Lue keskustelun säännöt.
Älykkyys ja koulutus ovat eri asioita. Se, että on pitkälle kouluttautunut, ei tarkoita, että ihminen on älykäs.
Kommentit (421)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihana keskustelu. Keskustellaan älykkyydestä, mutta vain siitä älykkyydestä, jota korkeasti koulutetut ilmentää. Hohhoijaa taas kerran 🥱
Joo ja terveet ja hyväosaiset.
Sä et tiedä täällä keskustelevien taustoja.
Et mistään voi päätellä ollaanko täällä terveitä tai hyväosaisia, eikä kyllä sellaisista edes keskusteltu olla.
Tässä puhutaan tuhansien ihmisten ryhmistä ja niiden keskiarvoista, ei yhden ihmisen tilanteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kouluttamaton voi olla älykäs, mutta pitkälle kouluttautunut ihminen on lähes varmasti älykäs, koska minkä tahansa maisterin tai tohtorin tutkinnon läpäiseminen vaatii keskivertoa korkeamman älykkyyden.
Sitten on täysin eri asia, mitä mieltä on näiden henkilöiden mielipiteistä tai näkemyksistä. Esim. mielestäni Halla-aholla on idioottimaisia mielipiteitä, mutta hän on kiistatta älykäs ihminen.
Ei välttämättä. Ollessani yliopistolla, tiesin monta, jotka saivat paperit vain hengaamalla professorien kanssa ja lahjomalla heitä esim viinalla. Tentissä käytiin tietäen, mitä kysytään. Ihan hyvin saa maisterin tutkinnon keskivertoa himmeämmilläkin valoilla.
Muutenkin usein hyvä muisti on tärkeämpi kuin korkea äly.
Tämä on siis kommentti vain ja ainoastaan tuohon "vaatii keskivertoa korkeamman älykkyyden"-kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
En muuten jaksa lukea koko ketjua. Ainakin 6 ensimmäistä sivua on typerää jankkausta.
Ette ole päässeet sellaiseen oivallukseen, että älykäs voi olla sairas ja työkyvytön, ja siksi käynyt vaan jonkun paskakoulun jossa vaan masentunut lisää.
Itse olin nuorena todella näköalaton, nujerrettu, lytätty, ja täysillä uskoin olevani tyhmä ja huono.
Vasta aikuisena tehtiin Wais-testit ja olenkin keskimääräistä älykkäämpi.
Nyt on vähän myöhäistäkin se kouluttautuminen, rahoituksen ja tukien takia, ja alaa ei oikein löydy semmoista järkevää ja itselle sopivaa.
Aika yleinen adhd-aikuisen tarina. Valitettavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP on oikeassa sikäli, että kaikki älykkäät eivät kouluttaudu pitkälle. Kaikki pitkälle kouluttautuneet eivät ole huippuälykkäitä, mutta yleensä keskivertoa älykkäämpiä kyllä. Motivoituneet ja hyvän muistin omaavat keskivertoälyiset myös voivat hankkia akateemisen koulutuksen. Mutta tyhmä ei menesty koulussa. Pitkälle kouluttautunut ei siis voi olla tyhmä sikäli kun tyhmyydellä tarkoitetaan matalaa älykkyysosamäärä.
Kukaan ei kuitenkaan täällä osaa määritellä sitä, mikä tekee yhdestä älykkään. Mikä on älykkään ja keskivertoihmisen ero?
Jokainen on mielestään älykäs ja heidän mielestään kaikki muut ovat tyhmiä. Mutta jos jokainen on mielestään älykäs, niin silloin kaikki ovat älykkäitä eikä kukaan ole tyhmä.
Keskivertoälykäs kykenee kuitenkin kouluttautumaan jopa lääkäriksi, koska koulumenestys on enemmän sidoksissa vanhempien varallisuuteen kuin mihinkään muuhun.
Höpsis. Älykkyys on yhteydessä varallisuuteen, älykäs kerää helpommin ja todennäköisemmin varallisuutta. Ja älykkyys periytyy. Eli älykkäät vanhemmat päätyvät usein varakkaiksi ja saavat yleensä älykkäitä lapsia, jotka taas pystyvät esimerkiksi pääsemään lääkikseen ja suorittamaan lääkärin tutkinnon.
Geenit selittävät noin 20 % älykkyyseroista varhaislapsuudessa, mutta iän myötä ne selittävät 40-60 %. Eli käytännössä ns. paremmissa oloissa kasvaminen vaikuttaa aika paljon ÄO:lla mitattavaan älykkyyteen.
Puhut ristiin tuossa. Tuli varmaankin ajstuskatkos?
Ei, vaan kasvuympäristö vaikuttaa älykkyyden kehittymiseen. Tämä on todetty mm. kaksostutkimuksissa. Alkuperäinen teksti on suora lainaus Duodecim -sivustolta. Millä tavoin se on virheellinen?
Tätä opetettiin jo lukion psykologiassa edellisellä vuosituhannella.
Selvisin aivoverenvuodosta ja hypotermia 2:sta (treenionnettomuus ulkona pakkasessa).
Kuntoutuksen alussa äo oli 89, keskittyminen tosi heikko. Kotiutumisessa (2kk onnettomuudesta) se oli 108, ja vuositarkastuksessa yli 140. Ymmärrän älykkyydestä ja oppimisvaikeuksista nyt laajemman otannon pohjalta kuin vain yhtä älykkyyden otantaa ennen treenionnettomuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluttamaton voi olla älykäs, mutta pitkälle kouluttautunut ihminen on lähes varmasti älykäs, koska minkä tahansa maisterin tai tohtorin tutkinnon läpäiseminen vaatii keskivertoa korkeamman älykkyyden.
Sitten on täysin eri asia, mitä mieltä on näiden henkilöiden mielipiteistä tai näkemyksistä. Esim. mielestäni Halla-aholla on idioottimaisia mielipiteitä, mutta hän on kiistatta älykäs ihminen.
Riippuu alasta. Jos olet vaikkapa matematiikan tai teknillisen fysiikan tohtori, olet keskivertoa älykkäämpi.
Jos tohtorinhattu on vaikkapa sukupuolentutkimuksesta... nojaa. Ja useimmat maisterintutkinnot saa kasaan ihan satasen äo:lla.
Miten tulee suhtautua sellaisen kirjoittajan älykkyyteen, jolla levy on jumittanut paikalleen "Jos olet vaikkapa matematiikan tai teknillisen fysiikan tohtori, olet keskivertoa älykkäämpi"? Eikö älykkyyttä ole kyky varioida samaa asiaa, jotta mielenkiinto pysyy yllä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Itse asiassa eivät ole. C:n paperit tarkoittavat keskivertosuoriutumista ylioppilaskokeissa. Kokeisiin osallistuu kuitenkin valikoitunut joukko, koska suurin osa oppilaista, joilla on mahdollisuus peruskoulun arvosanojen perusteella päästä lukioon, menevät lukioon (tietenkin poikkeuksiakin on). Koska n. puolet peruskoululaisista menee lukioon, voi arvioida, että keskivertolukiolainen on huomattavasti älykkäämpi kuin ikäluokkansa keskiarvo."
C:n paperit ovat sitä 7, jos käytetään ala-asteiden arvoasteikkoja, ja on suht heikko suoritus. M:n on sitä keskiarvoa eli 8, E on 9 ja L on 10, eli paras.
C on sitä heikoimmassa päässä olevaa.
Olin yo-kirjoitusten aikaan aika huonossa jamassa henkisesti syystä x ja kirjoitukset meni miten meni. Tietty olisi voinut käydä myöhemmin korottamassa, mutta ei kiinnostanut, ja olin löytänyt työn, josta olin innostunut. Piti pitää vain välivuosi, mutta yksi asia johti toiseen ja sillä tiellä edelleen. Ai niin, Mensan testissä 118.
Niin, eli keskivertoälykkyys.
Ei.
118 äo kuuluu korkeimpaan 12 prosenttiin. Ei ole keskivertoa.
Miten sä et tajua näitä vaikka selvästi on selitetty?
Koska hän kuuluu alimpaan 12 prosenttiin ja kuvittelee itse olevansa keskiverto.
No sittenhän kaikki on nätisti tasapainossa ja voimme jatkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Itse asiassa eivät ole. C:n paperit tarkoittavat keskivertosuoriutumista ylioppilaskokeissa. Kokeisiin osallistuu kuitenkin valikoitunut joukko, koska suurin osa oppilaista, joilla on mahdollisuus peruskoulun arvosanojen perusteella päästä lukioon, menevät lukioon (tietenkin poikkeuksiakin on). Koska n. puolet peruskoululaisista menee lukioon, voi arvioida, että keskivertolukiolainen on huomattavasti älykkäämpi kuin ikäluokkansa keskiarvo."
C:n paperit ovat sitä 7, jos käytetään ala-asteiden arvoasteikkoja, ja on suht heikko suoritus. M:n on sitä keskiarvoa eli 8, E on 9 ja L on 10, eli paras.
C on sitä heikoimmassa päässä olevaa.
Ei ole. Arvosanat annetaan prosenttien mukaan.
Tavoitteellinen arvosanajakauma (suunnitelma)
• Laudatur (L): n. 5 % parhaista
• Eximia (E): n. 15 %
• Magna (M): n. 20 %
• Cum laude (C): n. 24 %
• Lubenter (B): n. 20 %
• Approbatur (A): n. 11 %
• Improbatur (I): n. 5 %
C:n paperit ovat kirjoittaneista keskiluokkaa. Ja lukioon tosiaan on jo valikoitunut älykkäämpiä enemmän, joten C:n kirjoittaneet ovat keskimääräistä älykkäämpiä.
Eihän tämä ole lainkaan totta? Lukioon voi päästä ihan niillä 6 papereilla, joten ei se kerro siitä, että olisi keskivertoa älykkäämpi. Nykyään lukioon pääsee, jos sinne haluaa mennä, on sitten arvosanat mitkä tahansa.
Ja C:n papreilla ei pääse mihinkään kouluun, johon oikeasti älykkäät ihmiset hakeutuvat. Joten näin ollen C:n paperit eivät todellakaan ole keskimääräistä älykkäämmän paperit, vaan huonommat.
Lukioon valikoituu älykkäämpiä huomattavasti enemmän kuin amikseen. Ja C:n papereilla todellakin pääsee lukemaan aineita joiden opiskelijat ovat älykkäitä. Silloinhan pitkä matematiikka on se tärkein. Jos muut aineet eivät kovin kiinnosta, mutta saat hyvän arvosanan pitkästä matematiikasta niin silloin sinulla voi hyvinkin olla C:n paperit. Pitkä matematiikka on se, jolla on eniten merkitystä, jollain ruotsilla taas juuri ei. Lisäksi äidinkieli ja esimerkiksi fysiikka auttavat.
Tuo kielii enemmän virheellisestä pisteytyksestä kuin matematiikan ylivoimaisuudesta ja kaikkivoipaisuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi älykäs jättäisi kouluttautumatta?
Jos olisit tarpeeksi älykäs niin et edes kysyisi näin tyhmiä
Älykäs ihminen kykenee vastaamaan tyhmemmän kysymykseen, mutta tyhmempi ei kykene vastaamaan älykkäämmän, paitsi kuin piikittelemällä ja pyrkimällä halveksimaan
sivustaseurannut
Älykäs ihminen myös ymmärtää että tyhmän kanssa on turha väitellä. Se on kuin pelaisi shakkia pulun kanssa. Pulu lentää shakkilaudalle, kaataa kaikki nappulat ja väittää voittaneensa. Paskantaa vielä laudalle lähtiessä.
Shakkilaudalle voi hyvin kaataa kaikki nappulat ja keskittyä johonkin merkitykselliseen. Shakki on kovasti yliarvostettu harrastus, jossa pelaamisen oppii melko helposti, strategiaakin viitsii hetken laatia, minkä jälkeen pitkäpiimäisyyteen ja pelin pelaamisen tuloksettomuuteen kyllästyy. Kun kaikki siirrot ovat ennalta määrättyjä ja alue vakio, älykäs ihminen nousee ajoissa pöydästä ja siirtyy kohti kehittävämpää tekemistä, kuten Vauvapalstalle kirjoitteluun. Täällä ei yllätykset lopu.
Pelkää alapeukkua? Onko täällä palstanviisaiden kokoontumisajoissa pelkkiä tosikkoja, joiden pyhää asiaa ja pätemisen välikappaletta on tullut tökittyä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluttamaton voi olla älykäs, mutta pitkälle kouluttautunut ihminen on lähes varmasti älykäs, koska minkä tahansa maisterin tai tohtorin tutkinnon läpäiseminen vaatii keskivertoa korkeamman älykkyyden.
Sitten on täysin eri asia, mitä mieltä on näiden henkilöiden mielipiteistä tai näkemyksistä. Esim. mielestäni Halla-aholla on idioottimaisia mielipiteitä, mutta hän on kiistatta älykäs ihminen.
Riippuu alasta. Jos olet vaikkapa matematiikan tai teknillisen fysiikan tohtori, olet keskivertoa älykkäämpi.
Jos tohtorinhattu on vaikkapa sukupuolentutkimuksesta... nojaa. Ja useimmat maisterintutkinnot saa kasaan ihan satasen äo:lla.
Miten tulee suhtautua sellaisen kirjoittajan älykkyyteen, jolla levy on jumittanut paikalleen "Jos olet vaikkapa matematiikan tai teknillisen fysiikan tohtori, olet keskivertoa älykkäämpi"? Eikö älykkyyttä ole kyky varioida samaa asiaa, jotta mielenkiinto pysyy yllä?
Tietyillä aloilla ei yksinkertaisesti pärjää ilman korkeaa älykkyyttä. Matemaattis-luonnontieteelliset alat korostuvat näissä, vaikka matemaattinen älykkyys on ainoastaan yksi älykkyyden osa-alue.
Se on kuitenkin niin syvällisesti yhteydessä abstraktiin ajatteluun, että korreloi vahvasti yleisen älykkyyden kanssa, kuten vaikka se, että puhuu sujuvasti useita kieliä.
On olemassa aloja, joilla voi tehdä vaikkapa runomuotoisen väitöskirjan tai väitöskirjatutkimuksen sukupuolirooleista tosi tv-ohjelmissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Itse asiassa eivät ole. C:n paperit tarkoittavat keskivertosuoriutumista ylioppilaskokeissa. Kokeisiin osallistuu kuitenkin valikoitunut joukko, koska suurin osa oppilaista, joilla on mahdollisuus peruskoulun arvosanojen perusteella päästä lukioon, menevät lukioon (tietenkin poikkeuksiakin on). Koska n. puolet peruskoululaisista menee lukioon, voi arvioida, että keskivertolukiolainen on huomattavasti älykkäämpi kuin ikäluokkansa keskiarvo."
C:n paperit ovat sitä 7, jos käytetään ala-asteiden arvoasteikkoja, ja on suht heikko suoritus. M:n on sitä keskiarvoa eli 8, E on 9 ja L on 10, eli paras.
C on sitä heikoimmassa päässä olevaa.
Ei ole. Arvosanat annetaan prosenttien mukaan.
Tavoitteellinen arvosanajakauma (suunnitelma)
• Laudatur (L): n. 5 % parhaista
• Eximia (E): n. 15 %
• Magna (M): n. 20 %
• Cum laude (C): n. 24 %
• Lubenter (B): n. 20 %
• Approbatur (A): n. 11 %
• Improbatur (I): n. 5 %
C:n paperit ovat kirjoittaneista keskiluokkaa. Ja lukioon tosiaan on jo valikoitunut älykkäämpiä enemmän, joten C:n kirjoittaneet ovat keskimääräistä älykkäämpiä.
Eihän tämä ole lainkaan totta? Lukioon voi päästä ihan niillä 6 papereilla, joten ei se kerro siitä, että olisi keskivertoa älykkäämpi. Nykyään lukioon pääsee, jos sinne haluaa mennä, on sitten arvosanat mitkä tahansa.
Ja C:n papreilla ei pääse mihinkään kouluun, johon oikeasti älykkäät ihmiset hakeutuvat. Joten näin ollen C:n paperit eivät todellakaan ole keskimääräistä älykkäämmän paperit, vaan huonommat.
Lukioon valikoituu älykkäämpiä huomattavasti enemmän kuin amikseen. Ja C:n papereilla todellakin pääsee lukemaan aineita joiden opiskelijat ovat älykkäitä. Silloinhan pitkä matematiikka on se tärkein. Jos muut aineet eivät kovin kiinnosta, mutta saat hyvän arvosanan pitkästä matematiikasta niin silloin sinulla voi hyvinkin olla C:n paperit. Pitkä matematiikka on se, jolla on eniten merkitystä, jollain ruotsilla taas juuri ei. Lisäksi äidinkieli ja esimerkiksi fysiikka auttavat.
Tuo kielii enemmän virheellisestä pisteytyksestä kuin matematiikan ylivoimaisuudesta ja kaikkivoipaisuudesta.
Tutkimus kertoo muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nykyään korkeakoulutettujen määrä Suomessa on 40%, mutta korkeakoulun pääsee läpi vain he, joilla on yli 110 äö. Ja jos vain noin 15-20% ihmisillä on yli 110 äö... Niin miten Suomessa 40% on korkeakoulutettuja?
Tuossa 40 prosentissa on mukana ammattikorkeakoulut. Tässä keskustelussa on puhuttu lähinnä tiedekorkeakoulujen vaatimustasosta. Ammattikorkeakoulut on suunnattu vähän eri kohderyhmälle.
Yliopistoon pääsee ihan C:n papereilla. Ihan samalla tasolla ovat, riippuen alasta. Ja vaikka ammattikorkeita otettaisiinkin pois, niin siltikään prosentit eivät täsmää, koska kaikki korkean älykkyyden omaavat henkilöt eivät mene yliopistoon.
Joten kumarrus ja kiitos, näin helppoa se oli täälläkin todistaa, että väittämä yliopistolaisten korkeasta älykkyydestä ei vain päde ellei suomalaiset olisi ylipäätänsä älykkäämpiä, kuin mitä vanhanaikainen käyrä antaa olettaa.
Lues toi toinen lausees uudestaan. Sit ihmeellisesti vastaat väitteisiin, joita kukaan ei oo esittänyt.
Väitän että oot 110% homo. Se ylimääränen kybä on sun peräberberissä.Täällä nimenomaan väitettiin, että yliopiston läpipääsemiseen tarvitaan reilusti yli perusälykkyyden, eli yli 110.
Nyt vaan tulee taas se perus paniikki, kun joku todistaa oman väittämän vääräksi.
Ei väitetty. Täällä sanottiin, että keskimäärin yliopistolta valmistuneet ovat keskivertoa älykkäämpiä.
Niin, eli yli 110. Toistit sen mitä minä sanoin, mutta eri sanoin.
Keskivertoälykkyys yhäkin on sen 100. Normaaliksi älykkyydeksi luetaan 90-109.
Suomessa joo.
Ei kaikkialla...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Itse asiassa eivät ole. C:n paperit tarkoittavat keskivertosuoriutumista ylioppilaskokeissa. Kokeisiin osallistuu kuitenkin valikoitunut joukko, koska suurin osa oppilaista, joilla on mahdollisuus peruskoulun arvosanojen perusteella päästä lukioon, menevät lukioon (tietenkin poikkeuksiakin on). Koska n. puolet peruskoululaisista menee lukioon, voi arvioida, että keskivertolukiolainen on huomattavasti älykkäämpi kuin ikäluokkansa keskiarvo."
C:n paperit ovat sitä 7, jos käytetään ala-asteiden arvoasteikkoja, ja on suht heikko suoritus. M:n on sitä keskiarvoa eli 8, E on 9 ja L on 10, eli paras.
C on sitä heikoimmassa päässä olevaa.
Ei ole. Arvosanat annetaan prosenttien mukaan.
Tavoitteellinen arvosanajakauma (suunnitelma)
• Laudatur (L): n. 5 % parhaista
• Eximia (E): n. 15 %
• Magna (M): n. 20 %
• Cum laude (C): n. 24 %
• Lubenter (B): n. 20 %
• Approbatur (A): n. 11 %
• Improbatur (I): n. 5 %
C:n paperit ovat kirjoittaneista keskiluokkaa. Ja lukioon tosiaan on jo valikoitunut älykkäämpiä enemmän, joten C:n kirjoittaneet ovat keskimääräistä älykkäämpiä.
Eihän tämä ole lainkaan totta? Lukioon voi päästä ihan niillä 6 papereilla, joten ei se kerro siitä, että olisi keskivertoa älykkäämpi. Nykyään lukioon pääsee, jos sinne haluaa mennä, on sitten arvosanat mitkä tahansa.
Ja C:n papreilla ei pääse mihinkään kouluun, johon oikeasti älykkäät ihmiset hakeutuvat. Joten näin ollen C:n paperit eivät todellakaan ole keskimääräistä älykkäämmän paperit, vaan huonommat.
Lukioon valikoituu älykkäämpiä huomattavasti enemmän kuin amikseen. Ja C:n papereilla todellakin pääsee lukemaan aineita joiden opiskelijat ovat älykkäitä. Silloinhan pitkä matematiikka on se tärkein. Jos muut aineet eivät kovin kiinnosta, mutta saat hyvän arvosanan pitkästä matematiikasta niin silloin sinulla voi hyvinkin olla C:n paperit. Pitkä matematiikka on se, jolla on eniten merkitystä, jollain ruotsilla taas juuri ei. Lisäksi äidinkieli ja esimerkiksi fysiikka auttavat.
Tuo kielii enemmän virheellisestä pisteytyksestä kuin matematiikan ylivoimaisuudesta ja kaikkivoipaisuudesta.
Tutkimus kertoo muuta.
Mikä ihmeen tutkimus?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käytämme kaikki lopulta vain murto-osan aivokapasiteetistamme, joten kieltämättä tavisälykkyydellä voi päästä todella pitkälle. Ihminen on huomattavasti monimutkaisempi kokonaisuus kuin mitä yksittäisen kuviotestin tulos kertoo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Itse asiassa eivät ole. C:n paperit tarkoittavat keskivertosuoriutumista ylioppilaskokeissa. Kokeisiin osallistuu kuitenkin valikoitunut joukko, koska suurin osa oppilaista, joilla on mahdollisuus peruskoulun arvosanojen perusteella päästä lukioon, menevät lukioon (tietenkin poikkeuksiakin on). Koska n. puolet peruskoululaisista menee lukioon, voi arvioida, että keskivertolukiolainen on huomattavasti älykkäämpi kuin ikäluokkansa keskiarvo."
C:n paperit ovat sitä 7, jos käytetään ala-asteiden arvoasteikkoja, ja on suht heikko suoritus. M:n on sitä keskiarvoa eli 8, E on 9 ja L on 10, eli paras.
C on sitä heikoimmassa päässä olevaa.
Olin yo-kirjoitusten aikaan aika huonossa jamassa henkisesti syystä x ja kirjoitukset meni miten meni. Tietty olisi voinut käydä myöhemmin korottamassa, mutta ei kiinnostanut, ja olin löytänyt työn, josta olin innostunut. Piti pitää vain välivuosi, mutta yksi asia johti toiseen ja sillä tiellä edelleen. Ai niin, Mensan testissä 118.
Olet älyn suhteen onnekas. Juuri tuollaisilla tuloksilla yksilö on yleensä menestynyt urallaan ja muutenkin elämässä. Kun älykkyyttä on liikaa, tulee mukana myös yleensä jotain problematiikkaa. Itselläni valitettavati näin. Toki siitä on hyötyäkin. M52
Hämmästyn usein siitä, miten yksinkertaisilla ideoilla yrittäjät menestyvät. Se menestyminen ei ole helppoa, eikä tule itsestään, mutta itse liikeidea on enimmäkseen todella yksinkertainen, miksi se varmasti toimiikin.
Idea voi olla yksinkertainen, mutta sen onnistunut toteuttaminen vaatiikin jo aivan eri asioita: kovaa työtä, osaamista, markkinointia, pitkäjänteisyyttä, riskinsietokykyä, oikeita päätöksiä ja kykyä ratkaista ongelmia. Vaikeinta on saada se toimimaan käytännössä, löytää asiakkaat, rakentaa kannattava liiketoiminta ja pärjätä kilpailussa.
Lisään yhden komponentin, joka on onni. Onneakin tarvitaan jotta menestytään. Monimutkaisemmin ajatteleva on jo etukäteen miettinyt mistä saada asiakkaansa ja millä kilpailueduilla asiakkaita houkuttelee. Sitten yhtälöön on yhdistetty kaikki muut luettelemasi asiat, minkä jälkeen summasta on vähennetty nykyinen palkka. Lopputuloksena aivan liian harva yrittää. Se onnistuvakin yrittäjä aloittaa melko pian positiivisella rahavirralla, tai on entinen yrittäjä vuoden sisällä.
Jos se kotiläksynsä tehnyt todella ryhtyy yrittäjäksi, hänkin yllättyy melo pian siitä, miten kaikki hienot laskelmat ja suunnitelmat voi yrittäjäksi ryhtymisen päätöksen jälkeen heittää romukoppaan ja aloittaa uusien muokkaamisen kun komponentti ”todellisuus” tuli lisättyä yhtälöön.
Vierailija kirjoitti:
Mä tein kerran netissä älykkyystestin. Oli joku englanninkielinen sivusto.
Testin lopussa oli jokeritehtävä, joka varmisti äo:n olevan ilmeisen hyvällä tolalla, koska saadakseni testituloksen olisi pitänyt maksaa.
En tietenkään maksanut. Joku matalaotsaisempi olisi ehkä haksahtanut.
Yksikään nettitesti ei ole pätevä älykkyystesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En muuten jaksa lukea koko ketjua. Ainakin 6 ensimmäistä sivua on typerää jankkausta.
Ette ole päässeet sellaiseen oivallukseen, että älykäs voi olla sairas ja työkyvytön, ja siksi käynyt vaan jonkun paskakoulun jossa vaan masentunut lisää.
Itse olin nuorena todella näköalaton, nujerrettu, lytätty, ja täysillä uskoin olevani tyhmä ja huono.
Vasta aikuisena tehtiin Wais-testit ja olenkin keskimääräistä älykkäämpi.
Nyt on vähän myöhäistäkin se kouluttautuminen, rahoituksen ja tukien takia, ja alaa ei oikein löydy semmoista järkevää ja itselle sopivaa.
Aika yleinen adhd-aikuisen tarina. Valitettavasti.
Itseasiassa minulla ei ole adhd, sekin tutkittiin.
Kyllä asioista selviäminen kertoo myös siitä älykkyydestä. Jos aina vain masentuu eikä pääse missään eteenpäin, niin ei silloin ole korkea älykkyys. Se älykkyyshän nimenomaan kertoo siitä, miten paljon kykenee muokkaamaan myös omaa elämää ja menestymään.
Vierailija kirjoitti:
Mä tein kerran netissä älykkyystestin. Oli joku englanninkielinen sivusto.
Testin lopussa oli jokeritehtävä, joka varmisti äo:n olevan ilmeisen hyvällä tolalla, koska saadakseni testituloksen olisi pitänyt maksaa.
En tietenkään maksanut. Joku matalaotsaisempi olisi ehkä haksahtanut.
Nuo netin "älykkyystestit" ovat tietojenkalastelua. Ne ovat tarkoituksella tehty helpoiksi ja antavat hyviä tuloksia jotta ihmiset niitä jakaisivat eteenpäin.
Siellä nakutetaan hyödyllisten hölmöjen avulla rahaa, mitään oikeaa tietoa ne eivät kenellekään älykkyydestä anna.
Kyllä näin ehdottomasti on. Vain Persuista jankkaajien keskuudessa saadaan merkityksellistä keskustelua aikaiseksi, kuten vaikka ihailemalla toisten sutkautuksia ja lisäämällä kontekstiin sana "Persu". Kovasti yritän, mutta en yletä joukkoon jaloon.