppä Marko Mäkelällä. Kyllähän kouluttautumaton ihminen voi olla huippuälykäs. 

Marko Mäkelä ei ole "amislainen", vaan korkeakoulutettu ihminen. 

Bill Gatesillä on älykkyysosamäärä n. 160, eikä hänellä ole mitään yliopistotutkintoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap ei itse ole kouluttautunut, ja sen huomaa. Jos nimittäin olisit, niin tietäisit, että se että kykenee suorittamaan sen korkeamman koulutuksen, vaatii tietyn älykkyyden. 

Niin, vaatii ihan pelkästään sen keskivertoälykkyyden. Ei tee heistä ikävä kyllä yhtään älykkäämpää, kuin muistakaan ihmisistä.

Jos lukee matematiikkaa, teoreettista fysiikkaa, teknillistä fysiikkaa tai sähkötekniikkaa yliopistolla, esimerkiksi, niin silloin tarvitaan kyllä kunnolla älykkyysosamäärääkin. 

Miten keskivertoälykäs ei suoriutuisi noista alueista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kouluttamaton voi olla älykäs, mutta pitkälle kouluttautunut ihminen on lähes varmasti älykäs, koska minkä tahansa maisterin tai tohtorin tutkinnon läpäiseminen vaatii keskivertoa korkeamman älykkyyden. 

Sitten on täysin eri asia, mitä mieltä on näiden henkilöiden mielipiteistä tai näkemyksistä. Esim. mielestäni Halla-aholla on idioottimaisia mielipiteitä, mutta hän on kiistatta älykäs ihminen. 

Väärin. Kaikki nuo koulut on kylläkin suunniteltu ihan keskiverto älykkäälle.

Ei. Yliopistoja ei ole luotu keskivertoälykkäille ihmisille, vaan korkein akateeminen koulutus on luotu niille, joilla on parhaat edellytykset sen läpäisemiseen. Ammattikorkeat on suunnattu keskiverrommalle väestölle ja ammattikoulut sitten lopuille. Tietenkään tämä ei tarkoita sitä, että jokainen ammattikoulun käynyt on tyhmempi kuin yliopiston käynyt, koska ihmisillä on erilaisia mielenkiinnon kohteita ja elämäntilanteita, vaan kyse on koulutuksen vaativuudesta. 

Jokainen varmaan ymmärtää, että lähihoitajan, AMK-sairaanhoitajan ja lääkärin koulutusten vaatimustasot ovat erilaiset.

Yhdysvalloissa kandintutkintoa (college) opiskelevien keskimääräinen ÄO on 102 (tutkinnon suorittaneilla 108). Valintakriteereihin perustuvassa koulutuksessa lukema on 101-110 ja tiukkoihin valintakriteereihin perustuvassa 106-116. Eli yliopistoissa ollaan keskimäärin vähän keskitason yläpuolella ÄO:llä mitattavassa älykkyydessä. Opintomenestystä selittävät älykkyyttä paremmin persoonallisuuden piirteet (esim. sinnikkyys, kiinnostus alaan), sosioekonominen tausta jne., vaikka toki ÄO:llä mitattavasta älykkyydestäkin on hyötyä opiskelussa.

Keskivertoälykkyys pyörii siinä 100-115 nykyään, varsinkin maissa, joissa on laaja koulutus ja koulutuksen mahdollisuus kaikille. Sellainen selkeästi kertovertaista ihmistä älykkäämpi alkaa vasta siellä 125-> eteenpäin ja tämä taso nousee joka vuosi.

Ei pyöri. Et taida ymmärtää, miten äo toimii. Populaation keski-äo on aina 100.

Okei, kerro miten se toimii, kerta väität tietävän miten se toimii enemmän kuin minä. Ja omin sanoin.

Keski-äo on gaussin käyrän korkeimmassa kohdassa, sille pisteelle annetaan arvoksi 100. Keskihajonnan arvona Suomessa käytetään lukua 15, ja keskihajonnan sisään mahtuu muistaakseni vajaa 70% koko populaatiosta. 

Jos äo:si eroaa 15 pisteen verran siitä sadan keskiarvosta, niin kuulut joko ylimmän tai alimman 15% joukkoon. 

Pisteen tarkkuudella en näe pointtia lähteä selittämään, tuon pitäisi riittää. 

Kävit siis googlettamassa asian ja kirjoitit uudessa muodossa, mitä google antoi. Et siis kertonut omin sanoin. Siksihän sulla meni noin kauan kirjoittaa, mitä googlen tekoäly antaa ekaksi sulle vastauksena. Mutta sulta jäi kokonaan lukematta kaikki se tieto, mitä se antaa.

En. Nämä opetettiin lukiossa, yleistietoa. 

Googlettamalla olisin tietysti kirjoittanut nopeammin, itse kirjoittaessa täytyi jäsennellä ajatukset siten, että sinäkin ymmärrät. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Henkilö ei ole älykäs, jos hänellä ei ole koulutusta eikä hän ole elämässä menestynyt.

Äitis ei ollut älykäs, kun sinua teki🤭

Kovinkaan monen tässä ketjussa kirjoittavan äiti ei sitä ollut. Ihmeellistä vänkäämistä ja itsensä nostamista, aikuiset ihmiset 

Se on se ego joka saa ihmisen haluamaan olla niin jotenkin erikoinen ja ihmeellinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun puhuutaan hyvästä koulutuksesta älykkyyden merkkinä, silloin on tyhmyyskin-
samassa määritelty.
Kun älykkyys nähdään hyvänä, on pahakin heti selvänä.
 

Ei. Älykäs ihminen olisi ymmärtänyt, että määrittely ei mene noin. Se, että korkea koulutustaso on merkki älykkyydestä, koska korkea koulutus vaatii älykkyyttä ei tarkoita sitä, että alhainen koulutustaso on merkki tyhmyydestä. Siihen, että ihminen ei hakeudu korkeakouluun on paljon muitakin mahdollisia syitä kuin se, että älykkyys ei riitä. 

Tuo sinun kommenttisi kyllä täysi tyhmyyden määritelmän...

Ei se ihan näin mene. Suomen korkein mitattu älykkyysosamäärä on amislaisella kultaseppä Marko Mäkelällä. Kyllähän kouluttautumaton ihminen voi olla huippuälykäs. 

Eikö kultasepällä ole mitään koulutusta? Entä onko kultaseppyys kyseisen henkilön koko elämä? Jo älykkyyden mittauttaminen osoittaa, ettei näin ole.

Ne älykkyystestit, jotka julkisuudessa näkyvät muistuttavat olemukseltaan sukupuolettomia liikennemerkkejä. Niiden tulee sopia jokaiselle, mikseivät ne sovi kenellekään. Matemaattisen päättelykyvyn lisäksi ne eivät tunnu mittaavan mitään, miksi en vaivaudu niiden parissa. Miksi toistaa samaa jatkuvalla syötöllä, saaden jatkuvasti vähän parempia tuloksia taidon karttuessa? Se ei korreloi älykkyyden kanssa mitenkään, ei ainakaan positiivisessa mielessä.

Tuolla kyseisellä kultasepällä on korkeakoulutus.