Älykkyys ja koulutus ovat eri asioita. Se, että on pitkälle kouluttautunut, ei tarkoita, että ihminen on älykäs.

En muuten jaksa lukea koko ketjua. Ainakin 6 ensimmäistä sivua on typerää jankkausta.

Ette ole päässeet sellaiseen oivallukseen, että älykäs voi olla sairas ja työkyvytön, ja siksi käynyt vaan jonkun paskakoulun jossa vaan masentunut lisää. 

Itse olin nuorena todella näköalaton, nujerrettu, lytätty, ja täysillä uskoin olevani tyhmä ja huono.

Vasta aikuisena tehtiin Wais-testit ja olenkin keskimääräistä älykkäämpi.

Nyt on vähän myöhäistäkin se kouluttautuminen, rahoituksen ja tukien takia, ja alaa ei oikein löydy semmoista järkevää ja itselle sopivaa.

Vierailija kirjoitti:

Ap.Kouluttautumatta jättäytyvä älykäs ei ole juurikaan tyhmää kummempi. Se ettå pitää ”kynttilää vakan alla” kertonee loput.

Mulla ihan vaan amistutkinto, mutta, ehkä kiitos kotoa tulleiden oppien, olen rakentanut pala kerrallaan menestyneen elämän itselleni ja perheelleni. Olen opiskellut alaani paljon, mutta siinä ei edes voi suorittaa tutkintoja. En kait sitten ole tyhmää kummempi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP on oikeassa sikäli, että kaikki älykkäät eivät kouluttaudu pitkälle. Kaikki pitkälle kouluttautuneet eivät ole huippuälykkäitä, mutta yleensä keskivertoa älykkäämpiä kyllä. Motivoituneet ja hyvän muistin omaavat keskivertoälyiset myös voivat hankkia akateemisen koulutuksen. Mutta tyhmä ei menesty koulussa. Pitkälle kouluttautunut ei siis voi olla tyhmä sikäli kun tyhmyydellä tarkoitetaan matalaa älykkyysosamäärä.

Kukaan ei kuitenkaan täällä osaa määritellä sitä, mikä tekee yhdestä älykkään. Mikä on älykkään ja keskivertoihmisen ero?

Jokainen on mielestään älykäs ja heidän mielestään kaikki muut ovat tyhmiä. Mutta jos jokainen on mielestään älykäs, niin silloin kaikki ovat älykkäitä eikä kukaan ole tyhmä.

Keskivertoälykäs kykenee kuitenkin kouluttautumaan jopa lääkäriksi, koska koulumenestys on enemmän sidoksissa vanhempien varallisuuteen kuin mihinkään muuhun.

Höpsis. Älykkyys on yhteydessä varallisuuteen, älykäs kerää helpommin ja todennäköisemmin varallisuutta. Ja älykkyys periytyy. Eli älykkäät vanhemmat päätyvät usein varakkaiksi ja saavat yleensä älykkäitä lapsia, jotka taas pystyvät esimerkiksi pääsemään lääkikseen ja suorittamaan lääkärin tutkinnon.

Geenit selittävät noin 20 % älykkyyseroista varhaislapsuudessa, mutta iän myötä ne selittävät 40-60 %. Eli käytännössä ns. paremmissa oloissa kasvaminen vaikuttaa aika paljon ÄO:lla mitattavaan älykkyyteen.

Puhut ristiin tuossa. Tuli varmaankin ajstuskatkos? 

Ei, vaan kasvuympäristö vaikuttaa älykkyyden kehittymiseen. Tämä on todetty mm. kaksostutkimuksissa. Alkuperäinen teksti on suora lainaus Duodecim -sivustolta. Millä tavoin se on virheellinen?

Vierailija kirjoitti:

Ap.Kouluttautumatta jättäytyvä älykäs ei ole juurikaan tyhmää kummempi. Se ettå pitää ”kynttilää vakan alla” kertonee loput.

No sinä et ole tyhmää kummempi jos et ymmärrä ettei kaikki ole terveitä. 

Vierailija kirjoitti:

En muuten jaksa lukea koko ketjua. Ainakin 6 ensimmäistä sivua on typerää jankkausta.

Ette ole päässeet sellaiseen oivallukseen, että älykäs voi olla sairas ja työkyvytön, ja siksi käynyt vaan jonkun paskakoulun jossa vaan masentunut lisää. 

Itse olin nuorena todella näköalaton, nujerrettu, lytätty, ja täysillä uskoin olevani tyhmä ja huono.

Vasta aikuisena tehtiin Wais-testit ja olenkin keskimääräistä älykkäämpi.

Nyt on vähän myöhäistäkin se kouluttautuminen, rahoituksen ja tukien takia, ja alaa ei oikein löydy semmoista järkevää ja itselle sopivaa.

Itse olen hyvin, hyvin akateemisen ja korkeasti  koulutetun suvun musta lammas. Miksi? Vanhempani olivat työssäkäyviä ja menestyneitä alkkiksia ja vaikka elämä näytti ulospäin loisteliaalta, niin kotona olikin sitten hel vet ti irrallaan. Ei vaan ollut koskaan voimia oikein mihinkään sen jälkeen. Ihan ok elämää silti elän, kun sain itseni edes jotenkin jaloilleni. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heh. Olen työssäni paljon tekemisissä lääkiksopiskelijoiden kanssa. En epäile yhtään, etteivätkö olisi älykkäitä, mutta voi luoja, millaisia tomppeleita siinä porukassa on. Toivottavasti eivät ainakaan kliiniseen työhön ala...

Itse olen lääkiksen käynyt ja sanoisin, että kaikki siellä olivat kyllä akateemisessä mielessä älykkäitä, mutta ehkä n. 5% oli nepsyjä ja omasivat todella surkeat vuorovaikutustaidot. Muutama oli lähes varmasti narsisteja (tai olisiko jopa antisosiaalinen persoonallisuushäiriö kyseessä), mutta opinnoissa meni hyvin ja kirurgeja nykyään. Olivat todella pinnallisia ja muista ihmisistä piittaamattomia oman etunsa tavoittelijoita, mutta kyllä minä heidän leikattavakseen menisin anytime.

 

Lapsuuden kavereissa oli muutama ihan oikeasti matalan äo:n (tai noh, tyhmä) ihminen ja heille ihan jo peruskoulun suoritus oli lähes mahdotonta. Pidin joskus tukiopetusta heille matikasta ja ihan sellaiset normaalit yhtälöiden ratkaisut olivat mahdottomia, kun heillä ei ollut minkäänlaista abstraktia päättelykykyä. Ei heillä olisi ollut mitään tsäänssiä päästä läpi edes yo-kirjoituksia, saati akateemisista opinnoista.

Näitä tosiaan oli vielä peruskoulussa. Lukioon mennessä joka ikinen näistä karsuitui pois. Ja lukion jälkeen taas uusi karsinta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas tää sama jankkaus joltain joka ei o menestynyt opinnoissaan. Joo, kouluttamatonkin voi olla älykäs, mutta ei, hyvin pitkälle koulutettu ei voi olla kovin tyhmä, koska opinnoissa pärjääminen vaatii älyä. Uskokaa nyt jo.

Ei tarvitse älyä, vain hyvän muistin.

Jos opinnoissa pärjäisi pelkällä hyvällä muistilla, kuka tahansa ulkoa opetteleva valmistuisi vaativimmilta aloilta. Ei valmistu. Muisti auttaa tiedon omaksumisessa, mutta esimerkiksi teoreettisessa fysiikassa, matematiikassa ja lääketieteessä tarvitaan myös päättelykykyä, ongelmanratkaisua ja kykyä soveltaa tietoa tilanteissa, joita ei ole opeteltu ulkoa. Erityisesti korkeammilla opintotasoilla ei riitä, että muistaa vastaukset, vaan täytyy ymmärtää, miksi ne ovat oikein ja miten tietoa käytetään uusissa ongelmissa. 

Luovilla aloilla esittelemisiä taitoja vasta tarvitaankin. Kopioimalla ei niillä pitkälle pötkitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Itse asiassa eivät ole. C:n paperit tarkoittavat keskivertosuoriutumista ylioppilaskokeissa. Kokeisiin osallistuu kuitenkin valikoitunut joukko, koska suurin osa oppilaista, joilla on mahdollisuus peruskoulun arvosanojen perusteella päästä lukioon, menevät lukioon (tietenkin poikkeuksiakin on). Koska n. puolet peruskoululaisista menee lukioon, voi arvioida, että keskivertolukiolainen on huomattavasti älykkäämpi kuin ikäluokkansa keskiarvo."

C:n paperit ovat sitä 7, jos käytetään ala-asteiden arvoasteikkoja, ja on suht heikko suoritus. M:n on sitä keskiarvoa eli 8, E on 9 ja L on 10, eli paras.

C on sitä heikoimmassa päässä olevaa.

Ei ole. Arvosanat annetaan prosenttien mukaan. 

Tavoitteellinen arvosanajakauma (suunnitelma)

• Laudatur (L): n. 5 % parhaista

• Eximia (E): n. 15 %

• Magna (M): n. 20 %

• Cum laude (C): n. 24 %

• Lubenter (B): n. 20 %

• Approbatur (A): n. 11 %

• Improbatur (I): n. 5 %

C:n paperit ovat kirjoittaneista keskiluokkaa. Ja lukioon tosiaan on jo valikoitunut älykkäämpiä enemmän, joten C:n kirjoittaneet ovat keskimääräistä älykkäämpiä. 

Eihän tämä ole lainkaan totta? Lukioon voi päästä ihan niillä 6 papereilla, joten ei se kerro siitä, että olisi keskivertoa älykkäämpi. Nykyään lukioon pääsee, jos sinne haluaa mennä, on sitten arvosanat mitkä tahansa.

Ja C:n papreilla ei pääse mihinkään kouluun, johon oikeasti älykkäät ihmiset hakeutuvat. Joten näin ollen C:n paperit eivät todellakaan ole keskimääräistä älykkäämmän paperit, vaan huonommat.

Teet tässä sen virheen, että vertaat lukioon juuri ja juuri alimmalla hyväksytyllä keskiarvolla päässyttä opiskelijaa lukion keskiverto-opiskelijaan. Se, että joku voi päästä lukioon heikoillakin peruskoulun arvosanoilla, ei tarkoita, että hän edustaisi lukio-opiskelijoiden keskimääräistä tasoa. Vaikka joihinkin lukioihin voi päästä myös heikommalla keskiarvolla, suurin osa lukioon hyväksytyistä ei suinkaan pääse aivan alarajan tuntumassa, vaan lukioon hakeudutaan ja päästään monenlaisilla, usein selvästi alinta hyväksyttyä tasoa paremmilla keskiarvoilla. Sinulla ei myöskään ole esittää mitään näyttöä siitä, että heikoimmilla peruskoulun arvosanoilla lukioon päässeet kirjoittaisivat ylioppilaskokeissa juuri C:n papereita voi olla, että heidän tuloksensa ovat sitäkin heikompia.

Vierailija kirjoitti:

Ihana keskustelu. Keskustellaan älykkyydestä, mutta vain siitä älykkyydestä, jota korkeasti koulutetut ilmentää. Hohhoijaa taas kerran 🥱

Joo ja terveet ja hyväosaiset. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap.Kouluttautumatta jättäytyvä älykäs ei ole juurikaan tyhmää kummempi. Se ettå pitää ”kynttilää vakan alla” kertonee loput.

Ei välttämättä pidä paikkaansa. Älykäs osaa käyttää hyväkseen sitä, mitä hänellä on ja luoda sillä itselleen mielekkään elämän siinä, missä tyhmempi ei näe resurssejaan edes hiukan laadukkaampaan elämään. Kirjoituksesi muutenkin impikoi menestystä materiassa mitattuna, mutta tämähän ei ole mikään universaali totuus onnellisuudesta. Päinvastoin, usein älykkäät, ainakin oman kokemukseni mukaan, tavoittelevat elämässään muita arvoja, kuin materiassa mitattavia. 

Tyhmille älykkyys usein näyttäytyy materian saavuttamisella, sen takia he päättelevät, että sillä on korrelaatio. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nykyään korkeakoulutettujen määrä Suomessa on 40%, mutta korkeakoulun pääsee läpi vain he, joilla on yli 110 äö. Ja jos vain noin 15-20% ihmisillä on yli 110 äö... Niin miten Suomessa 40% on korkeakoulutettuja?

Tuossa 40 prosentissa on mukana ammattikorkeakoulut. Tässä keskustelussa on puhuttu lähinnä tiedekorkeakoulujen vaatimustasosta. Ammattikorkeakoulut on suunnattu vähän eri kohderyhmälle. 

Yliopistoon pääsee ihan C:n papereilla. Ihan samalla tasolla ovat, riippuen alasta. Ja vaikka ammattikorkeita otettaisiinkin pois, niin siltikään prosentit eivät täsmää, koska kaikki korkean älykkyyden omaavat henkilöt eivät mene yliopistoon.

Joten kumarrus ja kiitos, näin helppoa se oli täälläkin todistaa, että väittämä yliopistolaisten korkeasta älykkyydestä ei vain päde ellei suomalaiset olisi ylipäätänsä älykkäämpiä, kuin mitä vanhanaikainen käyrä antaa olettaa.

Lues toi toinen lausees uudestaan. Sit ihmeellisesti vastaat väitteisiin, joita kukaan ei oo esittänyt.

Väitän että oot 110% homo. Se ylimääränen kybä on sun peräberberissä.

Täällä nimenomaan väitettiin, että yliopiston läpipääsemiseen tarvitaan reilusti yli perusälykkyyden, eli yli 110.

Nyt vaan tulee taas se perus paniikki, kun joku todistaa oman väittämän vääräksi.

Ei väitetty. Täällä sanottiin, että keskimäärin yliopistolta valmistuneet ovat keskivertoa älykkäämpiä. 

Niin, eli yli 110. Toistit sen mitä minä sanoin, mutta eri sanoin.

Ei, vaan yli 100. 

100 on se keskiverto, ja sen yli olevat ovat keskivertoa älykkäämpiä. 

Ei, vaan keskivertoälykkyys päättyy siinä 110 kohdalla. Ei ole pelkästään 100.
En jaksa enää jankata tästä asiasta tämän enempää. Keskiveroälykkyys ei ole tasan 100, vaan se on siellä 90-110 suunnalla.

Ei. Siinä päättyy normaali älykkyys. Keskivertoälykkyys on 100. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heh. Olen työssäni paljon tekemisissä lääkiksopiskelijoiden kanssa. En epäile yhtään, etteivätkö olisi älykkäitä, mutta voi luoja, millaisia tomppeleita siinä porukassa on. Toivottavasti eivät ainakaan kliiniseen työhön ala...

Itse olen lääkiksen käynyt ja sanoisin, että kaikki siellä olivat kyllä akateemisessä mielessä älykkäitä, mutta ehkä n. 5% oli nepsyjä ja omasivat todella surkeat vuorovaikutustaidot. Muutama oli lähes varmasti narsisteja (tai olisiko jopa antisosiaalinen persoonallisuushäiriö kyseessä), mutta opinnoissa meni hyvin ja kirurgeja nykyään. Olivat todella pinnallisia ja muista ihmisistä piittaamattomia oman etunsa tavoittelijoita, mutta kyllä minä heidän leikattavakseen menisin anytime.

 

Lapsuuden kavereissa oli muutama ihan oikeasti matalan äo:n (tai noh, tyhmä) ihminen ja heille ihan jo peruskoulun suoritus oli lähes mahdotonta. Pidin joskus tukiopetusta heille matikasta ja ihan sellaiset normaalit yhtälöiden ratkaisut olivat mahdottomia, kun heillä ei ollut minkäänlaista abstraktia päättelykykyä. Ei heillä olisi ollut mitään tsäänssiä päästä läpi edes yo-kirjoituksia, saati akateemisista opinnoista.

Näitä tosiaan oli vielä peruskoulussa. Lukioon mennessä joka ikinen näistä karsuitui pois. Ja lukion jälkeen taas uusi karsinta. 

Vähän kummallista jankuttaa koko ajan lukiosta, kun nykään on niin paljon muitakin reittejä edetä työelämässä, jopa täysin ilman lukiota. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihana keskustelu. Keskustellaan älykkyydestä, mutta vain siitä älykkyydestä, jota korkeasti koulutetut ilmentää. Hohhoijaa taas kerran 🥱

Joo ja terveet ja hyväosaiset. 

Jeps, eihän älykkään elämää voi mikään hetkauttaa, eihän 🙄

Vierailija kirjoitti:

Miksi älykäs jättäisi kouluttautumatta?

Kaikilla ei pää kestä

Vierailija kirjoitti:

Kouluttamaton voi olla älykäs, mutta pitkälle kouluttautunut ihminen on lähes varmasti älykäs, koska minkä tahansa maisterin tai tohtorin tutkinnon läpäiseminen vaatii keskivertoa korkeamman älykkyyden. 

Sitten on täysin eri asia, mitä mieltä on näiden henkilöiden mielipiteistä tai näkemyksistä. Esim. mielestäni Halla-aholla on idioottimaisia mielipiteitä, mutta hän on kiistatta älykäs ihminen. 

Riippuu alasta. Jos olet vaikkapa matematiikan tai teknillisen fysiikan tohtori, olet keskivertoa älykkäämpi.

Jos tohtorinhattu on vaikkapa sukupuolentutkimuksesta... nojaa. Ja useimmat maisterintutkinnot saa kasaan ihan satasen äo:lla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En muuten jaksa lukea koko ketjua. Ainakin 6 ensimmäistä sivua on typerää jankkausta.

Ette ole päässeet sellaiseen oivallukseen, että älykäs voi olla sairas ja työkyvytön, ja siksi käynyt vaan jonkun paskakoulun jossa vaan masentunut lisää. 

Itse olin nuorena todella näköalaton, nujerrettu, lytätty, ja täysillä uskoin olevani tyhmä ja huono.

Vasta aikuisena tehtiin Wais-testit ja olenkin keskimääräistä älykkäämpi.

Nyt on vähän myöhäistäkin se kouluttautuminen, rahoituksen ja tukien takia, ja alaa ei oikein löydy semmoista järkevää ja itselle sopivaa.

Itse olen hyvin, hyvin akateemisen ja korkeasti  koulutetun suvun musta lammas. Miksi? Vanhempani olivat työssäkäyviä ja menestyneitä alkkiksia ja vaikka elämä näytti ulospäin loisteliaalta, niin kotona olikin sitten hel vet ti irrallaan. Ei vaan ollut koskaan voimia oikein mihinkään sen jälkeen. Ihan ok elämää silti elän, kun sain itseni edes jotenkin jaloilleni. 

Ihmisellä ei välttämättä ole voimia opiskella, mutta se ei tarkoita että olisi tyhmä.

Tyhmät ihmiset olettaa, että jokaisella on samat voimavarat ja jaksaminen. Se kun ei näy päälle päin mitä taakkaa toinen voi kantaa, ja mitä selviytymistaistelua käy.

Ihmisen vointi voi olla vaihtelevaa, ja ihminen voi yrittää nousta jaloilleen monta kertaa, vain tullakseen paiskatuksi uudelleen maahan. 

Kun viimein on kursinut itsensä kasaan, niin juna menikin jo ja kaikki paikat on jo varatut.

En lukenut ketjua. Minua vaan ihmetyttää koko keskustelu siitä, kuka on muita älykkäämpi ja millä verukkeella. Minusta pätemisen tarve on säälittävää. Eikö riitä, että hoitaa asiansa ja kunnioittaa muita ja luontoa 

Entinen naapuri on lääkäri korosti itseään ja jälkeläisiään, ja puhui meille naapureille kuin olisimme jotain hölmöläisiä. Sanoisin että ei ole sivistystä ihmisellä vaikka on koulutettu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Itse asiassa eivät ole. C:n paperit tarkoittavat keskivertosuoriutumista ylioppilaskokeissa. Kokeisiin osallistuu kuitenkin valikoitunut joukko, koska suurin osa oppilaista, joilla on mahdollisuus peruskoulun arvosanojen perusteella päästä lukioon, menevät lukioon (tietenkin poikkeuksiakin on). Koska n. puolet peruskoululaisista menee lukioon, voi arvioida, että keskivertolukiolainen on huomattavasti älykkäämpi kuin ikäluokkansa keskiarvo."

C:n paperit ovat sitä 7, jos käytetään ala-asteiden arvoasteikkoja, ja on suht heikko suoritus. M:n on sitä keskiarvoa eli 8, E on 9 ja L on 10, eli paras.

C on sitä heikoimmassa päässä olevaa.

Ei ole. Arvosanat annetaan prosenttien mukaan. 

Tavoitteellinen arvosanajakauma (suunnitelma)

• Laudatur (L): n. 5 % parhaista

• Eximia (E): n. 15 %

• Magna (M): n. 20 %

• Cum laude (C): n. 24 %

• Lubenter (B): n. 20 %

• Approbatur (A): n. 11 %

• Improbatur (I): n. 5 %

C:n paperit ovat kirjoittaneista keskiluokkaa. Ja lukioon tosiaan on jo valikoitunut älykkäämpiä enemmän, joten C:n kirjoittaneet ovat keskimääräistä älykkäämpiä. 

Eihän tämä ole lainkaan totta? Lukioon voi päästä ihan niillä 6 papereilla, joten ei se kerro siitä, että olisi keskivertoa älykkäämpi. Nykyään lukioon pääsee, jos sinne haluaa mennä, on sitten arvosanat mitkä tahansa.

Ja C:n papreilla ei pääse mihinkään kouluun, johon oikeasti älykkäät ihmiset hakeutuvat. Joten näin ollen C:n paperit eivät todellakaan ole keskimääräistä älykkäämmän paperit, vaan huonommat.

Teet tässä sen virheen, että vertaat lukioon juuri ja juuri alimmalla hyväksytyllä keskiarvolla päässyttä opiskelijaa lukion keskiverto-opiskelijaan. Se, että joku voi päästä lukioon heikoillakin peruskoulun arvosanoilla, ei tarkoita, että hän edustaisi lukio-opiskelijoiden keskimääräistä tasoa. Vaikka joihinkin lukioihin voi päästä myös heikommalla keskiarvolla, suurin osa lukioon hyväksytyistä ei suinkaan pääse aivan alarajan tuntumassa, vaan lukioon hakeudutaan ja päästään monenlaisilla, usein selvästi alinta hyväksyttyä tasoa paremmilla keskiarvoilla. Sinulla ei myöskään ole esittää mitään näyttöä siitä, että heikoimmilla peruskoulun arvosanoilla lukioon päässeet kirjoittaisivat ylioppilaskokeissa juuri C:n papereita voi olla, että heidän tuloksensa ovat sitäkin heikompia.

Tutkimukset tukevat nimenomaan sitä, että aiempi koulumenestys liittyy myöhempään ylioppilaskoemenestykseen. Esimerkiksi Karvin pitkittäisarvioinnissa havaittiin, että yhdeksännen luokan äidinkielen osaaminen ennakoi myöhempää äidinkielen yo-kokeen menestystä. Heikoimmin ja vahvimmin suoriutuneet päätyivät muita useammin vastaaville tasoille myös yo-kokeessa, vaikka yksilöllisiä poikkeuksiakin löytyi.

Vierailija kirjoitti:

En lukenut ketjua. Minua vaan ihmetyttää koko keskustelu siitä, kuka on muita älykkäämpi ja millä verukkeella. Minusta pätemisen tarve on säälittävää. Eikö riitä, että hoitaa asiansa ja kunnioittaa muita ja luontoa 

Älykäs ihminen hoitaa asiansa ja kunnioittaa luontoa :)