Lue keskustelun säännöt.
Älykkyys ja koulutus ovat eri asioita. Se, että on pitkälle kouluttautunut, ei tarkoita, että ihminen on älykäs.
Kommentit (429)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluttamaton voi olla älykäs, mutta pitkälle kouluttautunut ihminen on lähes varmasti älykäs, koska minkä tahansa maisterin tai tohtorin tutkinnon läpäiseminen vaatii keskivertoa korkeamman älykkyyden.
Sitten on täysin eri asia, mitä mieltä on näiden henkilöiden mielipiteistä tai näkemyksistä. Esim. mielestäni Halla-aholla on idioottimaisia mielipiteitä, mutta hän on kiistatta älykäs ihminen.
Riippuu alasta. Jos olet vaikkapa matematiikan tai teknillisen fysiikan tohtori, olet keskivertoa älykkäämpi.
Jos tohtorinhattu on vaikkapa sukupuolentutkimuksesta... nojaa. Ja useimmat maisterintutkinnot saa kasaan ihan satasen äo:lla.
Miten tulee suhtautua sellaisen kirjoittajan älykkyyteen, jolla levy on jumittanut paikalleen "Jos olet vaikkapa matematiikan tai teknillisen fysiikan tohtori, olet keskivertoa älykkäämpi"? Eikö älykkyyttä ole kyky varioida samaa asiaa, jotta mielenkiinto pysyy yllä?
Tietyillä aloilla ei yksinkertaisesti pärjää ilman korkeaa älykkyyttä. Matemaattis-luonnontieteelliset alat korostuvat näissä, vaikka matemaattinen älykkyys on ainoastaan yksi älykkyyden osa-alue.
Se on kuitenkin niin syvällisesti yhteydessä abstraktiin ajatteluun, että korreloi vahvasti yleisen älykkyyden kanssa, kuten vaikka se, että puhuu sujuvasti useita kieliä.
On olemassa aloja, joilla voi tehdä vaikkapa runomuotoisen väitöskirjan tai väitöskirjatutkimuksen sukupuolirooleista tosi tv-ohjelmissa.
Osaatko itse mitään luettelemistasi aiheista, vai kirjoitteletko puhtaasti oletuksistasi? Onnistuisiko runomuotoinen pro gradu sukupuolirooleista tosi-tv ohjelmissa? Ehkä onnistuisikin, mikäli hallitset runomitan ja olet edes alkeellisesti perehtynyt aiheeseen. Pro Gradu ei ole mitään muuta kuin todiste siitä, että hallitset muodon tarpeeksi hyvin. Sisällöllä ei juuri ole merkitystä, mihin kieltämättä petyin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihana keskustelu. Keskustellaan älykkyydestä, mutta vain siitä älykkyydestä, jota korkeasti koulutetut ilmentää. Hohhoijaa taas kerran 🥱
Joo ja terveet ja hyväosaiset.
Ei, vaan keskiarvot ja keskimääräisyydet. Yksilöistä ei tässä keskustelussa ole puhuttu, yksilö nyt voi olla mitä vain, tietysti. Yksilöistä nyt tällaisessa yhteydessä ei ole mitään järkeä jutella.
Ootpa tyhmä, kun et edes aloitusta lukenut.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä asioista selviäminen kertoo myös siitä älykkyydestä. Jos aina vain masentuu eikä pääse missään eteenpäin, niin ei silloin ole korkea älykkyys. Se älykkyyshän nimenomaan kertoo siitä, miten paljon kykenee muokkaamaan myös omaa elämää ja menestymään.
Teoreettisesta älykkyydestä ei ole oikein kenellekään hyötyä ellei kykene saamaan ajatuksiaan edes paperille sillä tavalla, että joku vaivautuisi lukemaan ne.
Vierailija kirjoitti:
En muuten jaksa lukea koko ketjua. Ainakin 6 ensimmäistä sivua on typerää jankkausta.
Ette ole päässeet sellaiseen oivallukseen, että älykäs voi olla sairas ja työkyvytön, ja siksi käynyt vaan jonkun paskakoulun jossa vaan masentunut lisää.
Itse olin nuorena todella näköalaton, nujerrettu, lytätty, ja täysillä uskoin olevani tyhmä ja huono.
Vasta aikuisena tehtiin Wais-testit ja olenkin keskimääräistä älykkäämpi.
Nyt on vähän myöhäistäkin se kouluttautuminen, rahoituksen ja tukien takia, ja alaa ei oikein löydy semmoista järkevää ja itselle sopivaa.
Ihan alusta lähtien (jopa niiden ensimmäisten kuuden sivun aikana) tässä keskustelussa on ollut kaikille selvää, että kouluttamattomuus ei tarkoita automaattisesti alhaista älykkyysosamäärää. Tässä on keskusteltu siitä, tarkoittaako korkea koulutus automaattisesti keskimääräistä korkeampaa älykkyysosamäärää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluttamaton voi olla älykäs, mutta pitkälle kouluttautunut ihminen on lähes varmasti älykäs, koska minkä tahansa maisterin tai tohtorin tutkinnon läpäiseminen vaatii keskivertoa korkeamman älykkyyden.
Sitten on täysin eri asia, mitä mieltä on näiden henkilöiden mielipiteistä tai näkemyksistä. Esim. mielestäni Halla-aholla on idioottimaisia mielipiteitä, mutta hän on kiistatta älykäs ihminen.
Ei välttämättä. Ollessani yliopistolla, tiesin monta, jotka saivat paperit vain hengaamalla professorien kanssa ja lahjomalla heitä esim viinalla. Tentissä käytiin tietäen, mitä kysytään. Ihan hyvin saa maisterin tutkinnon keskivertoa himmeämmilläkin valoilla.
Muutenkin usein hyvä muisti on tärkeämpi kuin korkea äly.
Tämä on siis kommentti vain ja ainoastaan tuohon "vaatii keskivertoa korkeamman älykkyyden"-kohtaan.
Lahjomalla professoreja viinalla? En tiedä, saattoiko joskus villillä 60-70-luvuilla olla tällaisiakin professoreja, eli uskon korkeintaan jos olet joku 80-vuotias 😀
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä asioista selviäminen kertoo myös siitä älykkyydestä. Jos aina vain masentuu eikä pääse missään eteenpäin, niin ei silloin ole korkea älykkyys. Se älykkyyshän nimenomaan kertoo siitä, miten paljon kykenee muokkaamaan myös omaa elämää ja menestymään.
Teoreettisesta älykkyydestä ei ole oikein kenellekään hyötyä ellei kykene saamaan ajatuksiaan edes paperille sillä tavalla, että joku vaivautuisi lukemaan ne.
Ei taida olla älykkyys sitä, että lukeeko joku tekstisi vai ei, muussa tapauksessa koko vauvapalsta olisi täynnä niitä 180IQ neroja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihana keskustelu. Keskustellaan älykkyydestä, mutta vain siitä älykkyydestä, jota korkeasti koulutetut ilmentää. Hohhoijaa taas kerran 🥱
Joo ja terveet ja hyväosaiset.
Sä et tiedä täällä keskustelevien taustoja.
Et mistään voi päätellä ollaanko täällä terveitä tai hyväosaisia, eikä kyllä sellaisista edes keskusteltu olla.
Tässä puhutaan tuhansien ihmisten ryhmistä ja niiden keskiarvoista, ei yhden ihmisen tilanteesta.
Esimerkiksi siitä voi päätellä että terve ja hyväosainen puhuu, kun tälle ei pieneen mieleen läikähdä, että joskus opiskelumenestykseen voi vaikuttaa muutkin asiat kuin äly tai ahkeruus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä asioista selviäminen kertoo myös siitä älykkyydestä. Jos aina vain masentuu eikä pääse missään eteenpäin, niin ei silloin ole korkea älykkyys. Se älykkyyshän nimenomaan kertoo siitä, miten paljon kykenee muokkaamaan myös omaa elämää ja menestymään.
Teoreettisesta älykkyydestä ei ole oikein kenellekään hyötyä ellei kykene saamaan ajatuksiaan edes paperille sillä tavalla, että joku vaivautuisi lukemaan ne.
Tämän oivaltaminen on todella monelle älyteoreetikolle tekemätön paikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En muuten jaksa lukea koko ketjua. Ainakin 6 ensimmäistä sivua on typerää jankkausta.
Ette ole päässeet sellaiseen oivallukseen, että älykäs voi olla sairas ja työkyvytön, ja siksi käynyt vaan jonkun paskakoulun jossa vaan masentunut lisää.
Itse olin nuorena todella näköalaton, nujerrettu, lytätty, ja täysillä uskoin olevani tyhmä ja huono.
Vasta aikuisena tehtiin Wais-testit ja olenkin keskimääräistä älykkäämpi.
Nyt on vähän myöhäistäkin se kouluttautuminen, rahoituksen ja tukien takia, ja alaa ei oikein löydy semmoista järkevää ja itselle sopivaa.
Itse olen hyvin, hyvin akateemisen ja korkeasti koulutetun suvun musta lammas. Miksi? Vanhempani olivat työssäkäyviä ja menestyneitä alkkiksia ja vaikka elämä näytti ulospäin loisteliaalta, niin kotona olikin sitten hel vet ti irrallaan. Ei vaan ollut koskaan voimia oikein mihinkään sen jälkeen. Ihan ok elämää silti elän, kun sain itseni edes jotenkin jaloilleni.
Ihmisellä ei välttämättä ole voimia opiskella, mutta se ei tarkoita että olisi tyhmä.
Tyhmät ihmiset olettaa, että jokaisella on samat voimavarat ja jaksaminen. Se kun ei näy päälle päin mitä taakkaa toinen voi kantaa, ja mitä selviytymistaistelua käy.
Ihmisen vointi voi olla vaihtelevaa, ja ihminen voi yrittää nousta jaloilleen monta kertaa, vain tullakseen paiskatuksi uudelleen maahan.
Kun viimein on kursinut itsensä kasaan, niin juna menikin jo ja kaikki paikat on jo varatut.
Osittain totta kyllä, mutta toisaalta mielestäni älykkyyteen kuuluu myös se, että osaa hakea apua ja hyödyntää erilaisia selviytymiskeinoja mahdollisimman hyvin. Esimerkiksi vastoinkäymisten yhteydessä ihminen voi analysoida tilannettaan, tunnistaa omat toimintatapansa, oppia kokemuksistaan ja etsiä uusia ratkaisuja ongelmiinsa. Älykäs ihminen ymmärtää hakea apua oikeista paikoista, hyödyntää itsehoitokeinoja, tunnistaa omat rajansa ja mukauttaa toimintaansa tilanteen vaatimalla tavalla.
Luuletko etten ole hakenut apua jo teininä?
Luuletko etten ole yrittänyt mitään itse tehdä?
Luuletko että en ole yrittänyt ja yrittänyt?
Luuletko tietäväsi minua paremmin asiani?
Luuletko että avunsaanti on ollut aina helppoa ja Luuletko että joku lääkkeillä ihmisen lamauttaminen edes on mitään apua.
Luuletko tietäväsi millaista on yrittää sairaana taistella näissä byrokraattien ja lääketeollisuuden paskaverkoissa?
Ja olla kusipäiden sylkykuppina ja itseään tyhmempien kuvitelmia kuunnella, jossa he luulee että roolit on toisinpäin.
Joo kyllä olen katkera.
Joo ja en jaksa kuunnella hyväosaisten lässytystä.
No näin itsekin kroonisesti sairaana ymmärrän varsin hyvin. Ja jos olisin tyhmempi mitä olen niin taatusti mulla olisi vielä huomattavasti vaikeammin asiat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En muuten jaksa lukea koko ketjua. Ainakin 6 ensimmäistä sivua on typerää jankkausta.
Ette ole päässeet sellaiseen oivallukseen, että älykäs voi olla sairas ja työkyvytön, ja siksi käynyt vaan jonkun paskakoulun jossa vaan masentunut lisää.
Itse olin nuorena todella näköalaton, nujerrettu, lytätty, ja täysillä uskoin olevani tyhmä ja huono.
Vasta aikuisena tehtiin Wais-testit ja olenkin keskimääräistä älykkäämpi.
Nyt on vähän myöhäistäkin se kouluttautuminen, rahoituksen ja tukien takia, ja alaa ei oikein löydy semmoista järkevää ja itselle sopivaa.
Ihan alusta lähtien (jopa niiden ensimmäisten kuuden sivun aikana) tässä keskustelussa on ollut kaikille selvää, että kouluttamattomuus ei tarkoita automaattisesti alhaista älykkyysosamäärää. Tässä on keskusteltu siitä, tarkoittaako korkea koulutus automaattisesti keskimääräistä korkeampaa älykkyysosamäärää.
Ei ole ollut kaikille selvää. Älä puhu pskaa.
Vierailija kirjoitti:
Selvisin aivoverenvuodosta ja hypotermia 2:sta (treenionnettomuus ulkona pakkasessa).
Kuntoutuksen alussa äo oli 89, keskittyminen tosi heikko. Kotiutumisessa (2kk onnettomuudesta) se oli 108, ja vuositarkastuksessa yli 140. Ymmärrän älykkyydestä ja oppimisvaikeuksista nyt laajemman otannon pohjalta kuin vain yhtä älykkyyden otantaa ennen treenionnettomuutta.
Syövän sairastanut täällä, ja sytostaatit vaikuttivat todella paljon älykkyyteen. Ymmärrän jopa jossain määrin ihmisiä joilla menee hermo kun eivät ymmärrä muiden juttuja, kuten esimerkiksi se homottelija ja suuttuja täällä aiemmin.
Kokemusta tosiaan sekä älykkyyden ylemmästä, että alemmasta päästä.
Molemmissa päissä olemisessa on omat hyvät ja huonot puolensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En muuten jaksa lukea koko ketjua. Ainakin 6 ensimmäistä sivua on typerää jankkausta.
Ette ole päässeet sellaiseen oivallukseen, että älykäs voi olla sairas ja työkyvytön, ja siksi käynyt vaan jonkun paskakoulun jossa vaan masentunut lisää.
Itse olin nuorena todella näköalaton, nujerrettu, lytätty, ja täysillä uskoin olevani tyhmä ja huono.
Vasta aikuisena tehtiin Wais-testit ja olenkin keskimääräistä älykkäämpi.
Nyt on vähän myöhäistäkin se kouluttautuminen, rahoituksen ja tukien takia, ja alaa ei oikein löydy semmoista järkevää ja itselle sopivaa.
Itse olen hyvin, hyvin akateemisen ja korkeasti koulutetun suvun musta lammas. Miksi? Vanhempani olivat työssäkäyviä ja menestyneitä alkkiksia ja vaikka elämä näytti ulospäin loisteliaalta, niin kotona olikin sitten hel vet ti irrallaan. Ei vaan ollut koskaan voimia oikein mihinkään sen jälkeen. Ihan ok elämää silti elän, kun sain itseni edes jotenkin jaloilleni.
Ihmisellä ei välttämättä ole voimia opiskella, mutta se ei tarkoita että olisi tyhmä.
Tyhmät ihmiset olettaa, että jokaisella on samat voimavarat ja jaksaminen. Se kun ei näy päälle päin mitä taakkaa toinen voi kantaa, ja mitä selviytymistaistelua käy.
Ihmisen vointi voi olla vaihtelevaa, ja ihminen voi yrittää nousta jaloilleen monta kertaa, vain tullakseen paiskatuksi uudelleen maahan.
Kun viimein on kursinut itsensä kasaan, niin juna menikin jo ja kaikki paikat on jo varatut.
Osittain totta kyllä, mutta toisaalta mielestäni älykkyyteen kuuluu myös se, että osaa hakea apua ja hyödyntää erilaisia selviytymiskeinoja mahdollisimman hyvin. Esimerkiksi vastoinkäymisten yhteydessä ihminen voi analysoida tilannettaan, tunnistaa omat toimintatapansa, oppia kokemuksistaan ja etsiä uusia ratkaisuja ongelmiinsa. Älykäs ihminen ymmärtää hakea apua oikeista paikoista, hyödyntää itsehoitokeinoja, tunnistaa omat rajansa ja mukauttaa toimintaansa tilanteen vaatimalla tavalla.
Luuletko etten ole hakenut apua jo teininä?
Luuletko etten ole yrittänyt mitään itse tehdä?
Luuletko että en ole yrittänyt ja yrittänyt?
Luuletko tietäväsi minua paremmin asiani?
Luuletko että avunsaanti on ollut aina helppoa ja Luuletko että joku lääkkeillä ihmisen lamauttaminen edes on mitään apua.
Luuletko tietäväsi millaista on yrittää sairaana taistella näissä byrokraattien ja lääketeollisuuden paskaverkoissa?
Ja olla kusipäiden sylkykuppina ja itseään tyhmempien kuvitelmia kuunnella, jossa he luulee että roolit on toisinpäin.
Joo kyllä olen katkera.
Joo ja en jaksa kuunnella hyväosaisten lässytystä.
No näin itsekin kroonisesti sairaana ymmärrän varsin hyvin. Ja jos olisin tyhmempi mitä olen niin taatusti mulla olisi vielä huomattavasti vaikeammin asiat.
Miksi sitten noin alentuva sävy kuin toinen olisi vaan tyhmä ja laiska?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä asioista selviäminen kertoo myös siitä älykkyydestä. Jos aina vain masentuu eikä pääse missään eteenpäin, niin ei silloin ole korkea älykkyys. Se älykkyyshän nimenomaan kertoo siitä, miten paljon kykenee muokkaamaan myös omaa elämää ja menestymään.
Teoreettisesta älykkyydestä ei ole oikein kenellekään hyötyä ellei kykene saamaan ajatuksiaan edes paperille sillä tavalla, että joku vaivautuisi lukemaan ne.
Erittäin totta. Suuri osa huippuälykkäistä on juurikin porukkaa, joka ei saa mitään paperille. Valtava potentiaali, jota ei kykene täysimääräisesti hyödyntämään. M52
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietenkin näin on. Olipa lähtökohtainen älykkyys mitä tahansa, kouluttautuminen kuitenkin muokkaa hermoratoja aina. Kouluttamaton älykäs olisi älykäs koulutettunakin edelleen, mutta hän olisi lisäksi jatkojalostanut älykkyyttään kohti korkeampia tasoja. Tyhmä ja koulutettu on samalla tavalla paremmin adaptoituva ja asioita hahmottava kuin kouluttamaton tyhmä. Koulutuksella on siis valtava merkitys, mutta älykkyyttä on tietenkin myös ilman sitä. Lisäksi älykkyys on moniulotteinen asia, eli älykkyydeltään heikko voi olla kykyprofiililtaan todella hyvä jossain asiassa, kuten vaikka tunteiden ymmärtämisessä jne. Silti yleisälykkyys kokonaisuutena katsottuna jää matalaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluttamaton voi olla älykäs, mutta pitkälle kouluttautunut ihminen on lähes varmasti älykäs, koska minkä tahansa maisterin tai tohtorin tutkinnon läpäiseminen vaatii keskivertoa korkeamman älykkyyden.
Sitten on täysin eri asia, mitä mieltä on näiden henkilöiden mielipiteistä tai näkemyksistä. Esim. mielestäni Halla-aholla on idioottimaisia mielipiteitä, mutta hän on kiistatta älykäs ihminen.
Riippuu alasta. Jos olet vaikkapa matematiikan tai teknillisen fysiikan tohtori, olet keskivertoa älykkäämpi.
Jos tohtorinhattu on vaikkapa sukupuolentutkimuksesta... nojaa. Ja useimmat maisterintutkinnot saa kasaan ihan satasen äo:lla.
Miten tulee suhtautua sellaisen kirjoittajan älykkyyteen, jolla levy on jumittanut paikalleen "Jos olet vaikkapa matematiikan tai teknillisen fysiikan tohtori, olet keskivertoa älykkäämpi"? Eikö älykkyyttä ole kyky varioida samaa asiaa, jotta mielenkiinto pysyy yllä?
Miksi älykäs haluaisi sinun mielenkiintoasi pitää yllä? Eiköhän se toive ole vain se, että ymmärtäisit pointin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluttamaton voi olla älykäs, mutta pitkälle kouluttautunut ihminen on lähes varmasti älykäs, koska minkä tahansa maisterin tai tohtorin tutkinnon läpäiseminen vaatii keskivertoa korkeamman älykkyyden.
Sitten on täysin eri asia, mitä mieltä on näiden henkilöiden mielipiteistä tai näkemyksistä. Esim. mielestäni Halla-aholla on idioottimaisia mielipiteitä, mutta hän on kiistatta älykäs ihminen.
Riippuu alasta. Jos olet vaikkapa matematiikan tai teknillisen fysiikan tohtori, olet keskivertoa älykkäämpi.
Jos tohtorinhattu on vaikkapa sukupuolentutkimuksesta... nojaa. Ja useimmat maisterintutkinnot saa kasaan ihan satasen äo:lla.
Miten tulee suhtautua sellaisen kirjoittajan älykkyyteen, jolla levy on jumittanut paikalleen "Jos olet vaikkapa matematiikan tai teknillisen fysiikan tohtori, olet keskivertoa älykkäämpi"? Eikö älykkyyttä ole kyky varioida samaa asiaa, jotta mielenkiinto pysyy yllä?
Miksi älykäs haluaisi sinun mielenkiintoasi pitää yllä? Eiköhän se toive ole vain se, että ymmärtäisit pointin.
Miksi älykäs edes olisi täällä?
-eri.
niin
kumpi olet mielummin
älykäs paskakuski -30 pakkasessa 2000 e/kk
vai
koulutettu ilmastoidussa toimistossa 5000 e/kk
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluttamaton voi olla älykäs, mutta pitkälle kouluttautunut ihminen on lähes varmasti älykäs, koska minkä tahansa maisterin tai tohtorin tutkinnon läpäiseminen vaatii keskivertoa korkeamman älykkyyden.
Sitten on täysin eri asia, mitä mieltä on näiden henkilöiden mielipiteistä tai näkemyksistä. Esim. mielestäni Halla-aholla on idioottimaisia mielipiteitä, mutta hän on kiistatta älykäs ihminen.
Ei välttämättä. Ollessani yliopistolla, tiesin monta, jotka saivat paperit vain hengaamalla professorien kanssa ja lahjomalla heitä esim viinalla. Tentissä käytiin tietäen, mitä kysytään. Ihan hyvin saa maisterin tutkinnon keskivertoa himmeämmilläkin valoilla.
Muutenkin usein hyvä muisti on tärkeämpi kuin korkea äly.
Tämä on siis kommentti vain ja ainoastaan tuohon "vaatii keskivertoa korkeamman älykkyyden"-kohtaan.
Tyypillisen maisterintutkinnon suorittaminen vaatii minimissään n. 50 kurssia (300 opintopistettä). Minä en ainakaan muista, että minulla olisi ollut monellakaan kurssilla samaa opettajaa. Varmasti tiedekunnissa on eroja, mutta epäilemättä lahjottavien proffien määrä olisi joka tapauksessa huomattava. Ei jotenkin kuulosta uskottavalta, että kokonaisen tiedekunnan ihan kaikki proffat ja muut opettajat olisi lahjottavissa viinalla.
Eivätköhän nämä tyypit vain olleet ihan fiksuja tyyppejä ja sillä, että kävivät silloin tällöin samoissa kissanristiäisissä kuin opettajat, ei ollut mitään tekemistä heidän opintomenestyksensä kanssa. Kuulostat vain katkeralta, että he pärjäsivät paremmin kuin sinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nykyään korkeakoulutettujen määrä Suomessa on 40%, mutta korkeakoulun pääsee läpi vain he, joilla on yli 110 äö. Ja jos vain noin 15-20% ihmisillä on yli 110 äö... Niin miten Suomessa 40% on korkeakoulutettuja?
Tuossa 40 prosentissa on mukana ammattikorkeakoulut. Tässä keskustelussa on puhuttu lähinnä tiedekorkeakoulujen vaatimustasosta. Ammattikorkeakoulut on suunnattu vähän eri kohderyhmälle.
Yliopistoon pääsee ihan C:n papereilla. Ihan samalla tasolla ovat, riippuen alasta. Ja vaikka ammattikorkeita otettaisiinkin pois, niin siltikään prosentit eivät täsmää, koska kaikki korkean älykkyyden omaavat henkilöt eivät mene yliopistoon.
Joten kumarrus ja kiitos, näin helppoa se oli täälläkin todistaa, että väittämä yliopistolaisten korkeasta älykkyydestä ei vain päde ellei suomalaiset olisi ylipäätänsä älykkäämpiä, kuin mitä vanhanaikainen käyrä antaa olettaa.
Lues toi toinen lausees uudestaan. Sit ihmeellisesti vastaat väitteisiin, joita kukaan ei oo esittänyt.
Väitän että oot 110% homo. Se ylimääränen kybä on sun peräberberissä.Täällä nimenomaan väitettiin, että yliopiston läpipääsemiseen tarvitaan reilusti yli perusälykkyyden, eli yli 110.
Nyt vaan tulee taas se perus paniikki, kun joku todistaa oman väittämän vääräksi.
Ei väitetty. Täällä sanottiin, että keskimäärin yliopistolta valmistuneet ovat keskivertoa älykkäämpiä.
Niin, eli yli 110. Toistit sen mitä minä sanoin, mutta eri sanoin.
Keskivertoälykkyys yhäkin on sen 100. Normaaliksi älykkyydeksi luetaan 90-109.
Suomessa joo.
Ei kaikkialla...
Aivan jokaisessa maassa keskiverto on 100.
Jokaisen maan 100 ei kuitenkaan ole sama asia. Jos esimerkiksi koko Eurooppa laitettaisiin yhteen pooliin, niin koko Euroopan keskiverto olisi taas se 100, mutta eri maat sijoittuisivat gaussin käyrälle eri paikkoihin.
Minun älykkyys euroopanlaajuisesti olisi eri kuin Suomen laajuisesti.
Niin se gaussin käyrä toimii. 100 on keskimmäinen aina.
Toki on mukava kuvitella, että pystyisi vaikka mihin, ei nyt vain satu huvittamaan.