Lue keskustelun säännöt.
Älykkyys ja koulutus ovat eri asioita. Se, että on pitkälle kouluttautunut, ei tarkoita, että ihminen on älykäs.
Kommentit (175)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Persuissa näkee esimerkkejä siitä, miten apinakin pystyy taitavamman opiskelijan gradun plagioimalla suorittamaan tutkinnon, mutta normaalit ihmiset selviytyvät noin 110 ÄO:lla kunniakkaasti maisterin tutkinnosta. eli alle tuon ei juurikaan löydy väkeä korkeakoulutetuista.
Sosiopatia on sitten erikseen; sitä esiintyy helvetisti oikeistolaisilla.
On tutkittu ja todistettu, että matala ÄO johtaa äärioikeistolaisuuteen. Niinpä natsiloisissa onkin kahdenlaista porukkaa: älykkäitä sotiopaatteja puolue-eliitissä ja kehitysvammaisen tasoisia ruohonjuuressa. Vain ensimmäiset hyötyvät tekemästään politiikasta ja jälkimmäisille riittää rasistinen ja fasistinen öyhöttäminen.
Lähde: Bright minds and dark attitudes: lower cognitive ability predicts greater prejudice through right-wing ideology and low intergroup contact
Gordon Hodson et al., Michael A Busseri. 2012
Suurin osa huippuälykkäistä on silti ei-vasemmistolaisia. Tyypillinen mensalainen on suomensuomalainen mies, joka on diplomi-insinööri koulutukseltaan ja äänestää vaaleissa oikeistoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluttamaton voi olla älykäs, mutta pitkälle kouluttautunut ihminen on lähes varmasti älykäs, koska minkä tahansa maisterin tai tohtorin tutkinnon läpäiseminen vaatii keskivertoa korkeamman älykkyyden.
Sitten on täysin eri asia, mitä mieltä on näiden henkilöiden mielipiteistä tai näkemyksistä. Esim. mielestäni Halla-aholla on idioottimaisia mielipiteitä, mutta hän on kiistatta älykäs ihminen.
Väärin. Kaikki nuo koulut on kylläkin suunniteltu ihan keskiverto älykkäälle.
Ei. Yliopistoja ei ole luotu keskivertoälykkäille ihmisille, vaan korkein akateeminen koulutus on luotu niille, joilla on parhaat edellytykset sen läpäisemiseen. Ammattikorkeat on suunnattu keskiverrommalle väestölle ja ammattikoulut sitten lopuille. Tietenkään tämä ei tarkoita sitä, että jokainen ammattikoulun käynyt on tyhmempi kuin yliopiston käynyt, koska ihmisillä on erilaisia mielenkiinnon kohteita ja elämäntilanteita, vaan kyse on koulutuksen vaativuudesta.
Jokainen varmaan ymmärtää, että lähihoitajan, AMK-sairaanhoitajan ja lääkärin koulutusten vaatimustasot ovat erilaiset.
Ei, vaan yliopisto on luotu ihan keskivertoälykkäille. Jos se olisi luotu heille, joita ovat tätä älykkäämpiä, niin siellä kävisi vain hyvin pieni osa opiskelijoista, eivätkä opiskelijapaikat edes täyttyisi, koska suurin osa opiskelijoista ei täytä noita älykkyysvaatimuksia (älykkyys yli 125).
Yliopistoon muutenkin pääsee ihan lukion papereilla nuorena. Lukion paperit perustuu pitkälti kokonaan siihen, että miten hyvin muistaa, osaa opiskella ja osaa kirjoittaa ja yhdistää oppimansa tiedon. Siihen ei hirveästi älykkyyttä tarvita, siihen riittää juuri se keskivertoälykkyys.
Se, että osaat lukea kirjaa ja toistaa sieltä tietoa ei hirveästi osoita mistään muusta kuin siitä keskivertoälykkyydestä. Ei myöskään se, että "luomasi uusi tieto" eli periaatteessa se sama mitä olet lukenut, mutta nyt vain muotoilet sitä vähän eritavalla, ei myöskään kuvaa, että olisit äärettömän älykäs.
Mikä ihmeen 125? Mistä repäisit tämän täysin satunnaisen numeron? Tuollainen päästä keksittyjen numeroiden heittely faktoina on erinomainen tunnusmerkki kouluttamattomasta ja kriittiseen ajatteluun kykenemättömästä ihmisestä.
Toinen on sitten se, että kuvittelet tietäväsi jotain koulutuksesta, jota et ole selkeästi saanut. Sinulle on varmasti hirvittävän tärkeää uskotella itsellesi, että olisit kyllä pärjännyt yliopistossa, mutta et vain halunnut mennä sinne. Jaxuhalit sulle.
Vierailija kirjoitti:
Kouluttamaton voi olla älykäs, mutta pitkälle kouluttautunut ihminen on lähes varmasti älykäs, koska minkä tahansa maisterin tai tohtorin tutkinnon läpäiseminen vaatii keskivertoa korkeamman älykkyyden.
Sitten on täysin eri asia, mitä mieltä on näiden henkilöiden mielipiteistä tai näkemyksistä. Esim. mielestäni Halla-aholla on idioottimaisia mielipiteitä, mutta hän on kiistatta älykäs ihminen.
Maistereiden taso on laskenut viime vuosina. Väitöskirjan tekeminen edellyttää kyllä jo keskimääräistä korkeampaa älykkyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Henkilö ei ole älykäs, jos hänellä ei ole koulutusta eikä hän ole elämässä menestynyt.
Mutta voiko ammatin tai koulutuksen perusteella nähdä, onko henkilö menestynyt.
Minkäkin olen vailla koulutusta oleva osa-aikainen vahtimestari mutta jo kouluaikoina tuli matikan stipendi ja numero/talousosaamien oli sillä tasolla, että ensiasunnonkin ostin velatta!!!???
Talousosaamisesi selvästi ei ole kovin hyvää, jos ilman asuntolainaa menit ostamaan....
Mikä kellekin on mielenrauhan hintalappu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Henkilö ei ole älykäs, jos hänellä ei ole koulutusta eikä hän ole elämässä menestynyt.
Mutta voiko ammatin tai koulutuksen perusteella nähdä, onko henkilö menestynyt.
Minkäkin olen vailla koulutusta oleva osa-aikainen vahtimestari mutta jo kouluaikoina tuli matikan stipendi ja numero/talousosaamien oli sillä tasolla, että ensiasunnonkin ostin velatta!!!???
Talousosaamisesi selvästi ei ole kovin hyvää, jos ilman asuntolainaa menit ostamaan....
Tai sitten hän osasi sijoittaa tuottavammin, korkeammalla tuotolla. Kyse on taas suhteellisuudesta: kannattaako maksaa asuntolainan korkoa vai panna raha kasvamaan korkoa korolle ja tehdä käteiskauppa.
On huomioitava korkotaso, sijoitustuotto ja inflaatio.
Niin, onko sulla omistusasunto vai asutko vuokralla?
No eihän hän niitä rahoja sijoittanut jos asunnon niillä ilman velkaa osti, siihen asuntoon ne meni.
Siksi se laina otetaan, että ne rahat pystyy sijoittamaan vaikka rahaa olisikin.
Minulla on sekä omistuasunto että sijoituksia. Ja nimenomaan olisin myös pystynyt ostamaan velattomana, mutta on järkevämpää ottaa se laina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun puhuutaan hyvästä koulutuksesta älykkyyden merkkinä, silloin on tyhmyyskin-
samassa määritelty.
Kun älykkyys nähdään hyvänä, on pahakin heti selvänä.
Mitä yritit sanoa? Pidätkö typeryyttä jotenkin mainiona piirteenä ihmisessä?
Typerys ei selviydy edes toisen asteen koulutuksesta. Korkea-asteelle hänen kykynsä eivät riitä. Laura Huhtasaarta ja Otto Mereä sekä Tere Sammallahtea jaksan aina ihmetellä, mutta heidän käytöksensä selittyy ehkä persoonallisuushäiriöillä.
Älykäs voi olla ilkeä ja julma, hän voi myös olla sen verran typerä ja harkitsematon että syyllistyy rikoksiin kuten J. Halla-aho.
Mutta älyltään matala ei lähtökohtaisesti suoriudu toisen eikä korkea-asteen opinnoista.
Persuissa on puolueista eniten pelkän peruskoulun käyneitä ja samasta syystä työttömyys ja rikollisuus on heillä yleisempää kuin muiden puolueiden äänestäjillä. Jopa PS:n kansanedustajista moni tuli eduskuntaan kortistosta. Äänestäjät äänestävät kaltaisiaan.
Niinpä tuossa sakissa pääsee heittämällä puolue-eliittiin vain sillä, että on rääväsuinen tutkinnon suorittaja. Kts. Mämämäkelän Jani. Ei tarvitse olla työhistoriaa eikä meriittejä, kts. Riikka Purra. Riittää kun on kirjoitellut Scriptaan psykoosipäissään ampumafantasioita.
Tietty älykkyystaso tosin vaaditaan, että kykenee käymään ns. tavallista koulua. Lisäksi esim. matematiikan opiskelu kehittää loogista ajattelukykyä, mitä pidetään yhtenä älykkyyden osa-alueena.
Mutta totta kai on niin, että opiskelu lisää osaamista, taitoja ja tietoja, mitkä ovat eri asia kuin älykkyys.
Älykkyys tosin helpottaa ja nopeuttaa oppimista, mutta vähäisemmalläkin älykkyydellä pärjää ja menestyy, jos on motivaatiota ja jaksaa päntätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluttamaton voi olla älykäs, mutta pitkälle kouluttautunut ihminen on lähes varmasti älykäs, koska minkä tahansa maisterin tai tohtorin tutkinnon läpäiseminen vaatii keskivertoa korkeamman älykkyyden.
Sitten on täysin eri asia, mitä mieltä on näiden henkilöiden mielipiteistä tai näkemyksistä. Esim. mielestäni Halla-aholla on idioottimaisia mielipiteitä, mutta hän on kiistatta älykäs ihminen.
Väärin. Kaikki nuo koulut on kylläkin suunniteltu ihan keskiverto älykkäälle.
Ei. Yliopistoja ei ole luotu keskivertoälykkäille ihmisille, vaan korkein akateeminen koulutus on luotu niille, joilla on parhaat edellytykset sen läpäisemiseen. Ammattikorkeat on suunnattu keskiverrommalle väestölle ja ammattikoulut sitten lopuille. Tietenkään tämä ei tarkoita sitä, että jokainen ammattikoulun käynyt on tyhmempi kuin yliopiston käynyt, koska ihmisillä on erilaisia mielenkiinnon kohteita ja elämäntilanteita, vaan kyse on koulutuksen vaativuudesta.
Jokainen varmaan ymmärtää, että lähihoitajan, AMK-sairaanhoitajan ja lääkärin koulutusten vaatimustasot ovat erilaiset.
Ei, vaan yliopisto on luotu ihan keskivertoälykkäille. Jos se olisi luotu heille, joita ovat tätä älykkäämpiä, niin siellä kävisi vain hyvin pieni osa opiskelijoista, eivätkä opiskelijapaikat edes täyttyisi, koska suurin osa opiskelijoista ei täytä noita älykkyysvaatimuksia (älykkyys yli 125).
Yliopistoon muutenkin pääsee ihan lukion papereilla nuorena. Lukion paperit perustuu pitkälti kokonaan siihen, että miten hyvin muistaa, osaa opiskella ja osaa kirjoittaa ja yhdistää oppimansa tiedon. Siihen ei hirveästi älykkyyttä tarvita, siihen riittää juuri se keskivertoälykkyys.
Se, että osaat lukea kirjaa ja toistaa sieltä tietoa ei hirveästi osoita mistään muusta kuin siitä keskivertoälykkyydestä. Ei myöskään se, että "luomasi uusi tieto" eli periaatteessa se sama mitä olet lukenut, mutta nyt vain muotoilet sitä vähän eritavalla, ei myöskään kuvaa, että olisit äärettömän älykäs.
Mikä ihmeen 125? Mistä repäisit tämän täysin satunnaisen numeron? Tuollainen päästä keksittyjen numeroiden heittely faktoina on erinomainen tunnusmerkki kouluttamattomasta ja kriittiseen ajatteluun kykenemättömästä ihmisestä.
Toinen on sitten se, että kuvittelet tietäväsi jotain koulutuksesta, jota et ole selkeästi saanut. Sinulle on varmasti hirvittävän tärkeää uskotella itsellesi, että olisit kyllä pärjännyt yliopistossa, mutta et vain halunnut mennä sinne. Jaxuhalit sulle.
Väität olevasi älykäs, mutta et ymmärrä edes mitä nuo numerot tarkoittavat?
Funtsiikohan koira koskaan että on tuo ihminen älykäs, oispa itsekkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluttamaton voi olla älykäs, mutta pitkälle kouluttautunut ihminen on lähes varmasti älykäs, koska minkä tahansa maisterin tai tohtorin tutkinnon läpäiseminen vaatii keskivertoa korkeamman älykkyyden.
Sitten on täysin eri asia, mitä mieltä on näiden henkilöiden mielipiteistä tai näkemyksistä. Esim. mielestäni Halla-aholla on idioottimaisia mielipiteitä, mutta hän on kiistatta älykäs ihminen.
Väärin. Kaikki nuo koulut on kylläkin suunniteltu ihan keskiverto älykkäälle.
Ei. Yliopistoja ei ole luotu keskivertoälykkäille ihmisille, vaan korkein akateeminen koulutus on luotu niille, joilla on parhaat edellytykset sen läpäisemiseen. Ammattikorkeat on suunnattu keskiverrommalle väestölle ja ammattikoulut sitten lopuille. Tietenkään tämä ei tarkoita sitä, että jokainen ammattikoulun käynyt on tyhmempi kuin yliopiston käynyt, koska ihmisillä on erilaisia mielenkiinnon kohteita ja elämäntilanteita, vaan kyse on koulutuksen vaativuudesta.
Jokainen varmaan ymmärtää, että lähihoitajan, AMK-sairaanhoitajan ja lääkärin koulutusten vaatimustasot ovat erilaiset.
Ei, vaan yliopisto on luotu ihan keskivertoälykkäille. Jos se olisi luotu heille, joita ovat tätä älykkäämpiä, niin siellä kävisi vain hyvin pieni osa opiskelijoista, eivätkä opiskelijapaikat edes täyttyisi, koska suurin osa opiskelijoista ei täytä noita älykkyysvaatimuksia (älykkyys yli 125).
Yliopistoon muutenkin pääsee ihan lukion papereilla nuorena. Lukion paperit perustuu pitkälti kokonaan siihen, että miten hyvin muistaa, osaa opiskella ja osaa kirjoittaa ja yhdistää oppimansa tiedon. Siihen ei hirveästi älykkyyttä tarvita, siihen riittää juuri se keskivertoälykkyys.
Se, että osaat lukea kirjaa ja toistaa sieltä tietoa ei hirveästi osoita mistään muusta kuin siitä keskivertoälykkyydestä. Ei myöskään se, että "luomasi uusi tieto" eli periaatteessa se sama mitä olet lukenut, mutta nyt vain muotoilet sitä vähän eritavalla, ei myöskään kuvaa, että olisit äärettömän älykäs.
Mikä ihmeen 125? Mistä repäisit tämän täysin satunnaisen numeron? Tuollainen päästä keksittyjen numeroiden heittely faktoina on erinomainen tunnusmerkki kouluttamattomasta ja kriittiseen ajatteluun kykenemättömästä ihmisestä.
Toinen on sitten se, että kuvittelet tietäväsi jotain koulutuksesta, jota et ole selkeästi saanut. Sinulle on varmasti hirvittävän tärkeää uskotella itsellesi, että olisit kyllä pärjännyt yliopistossa, mutta et vain halunnut mennä sinne. Jaxuhalit sulle.
125 älykkyysosamäärä taitaa olla vähän keskivertoa korkeampi.
Sinä olet muuten ikävä ihminen.
- sivusta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluttamaton voi olla älykäs, mutta pitkälle kouluttautunut ihminen on lähes varmasti älykäs, koska minkä tahansa maisterin tai tohtorin tutkinnon läpäiseminen vaatii keskivertoa korkeamman älykkyyden.
Sitten on täysin eri asia, mitä mieltä on näiden henkilöiden mielipiteistä tai näkemyksistä. Esim. mielestäni Halla-aholla on idioottimaisia mielipiteitä, mutta hän on kiistatta älykäs ihminen.
Väärin. Kaikki nuo koulut on kylläkin suunniteltu ihan keskiverto älykkäälle.
Ei. Yliopistoja ei ole luotu keskivertoälykkäille ihmisille, vaan korkein akateeminen koulutus on luotu niille, joilla on parhaat edellytykset sen läpäisemiseen. Ammattikorkeat on suunnattu keskiverrommalle väestölle ja ammattikoulut sitten lopuille. Tietenkään tämä ei tarkoita sitä, että jokainen ammattikoulun käynyt on tyhmempi kuin yliopiston käynyt, koska ihmisillä on erilaisia mielenkiinnon kohteita ja elämäntilanteita, vaan kyse on koulutuksen vaativuudesta.
Jokainen varmaan ymmärtää, että lähihoitajan, AMK-sairaanhoitajan ja lääkärin koulutusten vaatimustasot ovat erilaiset.
Yhdysvalloissa kandintutkintoa (college) opiskelevien keskimääräinen ÄO on 102 (tutkinnon suorittaneilla 108). Valintakriteereihin perustuvassa koulutuksessa lukema on 101-110 ja tiukkoihin valintakriteereihin perustuvassa 106-116. Eli yliopistoissa ollaan keskimäärin vähän keskitason yläpuolella ÄO:llä mitattavassa älykkyydessä. Opintomenestystä selittävät älykkyyttä paremmin persoonallisuuden piirteet (esim. sinnikkyys, kiinnostus alaan), sosioekonominen tausta jne., vaikka toki ÄO:llä mitattavasta älykkyydestäkin on hyötyä opiskelussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluttamaton voi olla älykäs, mutta pitkälle kouluttautunut ihminen on lähes varmasti älykäs, koska minkä tahansa maisterin tai tohtorin tutkinnon läpäiseminen vaatii keskivertoa korkeamman älykkyyden.
Sitten on täysin eri asia, mitä mieltä on näiden henkilöiden mielipiteistä tai näkemyksistä. Esim. mielestäni Halla-aholla on idioottimaisia mielipiteitä, mutta hän on kiistatta älykäs ihminen.
Väärin. Kaikki nuo koulut on kylläkin suunniteltu ihan keskiverto älykkäälle.
Ei. Yliopistoja ei ole luotu keskivertoälykkäille ihmisille, vaan korkein akateeminen koulutus on luotu niille, joilla on parhaat edellytykset sen läpäisemiseen. Ammattikorkeat on suunnattu keskiverrommalle väestölle ja ammattikoulut sitten lopuille. Tietenkään tämä ei tarkoita sitä, että jokainen ammattikoulun käynyt on tyhmempi kuin yliopiston käynyt, koska ihmisillä on erilaisia mielenkiinnon kohteita ja elämäntilanteita, vaan kyse on koulutuksen vaativuudesta.
Jokainen varmaan ymmärtää, että lähihoitajan, AMK-sairaanhoitajan ja lääkärin koulutusten vaatimustasot ovat erilaiset.
Ei, vaan yliopisto on luotu ihan keskivertoälykkäille. Jos se olisi luotu heille, joita ovat tätä älykkäämpiä, niin siellä kävisi vain hyvin pieni osa opiskelijoista, eivätkä opiskelijapaikat edes täyttyisi, koska suurin osa opiskelijoista ei täytä noita älykkyysvaatimuksia (älykkyys yli 125).
Yliopistoon muutenkin pääsee ihan lukion papereilla nuorena. Lukion paperit perustuu pitkälti kokonaan siihen, että miten hyvin muistaa, osaa opiskella ja osaa kirjoittaa ja yhdistää oppimansa tiedon. Siihen ei hirveästi älykkyyttä tarvita, siihen riittää juuri se keskivertoälykkyys.
Se, että osaat lukea kirjaa ja toistaa sieltä tietoa ei hirveästi osoita mistään muusta kuin siitä keskivertoälykkyydestä. Ei myöskään se, että "luomasi uusi tieto" eli periaatteessa se sama mitä olet lukenut, mutta nyt vain muotoilet sitä vähän eritavalla, ei myöskään kuvaa, että olisit äärettömän älykäs.
Mistäs hatusta sä nyt tuon 125 nykäisit? Keskivertoälykkyys populaatiossa on 100, ja normaaleina pidetään 90-109 välille sijoittuvia. (keskihajonta 15)
Vierailija kirjoitti:
Kun puhuutaan hyvästä koulutuksesta älykkyyden merkkinä, silloin on tyhmyyskin-
samassa määritelty.
Kun älykkyys nähdään hyvänä, on pahakin heti selvänä.
Ei. Älykäs ihminen olisi ymmärtänyt, että määrittely ei mene noin. Se, että korkea koulutustaso on merkki älykkyydestä, koska korkea koulutus vaatii älykkyyttä ei tarkoita sitä, että alhainen koulutustaso on merkki tyhmyydestä. Siihen, että ihminen ei hakeudu korkeakouluun on paljon muitakin mahdollisia syitä kuin se, että älykkyys ei riitä.
Tuo sinun kommenttisi kyllä täysi tyhmyyden määritelmän...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP on oikeassa sikäli, että kaikki älykkäät eivät kouluttaudu pitkälle. Kaikki pitkälle kouluttautuneet eivät ole huippuälykkäitä, mutta yleensä keskivertoa älykkäämpiä kyllä. Motivoituneet ja hyvän muistin omaavat keskivertoälyiset myös voivat hankkia akateemisen koulutuksen. Mutta tyhmä ei menesty koulussa. Pitkälle kouluttautunut ei siis voi olla tyhmä sikäli kun tyhmyydellä tarkoitetaan matalaa älykkyysosamäärä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluttamaton voi olla älykäs, mutta pitkälle kouluttautunut ihminen on lähes varmasti älykäs, koska minkä tahansa maisterin tai tohtorin tutkinnon läpäiseminen vaatii keskivertoa korkeamman älykkyyden.
Sitten on täysin eri asia, mitä mieltä on näiden henkilöiden mielipiteistä tai näkemyksistä. Esim. mielestäni Halla-aholla on idioottimaisia mielipiteitä, mutta hän on kiistatta älykäs ihminen.
Väärin. Kaikki nuo koulut on kylläkin suunniteltu ihan keskiverto älykkäälle.
Ei. Yliopistoja ei ole luotu keskivertoälykkäille ihmisille, vaan korkein akateeminen koulutus on luotu niille, joilla on parhaat edellytykset sen läpäisemiseen. Ammattikorkeat on suunnattu keskiverrommalle väestölle ja ammattikoulut sitten lopuille. Tietenkään tämä ei tarkoita sitä, että jokainen ammattikoulun käynyt on tyhmempi kuin yliopiston käynyt, koska ihmisillä on erilaisia mielenkiinnon kohteita ja elämäntilanteita, vaan kyse on koulutuksen vaativuudesta.
Jokainen varmaan ymmärtää, että lähihoitajan, AMK-sairaanhoitajan ja lääkärin koulutusten vaatimustasot ovat erilaiset.
Ei, vaan yliopisto on luotu ihan keskivertoälykkäille. Jos se olisi luotu heille, joita ovat tätä älykkäämpiä, niin siellä kävisi vain hyvin pieni osa opiskelijoista, eivätkä opiskelijapaikat edes täyttyisi, koska suurin osa opiskelijoista ei täytä noita älykkyysvaatimuksia (älykkyys yli 125).
Yliopistoon muutenkin pääsee ihan lukion papereilla nuorena. Lukion paperit perustuu pitkälti kokonaan siihen, että miten hyvin muistaa, osaa opiskella ja osaa kirjoittaa ja yhdistää oppimansa tiedon. Siihen ei hirveästi älykkyyttä tarvita, siihen riittää juuri se keskivertoälykkyys.
Se, että osaat lukea kirjaa ja toistaa sieltä tietoa ei hirveästi osoita mistään muusta kuin siitä keskivertoälykkyydestä. Ei myöskään se, että "luomasi uusi tieto" eli periaatteessa se sama mitä olet lukenut, mutta nyt vain muotoilet sitä vähän eritavalla, ei myöskään kuvaa, että olisit äärettömän älykäs.
Mikä ihmeen 125? Mistä repäisit tämän täysin satunnaisen numeron? Tuollainen päästä keksittyjen numeroiden heittely faktoina on erinomainen tunnusmerkki kouluttamattomasta ja kriittiseen ajatteluun kykenemättömästä ihmisestä.
Toinen on sitten se, että kuvittelet tietäväsi jotain koulutuksesta, jota et ole selkeästi saanut. Sinulle on varmasti hirvittävän tärkeää uskotella itsellesi, että olisit kyllä pärjännyt yliopistossa, mutta et vain halunnut mennä sinne. Jaxuhalit sulle.
125 älykkyysosamäärä taitaa olla vähän keskivertoa korkeampi.
Sinä olet muuten ikävä ihminen.
- sivusta
125 on huomattavasti keskiarvoa korkeampi. Alle 5 % väestöstä yltää siihen.
Ymmärrän, että totuus on välillä ikävää kuulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluttamaton voi olla älykäs, mutta pitkälle kouluttautunut ihminen on lähes varmasti älykäs, koska minkä tahansa maisterin tai tohtorin tutkinnon läpäiseminen vaatii keskivertoa korkeamman älykkyyden.
Sitten on täysin eri asia, mitä mieltä on näiden henkilöiden mielipiteistä tai näkemyksistä. Esim. mielestäni Halla-aholla on idioottimaisia mielipiteitä, mutta hän on kiistatta älykäs ihminen.
Väärin. Kaikki nuo koulut on kylläkin suunniteltu ihan keskiverto älykkäälle.
Ei. Yliopistoja ei ole luotu keskivertoälykkäille ihmisille, vaan korkein akateeminen koulutus on luotu niille, joilla on parhaat edellytykset sen läpäisemiseen. Ammattikorkeat on suunnattu keskiverrommalle väestölle ja ammattikoulut sitten lopuille. Tietenkään tämä ei tarkoita sitä, että jokainen ammattikoulun käynyt on tyhmempi kuin yliopiston käynyt, koska ihmisillä on erilaisia mielenkiinnon kohteita ja elämäntilanteita, vaan kyse on koulutuksen vaativuudesta.
Jokainen varmaan ymmärtää, että lähihoitajan, AMK-sairaanhoitajan ja lääkärin koulutusten vaatimustasot ovat erilaiset.
Yhdysvalloissa kandintutkintoa (college) opiskelevien keskimääräinen ÄO on 102 (tutkinnon suorittaneilla 108). Valintakriteereihin perustuvassa koulutuksessa lukema on 101-110 ja tiukkoihin valintakriteereihin perustuvassa 106-116. Eli yliopistoissa ollaan keskimäärin vähän keskitason yläpuolella ÄO:llä mitattavassa älykkyydessä. Opintomenestystä selittävät älykkyyttä paremmin persoonallisuuden piirteet (esim. sinnikkyys, kiinnostus alaan), sosioekonominen tausta jne., vaikka toki ÄO:llä mitattavasta älykkyydestäkin on hyötyä opiskelussa.
Keskivertoälykkyys pyörii siinä 100-115 nykyään, varsinkin maissa, joissa on laaja koulutus ja koulutuksen mahdollisuus kaikille. Sellainen selkeästi kertovertaista ihmistä älykkäämpi alkaa vasta siellä 125-> eteenpäin ja tämä taso nousee joka vuosi.
Kaverini on ylioppilas ja on maamme johtavia it-asiantuntijoita. Toinen on rakennusmestari ja johtaa yhtä euroopan suurinta kiinteistösijoitusyhtiötä Lontoossa.
Vain tyhmien tarttee opiskella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi älykäs jättäisi kouluttautumatta?
Harva lääkäri on älykäs, asioiden ulkoa opettelu ei sitä vaadi.
Lääketieteen koulutuksessa on niin paljo syvälle menevää mat/fys/kem/biokem/biologia, ja tietoa täytyy osata soveltaa, että ihan keskiverto ei pääse edes sisälle. Toki jos yrittää sisälle 7 kertaa ja pystyy opiskelemaan 7 vuotta pelkkää kandivaihetta... Normaalilla aikataululla ei ehdi sisäistää kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluttamaton voi olla älykäs, mutta pitkälle kouluttautunut ihminen on lähes varmasti älykäs, koska minkä tahansa maisterin tai tohtorin tutkinnon läpäiseminen vaatii keskivertoa korkeamman älykkyyden.
Sitten on täysin eri asia, mitä mieltä on näiden henkilöiden mielipiteistä tai näkemyksistä. Esim. mielestäni Halla-aholla on idioottimaisia mielipiteitä, mutta hän on kiistatta älykäs ihminen.
Väärin. Kaikki nuo koulut on kylläkin suunniteltu ihan keskiverto älykkäälle.
Ei. Yliopistoja ei ole luotu keskivertoälykkäille ihmisille, vaan korkein akateeminen koulutus on luotu niille, joilla on parhaat edellytykset sen läpäisemiseen. Ammattikorkeat on suunnattu keskiverrommalle väestölle ja ammattikoulut sitten lopuille. Tietenkään tämä ei tarkoita sitä, että jokainen ammattikoulun käynyt on tyhmempi kuin yliopiston käynyt, koska ihmisillä on erilaisia mielenkiinnon kohteita ja elämäntilanteita, vaan kyse on koulutuksen vaativuudesta.
Jokainen varmaan ymmärtää, että lähihoitajan, AMK-sairaanhoitajan ja lääkärin koulutusten vaatimustasot ovat erilaiset.
Yhdysvalloissa kandintutkintoa (college) opiskelevien keskimääräinen ÄO on 102 (tutkinnon suorittaneilla 108). Valintakriteereihin perustuvassa koulutuksessa lukema on 101-110 ja tiukkoihin valintakriteereihin perustuvassa 106-116. Eli yliopistoissa ollaan keskimäärin vähän keskitason yläpuolella ÄO:llä mitattavassa älykkyydessä. Opintomenestystä selittävät älykkyyttä paremmin persoonallisuuden piirteet (esim. sinnikkyys, kiinnostus alaan), sosioekonominen tausta jne., vaikka toki ÄO:llä mitattavasta älykkyydestäkin on hyötyä opiskelussa.
Keskivertoälykkyys pyörii siinä 100-115 nykyään, varsinkin maissa, joissa on laaja koulutus ja koulutuksen mahdollisuus kaikille. Sellainen selkeästi kertovertaista ihmistä älykkäämpi alkaa vasta siellä 125-> eteenpäin ja tämä taso nousee joka vuosi.
Ei pyöri. Et taida ymmärtää, miten äo toimii. Populaation keski-äo on aina 100.
Kumpaan ryhmään ajattelet itse kuuluvasi?