Lue keskustelun säännöt.
Älykkyys ja koulutus ovat eri asioita. Se, että on pitkälle kouluttautunut, ei tarkoita, että ihminen on älykäs.
Kommentit (175)
Vierailija kirjoitti:
AP on oikeassa sikäli, että kaikki älykkäät eivät kouluttaudu pitkälle. Kaikki pitkälle kouluttautuneet eivät ole huippuälykkäitä, mutta yleensä keskivertoa älykkäämpiä kyllä. Motivoituneet ja hyvän muistin omaavat keskivertoälyiset myös voivat hankkia akateemisen koulutuksen. Mutta tyhmä ei menesty koulussa. Pitkälle kouluttautunut ei siis voi olla tyhmä sikäli kun tyhmyydellä tarkoitetaan matalaa älykkyysosamäärä.
Kukaan ei kuitenkaan täällä osaa määritellä sitä, mikä tekee yhdestä älykkään. Mikä on älykkään ja keskivertoihmisen ero?
Jokainen on mielestään älykäs ja heidän mielestään kaikki muut ovat tyhmiä. Mutta jos jokainen on mielestään älykäs, niin silloin kaikki ovat älykkäitä eikä kukaan ole tyhmä.
Keskivertoälykäs kykenee kuitenkin kouluttautumaan jopa lääkäriksi, koska koulumenestys on enemmän sidoksissa vanhempien varallisuuteen kuin mihinkään muuhun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun puhuutaan hyvästä koulutuksesta älykkyyden merkkinä, silloin on tyhmyyskin-
samassa määritelty.
Kun älykkyys nähdään hyvänä, on pahakin heti selvänä.
Ei. Älykäs ihminen olisi ymmärtänyt, että määrittely ei mene noin. Se, että korkea koulutustaso on merkki älykkyydestä, koska korkea koulutus vaatii älykkyyttä ei tarkoita sitä, että alhainen koulutustaso on merkki tyhmyydestä. Siihen, että ihminen ei hakeudu korkeakouluun on paljon muitakin mahdollisia syitä kuin se, että älykkyys ei riitä.
Tuo sinun kommenttisi kyllä täysi tyhmyyden määritelmän...
Olet ymmärtänyt kommenttini aivan oikein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluttamaton voi olla älykäs, mutta pitkälle kouluttautunut ihminen on lähes varmasti älykäs, koska minkä tahansa maisterin tai tohtorin tutkinnon läpäiseminen vaatii keskivertoa korkeamman älykkyyden.
Sitten on täysin eri asia, mitä mieltä on näiden henkilöiden mielipiteistä tai näkemyksistä. Esim. mielestäni Halla-aholla on idioottimaisia mielipiteitä, mutta hän on kiistatta älykäs ihminen.
Väärin. Kaikki nuo koulut on kylläkin suunniteltu ihan keskiverto älykkäälle.
Ei. Yliopistoja ei ole luotu keskivertoälykkäille ihmisille, vaan korkein akateeminen koulutus on luotu niille, joilla on parhaat edellytykset sen läpäisemiseen. Ammattikorkeat on suunnattu keskiverrommalle väestölle ja ammattikoulut sitten lopuille. Tietenkään tämä ei tarkoita sitä, että jokainen ammattikoulun käynyt on tyhmempi kuin yliopiston käynyt, koska ihmisillä on erilaisia mielenkiinnon kohteita ja elämäntilanteita, vaan kyse on koulutuksen vaativuudesta.
Jokainen varmaan ymmärtää, että lähihoitajan, AMK-sairaanhoitajan ja lääkärin koulutusten vaatimustasot ovat erilaiset.
Yhdysvalloissa kandintutkintoa (college) opiskelevien keskimääräinen ÄO on 102 (tutkinnon suorittaneilla 108). Valintakriteereihin perustuvassa koulutuksessa lukema on 101-110 ja tiukkoihin valintakriteereihin perustuvassa 106-116. Eli yliopistoissa ollaan keskimäärin vähän keskitason yläpuolella ÄO:llä mitattavassa älykkyydessä. Opintomenestystä selittävät älykkyyttä paremmin persoonallisuuden piirteet (esim. sinnikkyys, kiinnostus alaan), sosioekonominen tausta jne., vaikka toki ÄO:llä mitattavasta älykkyydestäkin on hyötyä opiskelussa.
Keskivertoälykkyys pyörii siinä 100-115 nykyään, varsinkin maissa, joissa on laaja koulutus ja koulutuksen mahdollisuus kaikille. Sellainen selkeästi kertovertaista ihmistä älykkäämpi alkaa vasta siellä 125-> eteenpäin ja tämä taso nousee joka vuosi.
Ei pyöri. Et taida ymmärtää, miten äo toimii. Populaation keski-äo on aina 100.
Okei, kerro miten se toimii, kerta väität tietävän miten se toimii enemmän kuin minä. Ja omin sanoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP on oikeassa sikäli, että kaikki älykkäät eivät kouluttaudu pitkälle. Kaikki pitkälle kouluttautuneet eivät ole huippuälykkäitä, mutta yleensä keskivertoa älykkäämpiä kyllä. Motivoituneet ja hyvän muistin omaavat keskivertoälyiset myös voivat hankkia akateemisen koulutuksen. Mutta tyhmä ei menesty koulussa. Pitkälle kouluttautunut ei siis voi olla tyhmä sikäli kun tyhmyydellä tarkoitetaan matalaa älykkyysosamäärä.
Kukaan ei kuitenkaan täällä osaa määritellä sitä, mikä tekee yhdestä älykkään. Mikä on älykkään ja keskivertoihmisen ero?
Jokainen on mielestään älykäs ja heidän mielestään kaikki muut ovat tyhmiä. Mutta jos jokainen on mielestään älykäs, niin silloin kaikki ovat älykkäitä eikä kukaan ole tyhmä.
Keskivertoälykäs kykenee kuitenkin kouluttautumaan jopa lääkäriksi, koska koulumenestys on enemmän sidoksissa vanhempien varallisuuteen kuin mihinkään muuhun.
Älykkään aivoissa on enemmän prosessointikykyä kuin tyhmemmän. Yksinkertaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun puhuutaan hyvästä koulutuksesta älykkyyden merkkinä, silloin on tyhmyyskin-
samassa määritelty.
Kun älykkyys nähdään hyvänä, on pahakin heti selvänä.
Mitä yritit sanoa? Pidätkö typeryyttä jotenkin mainiona piirteenä ihmisessä?
Typerys ei selviydy edes toisen asteen koulutuksesta. Korkea-asteelle hänen kykynsä eivät riitä. Laura Huhtasaarta ja Otto Mereä sekä Tere Sammallahtea jaksan aina ihmetellä, mutta heidän käytöksensä selittyy ehkä persoonallisuushäiriöillä.
Älykäs voi olla ilkeä ja julma, hän voi myös olla sen verran typerä ja harkitsematon että syyllistyy rikoksiin kuten J. Halla-aho.
Mutta älyltään matala ei lähtökohtaisesti suoriudu toisen eikä korkea-asteen opinnoista.
Persuissa on puolueista eniten pelkän peruskoulun käyneitä ja samasta syystä työttömyys ja rikollisuus on heillä yleisempää kuin muiden puolueiden äänestäjillä. Jopa PS:n kansanedustajista moni tuli eduskuntaan kortistosta. Äänestäjät äänestävät kaltaisiaan.
Niinpä tuossa sakissa pääsee heittämällä puolue-eliittiin vain sillä, että on rääväsuinen tutkinnon suorittaja. Kts. Mämämäkelän Jani. Ei tarvitse olla työhistoriaa eikä meriittejä, kts. Riikka Purra. Riittää kun on kirjoitellut Scriptaan psykoosipäissään ampumafantasioita.
Aika typerää tekstiä. Persujen kansanedustajista on useita tohtoritason ihmisiä ja muutoinkin on vaikea ymmärtää, miksi älykäs ihminen haluaisi vähä-älyisiä kehitysmaalaisia tänne Suomeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Henkilö ei ole älykäs, jos hänellä ei ole koulutusta eikä hän ole elämässä menestynyt.
Mutta voiko ammatin tai koulutuksen perusteella nähdä, onko henkilö menestynyt.
Minkäkin olen vailla koulutusta oleva osa-aikainen vahtimestari mutta jo kouluaikoina tuli matikan stipendi ja numero/talousosaamien oli sillä tasolla, että ensiasunnonkin ostin velatta!!!???
Talousosaamisesi selvästi ei ole kovin hyvää, jos ilman asuntolainaa menit ostamaan....
Tai sitten hän osasi sijoittaa tuottavammin, korkeammalla tuotolla. Kyse on taas suhteellisuudesta: kannattaako maksaa asuntolainan korkoa vai panna raha kasvamaan korkoa korolle ja tehdä käteiskauppa.
On huomioitava korkotaso, sijoitustuotto ja inflaatio.
Niin, onko sulla omistusasunto vai asutko vuokralla?
No eihän hän niitä rahoja sijoittanut jos asunnon niillä ilman velkaa osti, siihen asuntoon ne meni.
Siksi se laina otetaan, että ne rahat pystyy sijoittamaan vaikka rahaa olisikin.
Minulla on sekä omistuasunto että sijoituksia. Ja nimenomaan olisin myös pystynyt ostamaan velattomana, mutta on järkevämpää ottaa se laina.
En ole se jolle vastasit, enkä väitä olevani talousosaaja. Sivusta vain kysyn, että miten kukaan muu kuin rahoitusalan asiantuntija osaa sijoittaa asunnon hintaa vastaavan summan suuremmalla tuotolla kuin asuntolainan korko on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP on oikeassa sikäli, että kaikki älykkäät eivät kouluttaudu pitkälle. Kaikki pitkälle kouluttautuneet eivät ole huippuälykkäitä, mutta yleensä keskivertoa älykkäämpiä kyllä. Motivoituneet ja hyvän muistin omaavat keskivertoälyiset myös voivat hankkia akateemisen koulutuksen. Mutta tyhmä ei menesty koulussa. Pitkälle kouluttautunut ei siis voi olla tyhmä sikäli kun tyhmyydellä tarkoitetaan matalaa älykkyysosamäärä.
Kukaan ei kuitenkaan täällä osaa määritellä sitä, mikä tekee yhdestä älykkään. Mikä on älykkään ja keskivertoihmisen ero?
Jokainen on mielestään älykäs ja heidän mielestään kaikki muut ovat tyhmiä. Mutta jos jokainen on mielestään älykäs, niin silloin kaikki ovat älykkäitä eikä kukaan ole tyhmä.
Keskivertoälykäs kykenee kuitenkin kouluttautumaan jopa lääkäriksi, koska koulumenestys on enemmän sidoksissa vanhempien varallisuuteen kuin mihinkään muuhun.
Älykkään aivoissa on enemmän prosessointikykyä kuin tyhmemmän. Yksinkertaista.
Miten tämä mitataan tai osoitetaan? Mistä tiedät kuinka paljon prosessointikykyä on jonkun aivoissa, tai vaikka omassa päässäsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluttamaton voi olla älykäs, mutta pitkälle kouluttautunut ihminen on lähes varmasti älykäs, koska minkä tahansa maisterin tai tohtorin tutkinnon läpäiseminen vaatii keskivertoa korkeamman älykkyyden.
Sitten on täysin eri asia, mitä mieltä on näiden henkilöiden mielipiteistä tai näkemyksistä. Esim. mielestäni Halla-aholla on idioottimaisia mielipiteitä, mutta hän on kiistatta älykäs ihminen.
"kouluttautunut ihminen on lähes varmasti älykäs" Ei välttämättä hyvällä muistilla pääsee pitkälle.
Pelkkä hyvä muisti ei enää riitä yliopistossa. YO-kokeista sillä voi vielä vetää ällät.
Minja Koskela on lahjakas valehtelija talousasioissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun puhuutaan hyvästä koulutuksesta älykkyyden merkkinä, silloin on tyhmyyskin-
samassa määritelty.
Kun älykkyys nähdään hyvänä, on pahakin heti selvänä.
Mitä yritit sanoa? Pidätkö typeryyttä jotenkin mainiona piirteenä ihmisessä?
Typerys ei selviydy edes toisen asteen koulutuksesta. Korkea-asteelle hänen kykynsä eivät riitä. Laura Huhtasaarta ja Otto Mereä sekä Tere Sammallahtea jaksan aina ihmetellä, mutta heidän käytöksensä selittyy ehkä persoonallisuushäiriöillä.
Älykäs voi olla ilkeä ja julma, hän voi myös olla sen verran typerä ja harkitsematon että syyllistyy rikoksiin kuten J. Halla-aho.
Mutta älyltään matala ei lähtökohtaisesti suoriudu toisen eikä korkea-asteen opinnoista.
Persuissa on puolueista eniten pelkän peruskoulun käyneitä ja samasta syystä työttömyys ja rikollisuus on heillä yleisempää kuin muiden puolueiden äänestäjillä. Jopa PS:n kansanedustajista moni tuli eduskuntaan kortistosta. Äänestäjät äänestävät kaltaisiaan.
Niinpä tuossa sakissa pääsee heittämällä puolue-eliittiin vain sillä, että on rääväsuinen tutkinnon suorittaja. Kts. Mämämäkelän Jani. Ei tarvitse olla työhistoriaa eikä meriittejä, kts. Riikka Purra. Riittää kun on kirjoitellut Scriptaan psykoosipäissään ampumafantasioita.
Kannattaisi perehtyä asioihin ja tehdä itse taustatyö, ettei vaikuttaisi ihan täysin idi ootilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun puhuutaan hyvästä koulutuksesta älykkyyden merkkinä, silloin on tyhmyyskin-
samassa määritelty.
Kun älykkyys nähdään hyvänä, on pahakin heti selvänä.
Ei. Älykäs ihminen olisi ymmärtänyt, että määrittely ei mene noin. Se, että korkea koulutustaso on merkki älykkyydestä, koska korkea koulutus vaatii älykkyyttä ei tarkoita sitä, että alhainen koulutustaso on merkki tyhmyydestä. Siihen, että ihminen ei hakeudu korkeakouluun on paljon muitakin mahdollisia syitä kuin se, että älykkyys ei riitä.
Tuo sinun kommenttisi kyllä täysi tyhmyyden määritelmän...
Ei se ihan näin mene. Suomen korkein mitattu älykkyysosamäärä on amislaisella kultaseppä Marko Mäkelällä. Kyllähän kouluttautumaton ihminen voi olla huippuälykäs.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On älykkyyttä ja toinen juttu on sydämensivistys
Ap ei itse ole kouluttautunut, ja sen huomaa. Jos nimittäin olisit, niin tietäisit, että se että kykenee suorittamaan sen korkeamman koulutuksen, vaatii tietyn älykkyyden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos jokainen on "älykäs" sen takia, koska osaa jonkun oman mielenkiintonsa alueen hyvin, niin sittenhän kaikki ihmiset ovat älykkäitä, eikä tyhmiä ole olemassa.
Noin sitä tyhmä voi helpostikin ajatella.....
Mutta et "älykkäänä ihmisenä" kyennyt argumentoimaan paremmin.
Hyvä osoitus taas ihmisistä, jotka kuvittelevat olevansa älykkäitä, mutta eivät sitten sitä hirveästi ole.
Sitähän on tutkittu, että ihmiset, jotka ovat joko keskivertoälykkäitä tai vähemmän kuvittelevat olevansa älykkäämpiä, kuin oikeasti ovat.
Kuvasit Dunning & Kruger -efektin. Kun ihmisen äly ja tietopohja ei riitä itsereflektioon, hän kuvittelee tietävänsä kaiken.
Kun taas ihminen on syvästi perehtynyt johonkin, hän tajuaa miten vähän kuitenkaan lopulta tietää. Kyse on tiedon suhteellisuudesta ja kyvystä reflektioon.
Entä kun tuntuu sille, että kaikki nämä asiat ovat tuttuja ja siitä huolimatta on tietävinään ja osaavinaan melko paljon kaikenlaista ja lisäksi kykenee soveltamaan oppimaansa? Välillä huomaa olevansa soveltamisessaan täysin metsässä, mutta sen huomattuaan on jälleen oppinut jotain.
Voiko yllä oleva olla osaltaan selittävä tekijä sille, että nuoret pitävät aikuisia tietämättöminä ja aikuiset taas vanhuksia rasittavina? Tiedon ja taidon karttuessa yksityiskohdat menettävät merkitystä kokonaisuuksien tieltä. Nuorena tiesi, että piru lymyää yksityiskohdissa, kuten se tekeekin. Nyt ymmärtää paremmin, että asiat jotka tapahtuvat, tapahtuvat joidenkin tahdosta, yksityiskohtien ollessa pelkkiä keinoja sen saavuttamiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluttamaton voi olla älykäs, mutta pitkälle kouluttautunut ihminen on lähes varmasti älykäs, koska minkä tahansa maisterin tai tohtorin tutkinnon läpäiseminen vaatii keskivertoa korkeamman älykkyyden.
Sitten on täysin eri asia, mitä mieltä on näiden henkilöiden mielipiteistä tai näkemyksistä. Esim. mielestäni Halla-aholla on idioottimaisia mielipiteitä, mutta hän on kiistatta älykäs ihminen.
Väärin. Kaikki nuo koulut on kylläkin suunniteltu ihan keskiverto älykkäälle.
Ei. Yliopistoja ei ole luotu keskivertoälykkäille ihmisille, vaan korkein akateeminen koulutus on luotu niille, joilla on parhaat edellytykset sen läpäisemiseen. Ammattikorkeat on suunnattu keskiverrommalle väestölle ja ammattikoulut sitten lopuille. Tietenkään tämä ei tarkoita sitä, että jokainen ammattikoulun käynyt on tyhmempi kuin yliopiston käynyt, koska ihmisillä on erilaisia mielenkiinnon kohteita ja elämäntilanteita, vaan kyse on koulutuksen vaativuudesta.
Jokainen varmaan ymmärtää, että lähihoitajan, AMK-sairaanhoitajan ja lääkärin koulutusten vaatimustasot ovat erilaiset.
Yhdysvalloissa kandintutkintoa (college) opiskelevien keskimääräinen ÄO on 102 (tutkinnon suorittaneilla 108). Valintakriteereihin perustuvassa koulutuksessa lukema on 101-110 ja tiukkoihin valintakriteereihin perustuvassa 106-116. Eli yliopistoissa ollaan keskimäärin vähän keskitason yläpuolella ÄO:llä mitattavassa älykkyydessä. Opintomenestystä selittävät älykkyyttä paremmin persoonallisuuden piirteet (esim. sinnikkyys, kiinnostus alaan), sosioekonominen tausta jne., vaikka toki ÄO:llä mitattavasta älykkyydestäkin on hyötyä opiskelussa.
Keskivertoälykkyys pyörii siinä 100-115 nykyään, varsinkin maissa, joissa on laaja koulutus ja koulutuksen mahdollisuus kaikille. Sellainen selkeästi kertovertaista ihmistä älykkäämpi alkaa vasta siellä 125-> eteenpäin ja tämä taso nousee joka vuosi.
Ei pyöri. Et taida ymmärtää, miten äo toimii. Populaation keski-äo on aina 100.
Okei, kerro miten se toimii, kerta väität tietävän miten se toimii enemmän kuin minä. Ja omin sanoin.
Keski-äo on gaussin käyrän korkeimmassa kohdassa, sille pisteelle annetaan arvoksi 100. Keskihajonnan arvona Suomessa käytetään lukua 15, ja keskihajonnan sisään mahtuu muistaakseni vajaa 70% koko populaatiosta.
Jos äo:si eroaa 15 pisteen verran siitä sadan keskiarvosta, niin kuulut joko ylimmän tai alimman 15% joukkoon.
Pisteen tarkkuudella en näe pointtia lähteä selittämään, tuon pitäisi riittää.
Vierailija kirjoitti:
Ap ei itse ole kouluttautunut, ja sen huomaa. Jos nimittäin olisit, niin tietäisit, että se että kykenee suorittamaan sen korkeamman koulutuksen, vaatii tietyn älykkyyden.
Niin, vaatii ihan pelkästään sen keskivertoälykkyyden. Ei tee heistä ikävä kyllä yhtään älykkäämpää, kuin muistakaan ihmisistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP on oikeassa sikäli, että kaikki älykkäät eivät kouluttaudu pitkälle. Kaikki pitkälle kouluttautuneet eivät ole huippuälykkäitä, mutta yleensä keskivertoa älykkäämpiä kyllä. Motivoituneet ja hyvän muistin omaavat keskivertoälyiset myös voivat hankkia akateemisen koulutuksen. Mutta tyhmä ei menesty koulussa. Pitkälle kouluttautunut ei siis voi olla tyhmä sikäli kun tyhmyydellä tarkoitetaan matalaa älykkyysosamäärä.
Kukaan ei kuitenkaan täällä osaa määritellä sitä, mikä tekee yhdestä älykkään. Mikä on älykkään ja keskivertoihmisen ero?
Jokainen on mielestään älykäs ja heidän mielestään kaikki muut ovat tyhmiä. Mutta jos jokainen on mielestään älykäs, niin silloin kaikki ovat älykkäitä eikä kukaan ole tyhmä.
Keskivertoälykäs kykenee kuitenkin kouluttautumaan jopa lääkäriksi, koska koulumenestys on enemmän sidoksissa vanhempien varallisuuteen kuin mihinkään muuhun.
Höpsis. Älykkyys on yhteydessä varallisuuteen, älykäs kerää helpommin ja todennäköisemmin varallisuutta. Ja älykkyys periytyy. Eli älykkäät vanhemmat päätyvät usein varakkaiksi ja saavat yleensä älykkäitä lapsia, jotka taas pystyvät esimerkiksi pääsemään lääkikseen ja suorittamaan lääkärin tutkinnon.
Vierailija kirjoitti:
Kaverini on ylioppilas ja on maamme johtavia it-asiantuntijoita. Toinen on rakennusmestari ja johtaa yhtä euroopan suurinta kiinteistösijoitusyhtiötä Lontoossa.
Vain tyhmien tarttee opiskella.
Sekunnin pikahaku kertoi, että tuo rakennusmestari on opiskellut MBA-tutkinnon Aalto-yliopistossa. Muista kertoa hänelle, että hän on mielestäsi tyhmä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Henkilö ei ole älykäs, jos hänellä ei ole koulutusta eikä hän ole elämässä menestynyt.
Mutta voiko ammatin tai koulutuksen perusteella nähdä, onko henkilö menestynyt.
Minkäkin olen vailla koulutusta oleva osa-aikainen vahtimestari mutta jo kouluaikoina tuli matikan stipendi ja numero/talousosaamien oli sillä tasolla, että ensiasunnonkin ostin velatta!!!???
Talousosaamisesi selvästi ei ole kovin hyvää, jos ilman asuntolainaa menit ostamaan....
Tai sitten hän osasi sijoittaa tuottavammin, korkeammalla tuotolla. Kyse on taas suhteellisuudesta: kannattaako maksaa asuntolainan korkoa vai panna raha kasvamaan korkoa korolle ja tehdä käteiskauppa.
On huomioitava korkotaso, sijoitustuotto ja inflaatio.
Niin, onko sulla omistusasunto vai asutko vuokralla?
No eihän hän niitä rahoja sijoittanut jos asunnon niillä ilman velkaa osti, siihen asuntoon ne meni.
Siksi se laina otetaan, että ne rahat pystyy sijoittamaan vaikka rahaa olisikin.
Minulla on sekä omistuasunto että sijoituksia. Ja nimenomaan olisin myös pystynyt ostamaan velattomana, mutta on järkevämpää ottaa se laina.
En ole se jolle vastasit, enkä väitä olevani talousosaaja. Sivusta vain kysyn, että miten kukaan muu kuin rahoitusalan asiantuntija osaa sijoittaa asunnon hintaa vastaavan summan suuremmalla tuotolla kuin asuntolainan korko on?
Ihan vain ottamalla asioista selvää. Sijoittaminen normaalilla tuotolla ei ole vaikeaa.
Koulutus maksaa itsensä takaisin. Koulutettu saa enemmän palkkaa kuin kouluttamaton samassa työssä.